Niistä puuttuu kuitenkin vielä vanhan ihmisen elämän näkökulmasta eri toimi-joiden yhteen koottu kokonaisuus.
Neljänneksi, vastuuta ei voi jakaa. Kun on kysymys haavoittuvista ryhmistä, vastuun pitää olla julkisella sektorilla eikä muilla toimijoilla. Sosiaalipolitiikka on saanut alkunsa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työstä ja hyväntekeväi-syydestä. Kun työn tulokset kypsyivät ja toiminnat laajenivat, julkinen sektori
”kaappasi” ne omaksi toiminnakseen. Tämän jälkeen saksalaisessa ja pohjois-maalaisessa sosiaalipolitiikassa kolmas sektori on toiminut julkisen vallan yhteis-työkumppanina saaden myös pääosan rahoituksestaan siltä. Uusliberalistisen talouspolitiikan ja politiikan tunkeuduttua voimallisesti näihin maihin tällä vuo-situhannella aiempi hyvin toiminut yhteistyömalli on rikkoutunut. Se pitäisi pai-kata. Se on ollut sosiaalipolitiikan tavoitteiden toteuttamisen edellytys ja olisi sitä vastakin myös tässä käsitellyssä ongelmavyyhdissä. Yksityiset voitontavoitteluun pyrkivät yritykset eivät ole yhteiskunnan sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa hyvä vaihtoehto, mutta voivat olla mainio apu. Brittiyhteiskunnan kokeilu Big Society -yhteiskuntamallista sosiaalipolitiikan ongelmien hoitamisessa tämän vuosituhannen alussa vuosina 2000–2015 antoi tulokseksi sen, ettei sosiaalisia ongelmia pidä myöskään jättää paikallisen kolmannen sektorin ja kansalaisyh-teiskunnan varaan ilman mittavaa tukea. Seurauksena vain on, että hyväosaisten yhteisöt osaavat ottaa hyödyn itselleen kansalaisyhteiskunnan vapaasta toimin-nasta ja heikommassa asemassa olevat kärsivät (Koskiaho 2014).
Viidenneksi, ei pidä ylenkatsoa robotisaation ja tekoälysovellusten mahdol-lisuuksia helpottaa kotonaan asuvien selviytymistä arkielämässään ja asioiden hoidossa (ks. esim. Robotunion 2020; Hyteairo 2020; The ROSE Project 2020).
Digitalisaation etenemisestä voi koitua myös paljon hyvää. Ongelma on vain siinä, että sovellukset pitäisi tehdä ihmislähtöisesti ja nimenomaan vanhan ihmisen näkökulmasta. Kone ei myöskään määrää vaan avustaa.
Ne vanhat ihmiset, jotka tällä hetkellä vieroksuvat esimerkiksi älypuhelimen käyttöä, eivät ole muidenkaan uusien teknisten välineiden ensimmäisiä käyttäjiä.
Ne taas, jotka suhtautuvat uteliaasti ja halukkaasti uusiin keksintöihin, voivat olla niitä, jotka kannattaisi ottaa avuksi myös ohjelmien kehittämiseen. Näin ratkaisuista voisi tulla käyttäjäystävällisiä. Heikoimmin selviytyvien mahdolli-suuksia parantaisi edellä mainittu ruotsalaisten tutkijoiden esittämä malli, jossa sosiaalipalveluiden ytimeen sisällytettäisiin digiperehdyttäminen
kommunikaa-tion parantamiseksi asiakkaiden ja muun maailman välillä. Mahdollisuuksien avaamisen pyrkimys heijastuisi laajemminkin vanhojen ihmisten elämään.
Digimaailmaan osallistuminen ja asioiden ajaminen sitä kautta tulisi kansalais-oikeudeksi myös kaikille vanhoille kotonaan asuville eli vanhojen enemmistölle.
Kysymys ei ole siitä, että vanhat pitää opettaa digitavoille vaan digitapojen tulee soveltua vanhoille. Yhteiskunta pitäisi rakentaa niin, että kaikki ryhmät tulevat siinä toimeen.
Digitalisaatio ja vanhat ihmiset -kokonaisuus on sysätty nurkkaan odot-tamaan parempia aikoja. Erilaisin porkkanoin, kuten sinne tänne sirotelluin digiopastuspistein, on annettu maistiaisia siitä, mitä elämä voisi olla muutoksia pelkäävienkin kohdalla. Terveydellisissä ongelmissa voisi kotirobotille sanoa, että tämä ottaa yhteyttä omaan pysyvään terveysneuvojaan, joka tuntee poti-laansa. Hänen kanssaan neuvotellaan videoyhteyksin. Mukaan otetaan tarvit-taessa ohjeita antava lääkäri, joka ottaa aina vastaan. Lääkemääräykset menevät suoraan apteekkiin ja laboratoriomääräykset laboratorioon. Kotirobotin avulla neuvotellaan apteekin kanssa, että se lähettää lääkkeet kotikerrostalon alaker-taan asukkaan omaan lokeroon, ja laboratorion kanssa, että kiertävä laborato-rionäytteiden ottaja käy kotona ottamassa näytteet. Muutaman päivän kuluttua kotirobotti ottaa yhteyden terveysneuvojaan, ja tilanne tarkistetaan taas vide-oneuvotteluin. Samankaltaisia yhteydenpitoja voisi olla muihinkin palveluihin.
Kotirobotti voi toimia asioiden kokoajana ja muistuttajana siitä, mitä pitää tehdä ja milloin.
Yksityiset palvelut saivat koronapandemian ajasta varsinaisen digisysäyksen asiakkaiden huomioon ottamisen suuntaan, ja samaa voidaan odottaa julkisilta palveluilta. Valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunta asetettiin uudelle kolmivuotiselle kaudelle keväällä 2020. Siltä voisi odottaa vanhojen ihmisten asioiden ajamisen kokonaisohjelman rakentamista. Pandemia-aika opetti, mitä on etäyhteydenpito ja -työskentely laajassa mittakaavassa. Ehkä valmiudet uuden kehittämiseen ovat nyt paremmat yhteiskunnassa yleensä kuin ennen tätä oppituntimäärää, vaikka itse vanhojen elämää asioiden ajamisen ja digitalisaation näkökulmasta ei tämä ajanjakso näytä mullistaneen. Tähän tulok-seenhan tultiin kansalaistutkijoille pandemian aikana tehtyjen uusintakyselyjen perusteella.
Palataan lopuksi dehumanisaatioon, joka alkaa yleensä vaivihkaa sysäten
jotain väestöryhmää yhteiskunnan keskiöstä sivuun. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä jostain syystä ennestään syrjään sysätyistä voi tulla syytösten kohde.
Koronapandemian aikana suurin kuolleiden ryhmä on muodostunut vanhoista ihmisistä. Joissakin maissa, jopa Euroopassa, on alkanut esiintyä ilmauksia siitä, että vanhat ihmiset ovat syypäitä koko koronaepidemiaan. Unohduksesta seuraa mitätöinnin kautta leimaamista. Näin tapahtuu, jos sosiaalista ongelmaa ei tunnisteta ajoissa. Siitä ei saisi muodostua varsinaista sosiaalista kysymystä tilanteessa, jossa ei ole voimavaroja sen hoitamiseen. Kolmasosaa väestöstä, vanhoja, ei voi jättää tulevaisuudessa syrjään kansalaisoikeuksista tai -velvolli-suuksista puhumattakaan ihmisarvosta. Näin suurta osaa väestöstä ei voi päästää vaipumaan toiseuteen yhteiskunnan kokonaistoimivuudenkaan takia.
Digiviestinnästä on kuitenkin tullut yhä vaativampaa ja työläämpää. Kuten toimittaja Jussi Konttinen (2020) kuvaa, viestikanavia on jo suuri määrä, muun muassa Slack, Facebook, Whatsapp, Wilma, Hobbydeed, Skype, VK, Instagram, Signal, Twitter, Wechat, Telegram, Franz, Teams, Meet, Moodle, Zoom, Jits.
”Objektiivisesti ottaen viestintään riittäisi yksi kanava, jossa pystyisi tekemään kaikki toiminnot. Sovellusten määrä ei kuitenkaan vähene. Nuoret pakenevat yhä uusiin palveluihin, joihin vanhemmat seuraavat perässä”, Konttinen toteaa.
Vaikka kanavia voitaisiin yhdistää, näin ei tehdä, koska tämä voisi rajata ulos osan ihmisistä ja keskusteluista.
Minkälaiseen todellisuuteen vanhat ihmiset johdatetaan, kun vaadimme, että kansalaisoikeuksien vuoksi heillä pitäisi olla samat oikeudet ja myös mah-dollisuudet osallistua digimaailmaan kuin muillakin kansalaisilla? •
Kirjallisuus
AUTA-hanke (2017) Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriö. https://api.hankeikkuna.
fi/asiakirjat/2c278a11-3503-448d-803b-14adb2c9c681/33bb419a-a58d-4783-a77c-8266aa7c18bb/KIRJE_20180131130831.pdf
Besser leben (2020) Besser leben -palvelun verkkosivu. https://www.besser-leben-service.de/portfolio-item/kontakt-service/ Luettu 1.5.2020.
Brennan, William (1995) Dehumanizing the Vulnerable: When Word Games Take Lives. Chicago: Loyola University Press.
Digi Arkeen -neuvottelukunta (2019) Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen
kaikille. Digi Arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus.
Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:23. Helsinki: Valtiovarainministeriö.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/2102. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Euroopan Unionin virallinen lehti 2.12.2016. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/
PDF/?uri=CELEX:32016L2102&from=FI
Forskning.se (2020) Coronakrisen blottar brister i äldreomsorgen. Forskning.se 12.5.2020. https://www.forskning.se/2020/05/12/coronakrisen-blottar-brister-i-aldreomsorgen/ Luettu 2.6.2020.
Fresa, Antonella & Justrell, Börje (2015) A Roadmap for Citizen Researchers in the Age of Digital Culture. Civic Epistemologies Project. https://ec.europa.eu/
futurium/en/system/files/ged/ce_roadmap-handbook.pdf
Grünbuch. Citizen Science Strategie 2020 für Deutschland (2016) Die Citizen Science Platform. https://www.buergerschaffenwissen.de/sites/default/files/
grid/2017/11/20/gewiss-gruenbuch_citizen_science_strategie.pdf Luettu 8.8.2018.
Harnett, Tove & Fristedt, Sofi & Jönson, Håkan & Wiman, Eva (2020) Minska isoleringen på äldreboenden – se till att det finns surfplattor, wifi och digitala ombud! Sydsvenskan 28.4.2020. https://www.sydsvenskan.se/2020-04-28/
minska-isoleringen-pa-aldreboenden--se-till-att-det-finns-surfplattor-wifi-och-digitala-ombud Luettu 30.4.2020.
Haslam, Nick (2006) Dehumanization: An Integrative Review.
Personality and Social Psychology Review 10 (3), 252–264. https://doi.
org/10.1207%2Fs15327957pspr1003_4
HE 60/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/
Documents/HE_60+2018.pdf
Heselwood, Luke & Pritchard, Joshua (2019) Inclusive by default. London:
Reform. https://reform.uk/research/inclusive-default Luettu 2.1.2020.
Hyppönen, Hannele & Ilmarinen, Katja (2019) Sähköisten sosiaali- ja
terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Teoksessa Laura Kestilä &
Sakari Karvonen (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 279–290.
Hyteairo (2020) Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelman verkkosivu.
http://airoisland.fi/hyteairo/ Luettu 1.6.2020.
Hyvärinen, Susanna & Parviainen, Jarno (2018) Kuntien tietotekniikkakartoitus 2018. Kuntien tietotekniikan tunnusluvut, organisointi, toiminnan kehittäminen ja haasteet. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/sites/
default/files/media/file/Tietotekniikkakartoitus2018_loppuraportti.pdf Ikäteknologiakeskus (2017) Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan? Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry. https://www.
valli.fi/wp-content/uploads/2019/11/ikaihmiset_sahkoinen_asiointi_netti.pdf Internet Stiftelsen (2019) Svenskarna och internet 2019. https://
svenskarnaochinternet.se/app/uploads/2019/10/svenskarna-och-internet-2019-a4.pdf
Konttinen, Jussi (2020) Sinulle on saapunut uusi viesti. Helsingin Sanomat 11.4.2020.
Koskiaho, Briitta (2014) Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä.
Setlementtijulkaisuja 32/2014. Suomen Setlementtiliitto. Tallinna: United Press.
Koskiaho, Briitta & Saarinen, Erja (toim.) (2019) Ihan pihalla? Vanhat ihmiset digitaalisen maailman myllerryksessä: neuvonnan, ohjauksen ja asioiden ajamisen järjestäminen. Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. www.
soste.fi/ihan-pihalla
KUMOUS-hanke (2020) Digiarkea punomassa. KUMOUS-hankkeen verkkosivu. www.digikumous.fi Luettu 1.5.2020.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/
alkup/2019/20190306
Logistiikan maailma (2019) Puheohjaus. https://www.logistiikanmaailma.fi/
logistiikka/ohjausjarjestelmat/varastonhallintajarjestelmat/puheohjaus/ Luettu 1.1.2019.
Nogarede, Justin & Støstad, Jan-Erik (2020) Edistyksellinen näkökulma digitaaliteknologiaan. Luodaan Euroopan digitaalinen tulevaisuus itse. FEPS – Foundation for European Progressive Studies & SAMAK – työväenliikkeen pohjoismainen yhteistyökomitea. Helsinki: Kalevi Sorsa -säätiö. https://
sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/05/Digitaalinen-tulevaisuus2_
web2.pdf
Purdam, Kingley (2014) Citizen social science and citizen data? Methodological and ethical challenges for social research. Current Sociology 62 (3), 374–392.
Ritaranta, Sipriina (2018) Digiloikka on jo otettu. Työpiste 3.1.2018.
Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/tyopiste/digiloikka-on-jo-otettu/ Luettu 5.1.2019.
Robertson, Jennifer (2018) Robo Sapiens Japonicus. Robots, Gender, Family, and the Japanese Nation. Oakland, California: University of California Press.
Robotunion (2020) Health and tech: A robot could take care of you when you are old. https://robotunion.eu/health-and-tech-a-robot-could-take-care-of-you-when-youre-old/ Luettu 1.6.2020.
Ruokonen, Janne (2019) Volyymit kaakkoon: Puhe on tekoälyn käytetyimpiä sovelluksia 2019. Tulos Helsinki Oy. https://www.tulos.fi/artikkelit/volyymit-kaakkoon-puhe-tekoalyn-kaytetyimpia-sovelluksia-2019/ Luettu 30.4.2020.
Siripala, Thisanka (2018) Japan’s Robot Revolution in Senior Care. Being cared for by robots is becoming the method of choice among elderly residents. The Diplomat 1.6.2018. https://thediplomat.com/2018/06/japans-robot-revolution-in-senior-care/ Luettu 5.1.2020.
The Mainichi (2017) Robots have positive effect on seniors at nursing care facilities: study. The Mainichi 21.5.2017. https://mainichi.jp/english/
articles/20170531/p2a/00m/0na/006000c Luettu 5.1.2020.
The ROSE Project (2020) The ROSE Project – Robots and the Future of Welfare Services -tutkimusprojektin verkkosivu. http://roseproject.aalto.fi/ Luettu 30.5.2020.
Työ- ja elinkeinoministeriö (2017) Suomen tekoälyaika. Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Tönnies, Ferdinand (1989) Entwicklung der sozialen Frage bis zum Weltkriege.
4. painos. Berlin: de Gruyter.
Vanhustyön keskusliitto (2020) SeniorSurf -toiminnan verkkosivu. http://www.
vtkl.fi/fin/kampanjat/seniorsurf/ Luettu 5.1.2020.
Vasara, Paula (2020) Väistämättömyyksiä ja valintoja. Kertomuksia ikäihmisten asumispolulta. JYU Dissertations 212. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
White Paper on Citizen Science for Europe (2015) Socientize Citizen Science Projects. Euroopan komissio. https://ec.europa.eu/futurium/en/content/
white-paper-citizen-science