mahdolli-suutta tehdä tutkimusta työn ohella.
Praktikkotutkimus vaatii myös muita tukirakenteita, kuten pääsyä tieto-kantoihin sekä aikaa tutkimusaineiston analysoimiseen ja kirjoittamiseen eli tutkimuksen rahoitusta. Lisäksi olisi tärkeää, etteivät tutkimukset jäisi pieniksi yksittäisiksi puroiksi vaan että niitä voitaisiin kytkeä esimerkiksi osaksi isompia tutkimushankkeita monipuolisen tiedon yhteen kokoamiseksi. Lopuksi arkojen aiheiden esiin nostaminen ei ole kaikissa organisaatioissa yksinkertaista, kuten rakenteellisen sosiaalityön esiin tuomien epäkohtien kohdalla on havaittu (esim.
Tiitinen 2019). Organisaatioissa vaaditaan siis keskustelut sallivaa ja tutkimus-myönteistä toimintakulttuuria, ja siinä esimiestoiminnalla on merkittävä rooli.
hyödyntä-minen ei riitä, vaan tarvitaan myös paikallista ja muuttuvaa toimintaa koskevaa tietoa. Sosiaalityöntekijät omaavat jo perustaidot oman työn tutkimukselle ja tulevaisuudessa sille voisi tarjoutua tarvittavia tukirakenteita: pääministeri Marinin hallitusohjelmassa (2019, 151) tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyden-huollossa tutkimus- ja kehittämistoimintaa laajennetaan osana asiakastyötä, ja sosiaalityön tutkimukseen on luotu hiljattain erillinen valtionrahoitus. Tavoite ja rahoitus ovat tärkeitä edistysaskelia sosiaalityölle ja sen tutkimukselle sekä sitä kautta palvelutoiminnan kehittämiselle.
Käytäntötutkimuksen pohjavireenä ja filosofisena suunnanantajana on toiminut pragmatistinen tieteenfilosofia ja erityisesti John Deweyn ajattelu, jossa kokemuksellisen tiedon luonne, käytäntöyhteys ja käytäntörelevanssi korostuvat. Myös sosiaalityön pioneeri Jane Addams (1860–1935) piti tärkeänä, että tieto oli käytännöllistä, sovellettavaa ja mahdollisimman laajalle jaettua.
Addams korosti, ettei ”tutkijan velvollisuutena ole tutkia ja havainnollistaa, vaan palvella” (Addams 1899, 47). Ajattelemme, että käytäntötutkimuksen tulisi kytkeytyä nykyistä vahvemmin ja juurevasti palvelevaksi tieteeksi. Tämä tarkoittaisi yhteistyökumppaneiden ajatusten ja tarpeiden kartoittamista sekä kysymistä yhteistyöverkostoilta: Millä tavoin voimme tutkijoina ja opettajina palvella? Käytäntötutkimusta tulisi suunnata systemaattisesti ja konkreettisesti työkäytäntöjen testaamiseen ja tutkittujen mallien implementointiin.
Sosiaalityön ammatillisen osaamisperustan jatkuva kehittäminen on vahvasti yhteiskunnallista vaikuttamista. Ammattilaisten osaamisperustaan vaikuttami-nen lisää myös asiakkaiden saaman palvelun laatua. Muuttuvassa työelämässä ja haastavissa ammattikäytännöissä pragmatistien ajatus tiedon ohjaavasta luonteesta toiminnassa on ammattilaisille olennainen. Tiedollisen toimijuuden yhteiskunnalliset seuraukset ovat merkittäviä juuri siksi, että inhimilliset toi-mijat voivat valita, millaiseen tietoon heidän toimintansa perustuu. Ratkaisevia ovat ammattilaisten taidot käyttää tutkittua tietoa, tutkia omaa toimintaansa ja työskennellä tutkimusperustaisten toimintamallien mukaisesti. •
Kirjallisuus
Addams, Jane (1899) A Function of the Social Settlement. The Annals of the American Academy of Political and Social Science Vol. 13 (May 1899), 33–55.
Bailin, Sharon & Battersby, Mark (2015) Conductive Argumentation, Degrees of Confidence, and the Communication of Uncertainty. Teoksessa Frans H.
Van Eemeren & Bart Garssen (toim.) Reflections on Theoretical Issues in Argumentation Theory. London: Springer, 71–82.
Beddoe, Liz (2011) Investing in the Future: Social Workers Talk about Research.
British Journal of Social Work 41 (3), 557–575.
Damşa, Crina I. & Kirschner, Paul A. & Andriessen, Jerry E. B. & Erkens, Gijsbert & Sins, Patrick H. M. (2010) Shared Epistemic Agency: An Empirical Study of an Emergent Construct. The Journal of the Learning Sciences 19 (2), 143–186.
Dewey, John (1908) What Does Pragmatism Mean by Practical? The Journal of Philosophy, Psychology and Scientific Methods 5 (4), 85−99.
Dewey, John (1916/1997) Democracy and Education: An Introduction to the Philosophy of Education. New York: The Free Press.
Dewey, John (1920/2012) Filosofian uudistaminen. Suom. Tuukka Perhoniemi.
Tampere: Vastapaino.
Fairweather, Abrol & Montemayor, Carlos (2017) Knowledge, dexterity and attention. A theory of epistemic agency. Cambridge: Cambridge University Press.
Fook, Jan & Gardner, Fiona (2007) Practising Critical Reflection: A Resource Handbook. Berkshire: Open University Press.
Gambrill, Eileen (2001) Social Work: An Authority-Based Profession. Research on Social Work Practice 11 (2), 166−175.
Gibbons, Michael & Limoges, Camille & Nowotny, Helga & Schwartzman, Simon & Scott, Peter & Trow, Martin (2002) The new production of knowledge.
The dynamics of science and research in contemporary societies. London:
SAGE.
Goffman, Erving (1955/2016) On face-work. An analysis of ritual elements in social interaction. Psychiatry, Interpersonal and Biological Processes 18 (3), 213–231.
Goldenberg, Maya J. (2009) Iconoclast or Creed? Objectivism, pragmatism, and the hierarchy of evidence. Perspectives in Biology and Medicine 52 (2), 168−187.
Gray, Mel & Joy, Elyssa & Plath, Debbie & Webb, Stephen A. (2012)
Implementing Evidence-Based Practice: A Review of the Empirical Research Literature. Research on Social Work Practice 23 (2), 157−166.
Hakkarainen, Kai & Lonka, Kirsti & Lipponen, Lasse (2008) Tutkiva oppiminen:
Järki, tunteet ja kulttuurinen oppiminen sytyttäjinä. Helsinki: Wsoy.
Hicks, Stephen (2016) Theory and social work: A conceptual review of the literature. International Journal of Social Welfare 25 (4), 399−414.
Hothersall, Steve (2017) ‘Everyday knowledge’: A mixed-methods study using factor analysis and narrative approaches to explore social worker’s knowledge.
Social Work & Social Sciences Review 19 (2), 33−64.
James, William (1907/2008) Pragmatismi – Uusi nimi eräille vanhoille ajattelutavoille. Suom. Antti Immonen. Tampere: Eurooppalainen filosofian seura ry.
Joubert, Lynette & Webber, Martin (toim.) (2020) The Routledge Handbook of Social Work Practice Research. London: Routledge.
Juhila, Kirsi (2006) Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina: sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.
Julkunen, Ilse (2011) Knowledge-Production Processes in Practice Research – Outcomes and Critical Elements. Social Work & Society 9 (1), 60−75.
Julkunen, Ilse & Koskinen, Raija & Westerback, Frida (2016) Att bygga relevanta och hållbara forskningsrelationer. Teoksessa Mirja Satka, Ilse Julkunen, Aino Kääriäinen, Ritva Poikela, Laura Yliruka & Heidi Muurinen (toim.) Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki: Heikki Waris -instituutti & Matilda Wrede -institutet, 56−77.
Kääriäinen, Aino (2012) Opiskelijat sosiaalityön käytäntöjen tutkijoina:
Käytäntötutkimuksen hämäryydestä hienoihin oivalluksiin. Teoksessa Noora Tuohino, Anneli Pohjola, & Mari Suonio (toim.) Sosiaalityön käytännönopetus liikkeessä. Rovaniemi: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet, 88–107.
Kääriäinen, Aino & Satka, Mirja & Yliruka, Laura & Muurinen, Heidi (2016) Käytäntötutkimuksen tietokäytäntö toimijoiden kuvaamana. Teoksessa Mirja Satka, Ilse Julkunen, Aino Kääriäinen, Ritva Poikela, Laura Yliruka & Heidi Muurinen (toim.) Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki: Heikki Waris -instituutti
& Matilda Wrede -institutet, 34−55.
Kääriäinen, Aino & Muurinen, Heidi (2019) Käytännön ja teorian
yhdistäminen ammatillisessa työskentelyssä: Opas KäyTe-ryhmän ohjaamiseen.
Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja – Publications of the Faculty of Social Sciences 132. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Kääriäinen, Aino & Muurinen, Heidi (2020) Artikkelikäsikirjoitus.
Arvioitavana.
Kananoja, Aulikki & Niemi, Veikko (1973) Käytännön sosiaalityöstä sosiaaliseen uudistukseen. Teoksessa Paavo Siro, Auvo Kiiskinen, Tapio Nummenmaa &
Arvo Seppälä (toim.) Sosiaalipolitiikan arvot, tavoitteet ja käytäntö 1970-luvulla:
Juhlakirja Armas Niemisen täyttäessä 60 vuotta 7.2.1973. Tampere: Tampereen yliopisto.
Karttunen, Teija & Hietamäki, Johanna (2014) Tiedon käytön kysymyksiä ja haasteita sosiaalityön asiakastyössä. Teoksessa Riitta Haverinen, Marjo Kuronen
& Tarja Pösö (toim.) Sosiaalihuollon tila ja tulevaisuus. Tampere: Vastapaino, 320–336.
Komiteanmietintö 1972 : A7. Sosiaalityön koulutuskomitean mietintö. Helsinki:
Valtioneuvosto.
Kuusisto-Niemi, Sirpa & Kääriäinen, Aino (2005) Hiljaisen tiedon vallasta näkyvän tiedon valtaan - puheenvuoro tiedon näkyväksi tekemisen puolesta. Janus 13 (4), 452–460.
Känkänen, Päivi (2013) Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Tutkimus 109. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lonne, Bob & Harries, Maria & Featherstone, Brid & Gray, Mel (2016) Working Ethically in Child Protection. London: Routledge.
Mills, C. Wright (1959/2015) Sosiologinen mielikuvitus. Suom. Antti Karisto, Esa Konttinen, Pentti Takala ja Hannu Uusitalo. Helsinki: Gaudeamus.
Muurinen, Heidi (2019a) Pragmatismi ja kokeileva lähestymistapa sosiaalityön tiedonmuodostuksessa. Heikki Waris -instituutin julkaisuja 2/2019. Helsinki:
Heikki Waris -instituutti.
Muurinen, Heidi (2019b) Service-User Participation in Developing Social Services: Applying the Experiment-Driven Approach. European Journal of Social Work 22 (6), 961–973.
Muurinen, Heidi ja Kääriäinen Aino (2020) Integrating theory and practice in social work: An intervention with practitioners in Finland. Qualitative Social Work 19 (5–6), 1200–1218.
Nilsen, Per & Nordström, Gunilla & Ellström, Per-Erik (2011) Intregrating research-based and practice-based knowledge through workplace reflection.
Journal of Workplace Learning 24 (6), 403−415.
Niskala, Asta (2008) Salatusta suhteesta kahden kimppaan - Analyysi sosiaalityön prosessin rakentumisesta. Lapin yliopisto: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
Osmond, Jennifer & O’Connor, Ian (2004) Formalizing the unformalized:
Practitioners’ communication of knowledge in practice. British Journal of Social Work 34 (5), 677−692.
Pahl, Kate & Facer, Keri (2017) Understanding collaborative research practices:
a lexicon. Teoksessa Keri Facer & Kate Pahl (toim.) Valuing interdisciplinary collaborative research: Beyond impact. Bristol: Policy Press, 215−231.
Palsanen, Kati & Kääriäinen, Aino (2015) Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset. Janus 23 (2), 189–204.
Peirce, Charles S. (1868/2001) Neljän kyvyttömyyden seurauksista. Teoksessa Charles S. Peirce (2001) Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia. Suom.
Markus Lång. Tampere: Vastapaino, 55−89.
Peirce, Charles S. (1877/2001) Kuinka käsityksiä muodostetaan. Teoksessa Charles S. Peirce (2001) Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia. Suom.
Markus Lång. Tampere: Vastapaino, 127−150.
Peirce, Charles S. (1878/2001) Kuinka selkeytämme ideoitamme. Teoksessa Charles S. Peirce (2001) Johdatus tieteen logiikkaan ja muita kirjoituksia. Suom.
Markus Lång. Tampere: Vastapaino, 151−174.
Peirce, Charles S. (1897/1931) General historical orientation. Teoksessa Charles S. Peirce, Arthur Burks, Charles Hartshorne & Paul Weiss (toim.) The Collected Papers of Charles Sanders Peirce. Vol. 1–2, Principles of philosophy; Elements of logic. Charlottesville: InteLex Corporation, 3–72.
Peirce, Charles S. (1903/1997) Lecture Six: The Nature of Meaning. Teoksessa Patricia A. Turrisi (toim.) In Pragmatism as a Principle and Method of Right Thinking: The 1903 Harvard Lectures on Pragmatism. New York: State University of New York Press, 221−239.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma (2019) Osallistava ja osaava Suomi – Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019.
Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Helsinki: Valtioneuvosto. http://urn.fi/
URN:ISBN:978-952-287-808-3
Rajavaara, Marketta (2005) Tutkivasta sosiaalityöstä sosiaalialan
osaamiskeskuksiin. Teoksessa Mirja Satka, Synnöve Karvinen-Niinikoski &
Marianne Nylund (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki: Palmenia-kustannus, 47−72.
Raunio, Kyösti (2004) Olennainen sosiaalityössä. Helsinki: Gaudeamus.
Reider, Patrick J. (2016) Introduction: What is social epistemology and epistemic
agency? Teoksessa Patrick J. Reider (toim.) Social epistemology and epistemic agency. Decentralizing epistemic agency. London/New York: Rowman &
Littlefield, vii-xvi.
Satka, Mirja & Julkunen, Ilse & Kääriäinen, Aino & Poikela, Ritva & Yliruka, Laura & Muurinen, Heidi (toim.) (2016a) Käytäntötutkimuksen taito. Helsinki:
Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede Institutet.
Satka, Mirja & Kääriäinen, Aino & Yliruka, Laura (2016b) Teaching Social Work Practice Research to Enhance Research-Minded Expertise. Journal of Teaching in Social Work 36 (1), 84–101.
Sheppard, Michael & Ryan, Kate (2003) Practitioners as rule using analysts: A further development of process knowledge in social work. British Journal of Social Work 33 (2), 157−176.
Shields, Patricia (2017) Jane Addams: Progressive Pioneer of Peace, Philosophy, Sociology, Social Work and Public Administration. Cham: Springer.
Smeeton, Joe (2015) From Aristotle to Arendt: A phenomenological exploration of forms of knowledge and practice in the context of child protection social work in the UK. Qualitative Social Work 16 (1), 14–28.
Tapola-Haapala, Maria & Kääriäinen, Aino & Jäppinen, Maija & Satka, Mirja (2020) Teaching practice research through fieldwork placements: critical factors for successful trialogical learning processes. Teoksessa Lynette Joubert &
Martin Webber (toim.) The Routledge handbook of practice research. London:
Routledge.
Teater, Barbra (2017) Social Work Research and Its Relevance to Practice: “The Gap Between Research and Practice Continues to be Wide”. Journal of Social Service Research 43 (5), 547–565.
Tiitinen, Laura (2019) Kamppailu sananvapaudesta: sosiaalialan ammattilaisen toiminta ja valtasuhteet mediavaikuttamisen kentällä. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 259. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Uggerhøj, Lars (2011) Theorizing practice research in social work. Social Work and Social Sciences Review 15 (1), 49−73.
Uggerhøj, Lars (2014) Learning from each other: collaboration processes in practice research. Nordic Social Work Research 4 (1), 44–57.
Yliruka, Laura & Karvinen–Niinikoski, Synnöve (2013) How can we enhance productivity in social work? Dynamically reflective structures and dialogic leadership for transformative expertise. Journal of Social Work Practice:
Psychoterapeutic Approaches In Health, Welfare and Community 27 (2), 191–206.