2 Joensuun oppikoulut ja oppikoulusäädökset
2.2 Pielisjoen yhteiskoulun perustaminen
Joensuun alueella oppikouluopinnot alettiin kokea houkuttelevina 1950-luvun loppupuolelta lähtien, mikä lisäsi oppikoulujen hakijamääriä. Hakijamääriin vaikutti suuresti myös suurten ikäluokkien tulo oppikouluikään. Joensuun oppikouluihin oli niin paljon hakijoita 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, että ainoastaan vain reilulle puolelle hakijoista voitiin myöntää oppikoulupaikka. Kuviosta kolme huomataan, kuinka kiinnostus oppikoulukoulutusta kohtaan kasvoi. Joensuun oppikoulujen hakijamäärät kasvoivat lähes joka vuosi, mutta oppikouluihin pystyttiin vain ottamaan pieni määrä hakijoista.46
Kuvio 3 kuvaa Joensuun oppikouluun pyrkineiden ja otettujen oppilaiden määriä vuosina 1956–1961.Lähde: Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksen pöytäkirja 14.1.1962 Liite a, KAJ.
45 Kuusisto 2015, 85–87,111.
46 Karjalainen 3.11.1961, 2; Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksen pöytäkirja 14.1.1962 Liite a, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900
1956 1957 1958 1959 1960 1961
hakija-/valittumäärä
vuosi
Joensuun oppikouluun pyrkineiden ja otettujen oppilaiden määrä vuosina 1956-1961
Pyrki Otettiin
Joensuuhun oli syntynyt kierre, jossa oppikoulun ulkopuolelle jäi oppikoulun pääsytutkinnon hyväksytysti suorittaneita hakijoita, joilla olisi ollut tarvittavat taidot oppikouluopintojen aloittamista varten. Joensuun oppikoulut olivat kuitenkin niin täynnä 1950-luvun lopussa, ettei niiden oppilaspaikkojen kasvattaminen enää ollut oikein mahdollista. Alla oleva kuvio 4 kuvaa Joensuussa vallinnutta oppikoulutilannetta 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Ainut Joensuun oppikouluista, joka pystyi vähän kasvattamaan omaa oppilasmääräänsä, oli Pielisensuun yhteislyseo.
Oppilasmäärän kasvun mahdollisti oman koulurakennuksen saaminen vuonna 1959. Nämä seikat huomioon ottaen kansakoulutarkastaja Eero Solala ja rehtori Soila alkoivat tutkia mahdollisuutta perustaa uusi oppikoulu Joensuuhun.47
Kuvio 4 kuvaa Joensuun oppikoulujen oppilasmäärän kehitystä vuosina 1956–1961.
Lähde: Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksen pöytäkirja 14.1.1962 Liite a, KAJ.
Marraskuussa 1961 pidettiin kokous, jossa päätettiin käynnistää hanke, jonka tavoitteena oli saada Joensuuhun yksi oppikoulu lisää kasvavan oppilasmäärän vuoksi. Hankkeen puuhamiehenä toimi Pielisensuun yhteislyseon rehtori Juhani Soila. Soila oli syntynyt vuonna 1925 Hämeenlinnassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1946 Hämeenlinnan lyseosta. Tämän jälkeen hän oli opiskellut
47 Karjalainen 3.11.1961, 2; Veijo Saloheimon kirjoittama Pielisjoen yhteiskoulu 1962–1974 osio Pielisjoen yhteiskoulun vuosikertomuksessa 1973–1974, 3. Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 3.11.1961, 2; Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksen pöytäkirja 14.1.1962 Liite a, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Kuusisto 2007, 14.
0 200 400 600 800 1000 1200
1956 1957 1958 1959 1960 1961
Oppilasmäärä per koulu
Vuosi
Joensuun oppikoulujen oppilasmäärät 1956−1961
Joensuun lyseo Joensuun tyttölyseo Joensuun yhteiskoulu Pielisensuun yhteislyseo
Helsingin voimistelulaitoksella ja valmistui voimistelunopettajaksi. Vuonna 1949 hän muutti Joensuuhun, josta hän sai töitä voimistelunopettajana Joensuun keskikoulusta48 ja Joensuun yhteiskoulusta. Soila valittiin Joensuun keskikoulun rehtoriksi vuonna 1954. Kuva Juhani Soilasta Pielisjoen yhteiskoulun ensimmäisenä lukuvuotena 1962–1963 liitteenä 2.49
Vuoden 1961 marraskuun aikana laadittiin vielä kirjelmä Joensuun kaupunginvaltuustolle, jossa selitettiin tarve uudelle oppikoululle. Kirjelmässä ehdotettiin tulevan oppikoulun muodon olevan yksityinen oppikoulu, sillä se saisi parempaa taloudellista tukea valtiolta kuin kunnallinen oppikoulu.
Uuden oppikoulun taakse tulisi perustaa kannatusyhdistys ja kirjelmässä toivottiin kaupungin lähtevän tukemaan hanketta.50
Tammikuussa 1962 päädyttiin anomaan valtioneuvostolta lupaa perustaa yksi oppikoulu lisää Joensuuhun. Tammikuun aikana päätettiin tulevan koulun olevan yksityinen oppikoulu, koska kaupunkiin ei ollut mahdollista enää saada valtiollista oppikoulua kaupungissa jo toimivien valtiollisten oppikoulujen lisäksi. Valtiollisen oppikoulun etuna olisi ollut, ettei koulun ylläpitäjällä olisi ollut taloudellista vastuuta koulusta, lukukausimaksut olisivat olleet matalammat ja opettajat olisivat saaneet itselleen valtionvirat. Koulusta ei myöskään päädytty tekemään kunnallista oppikoulua, sillä valtio tuki taloudellisesti paremmin yksityisiä oppikouluja. Tammikuun aikana päädyttiin myös perustamaan koululle oma kannatusyhdistys.51
Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistys sai luvan viisiluokkaisen suomenkielisen yhteiskoulun perustamiselle 10.5.1962. Luvan saamisen jälkeen alettiin tehdä valmisteluja syksyä varten, jotta koulutyö saataisiin käyntiin. Koulun rehtoriksi valittiin Juhani Soila, jonka tehtävänä oli järjestää tutkintotilaisuus oppikouluun pyrkiville. Uusi oppikoulu tuli tarjoamaan koulupaikkaa niille, jotka
48 Vuodesta 1958 eteenpäin Pielisensuun yhteislyseo.
49 Karjalainen 3.11.1961,2; Veijo Saloheimon kirjoittama Pielisjoen yhteiskoulu 1962–1974 osio Pielisjoen yhteiskoulun vuosikertomuksessa 1973–1974, 3.Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Kosonen 2013, 24, 33-34, 60.
50 Joensuun uuden oppikoulun suunnittelutoimikunnan kokouksen pöytäkirja 15.11.1961, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat 1962–1969 CA 2, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.
51 Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksen pöytäkirja 14.1.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat 1962–1969 CA 2 Pielisjoen yhteiskoulun arkisto KAJ, Karjalainen 15.1.1962, 2; Veijo Saloheimon kirjoittama Pielisjoen yhteiskoulu 1962–1974 osio Pielisjoen yhteiskoulun vuosikertomuksessa 1973–1974, 3, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ;
vuosikertomus 1962, 3, Toimintakertomukset (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pietiäinen 1995 b, 163, 181⎯182; Kuusisto 2015, 80–81.
aiempina vuosina olivat jääneet oppikoulupaikkojen ulkopuolelle tilan ahtauden vuoksi. Pielisjoen yhteiskoulun ensimmäinen lukuvuosi alkoi 3.9.1962 Wärtsilän teknillisen oppilaitoksen tiloissa.52 Yksityisoppikoulujen toiminta oli tarkkaan säädeltyä, vaikka koulut olivat yksityisessä omistuksessa.
Yksityisoppikoulujen asemasta säädettiin Pielisjoen yhteiskoulun perustamisen aikana Yksityisoppikouluasetuksessa (23/1951). Yksityisoppikouluasetuksen 5 § mukaan koulun hallintoa varten tuli perustaa vähintään viisijäseninen johtokunta, jonka jäsenenä oli myös koulun rehtori.
Johtokunnan täytyi asetuksen mukaan valita keskuudestaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, Koulun rehtori tai opettaja ei saanut toimia näissä rooleissa. Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnan kokoonpano määriteltiin koulun ohjesäännössä. Johtokunnassa oli rehtorin lisäksi yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Vuosittain kolmen jäsenen ja yhden varajäsenen tuli erota ja heidän tilalleen valittiin uudet jäsenet.53
Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunta valittiin Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksessa 14.1.1962. Johtokunta vastasi yksityisoppikouluissa esimerkiksi opettajien palkkaamisesta ja erottamisesta. Pöytäkirjoissa Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta on nimellä Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunta kokoukseen 20.9.1966 asti, jonka jälkeen johtokunta on kirjoitettu pöytäkirjoihin nimellä Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta. Johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi rovasti Olavi Krogerus, joka toimi tehtävässään aina kuolemaansa saakka vuoteen 1968. Koulun pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä esittelee kuva 1.54
52 Karjalainen 13.5.1962, 3; Valtioneuvoston päätös 10.5.1962, Valtioneuvoston ja kouluhallituksen päätöksiä 1960-1970, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.5.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.5.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, , Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 27.5.1962, 1; Vuosikertomus 1962–63, 4,8, Toimintakertomukset (1962-1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 27.5.1962, 1.
53 Toivonen & Toivonen 1974, 479–480; Koulun ohjesääntö, Hallinto ja toiminnan suunnittelu, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.
5454 Pielisjoen yhteiskoulun perustamiskokouksen pöytäkirja 14.1.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat 1962–1969 CA 2 Pielisjoen yhteiskoulun arkisto KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 3.2.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnan kokouksen pöytäkirja 20.09.1966, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Rantala 2011, 308.
Kuvassa 1 on Pielisjoen yhteiskoulun pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä. Lähde: Veijo Saloheimon kirjoittama Pielisjoen yhteiskoulu 1962–1974 osio Pielisjoen yhteiskoulun vuosikertomuksessa 1973–1974.
Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnan täytyi noudattaa opettajien hakemisessa yksityisoppikouluasetuksen säädöksiä. Asetuksen 17.1 § mukaan yksityisoppikouluissa oli johtokunnan määrittelemä määrä vakinaisen opettajan toimia. Lehtorin arvonimeä sai käyttää vakinainen opettaja, jolla oli valtion oppikoulun opettajan pätevyyden ja joka toimi lehtoria vastaavassa asemassa. Vakinaisten opettajien lisäksi kouluissa pystyi toimimaan ylimääräisiä opettajia ja tuntiopettajia.55
Vakinaisten opettajien, ylimääräisten opettajien ja tuntiopettajien hakuprosessit erosivat toisistaan.
Yksityisoppikouluasetuksen 18.1 § vakinaisen opettajan toimen tullessa avoimeksi, johtokunnan tuli ilmoittaa haettavasta tehtävässä Virallisessa lehdessä ja koulun ilmoitustaululla56. Asetuksen 18.2 § mukaan johtokunta saattoi myös ottaa opettajan toimeen ilman hakua, mutta vain erityisestä syystä Kouluhallituksen luvalla. Hakuajan päätyttyä johtokunnan tuli nimittää toimeen hakijoista taitavin, kykenevin ja henkilöllisiltä ominaisuuksiltaan opettajantehtävään ja haettavaan tehtävään sopivin.
Valittu opettaja saatettiin laittaa enintään kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen, jos hänellä
55 Toivonen & Toivonen 1974, 483.
56Suomessa ilmestyy lehti nimeltään Virallinen lehti, jolla on Suomessa lakisääteinen tehtävä, joka määrittää, mitä asioita siinä tulee julkaista. Lehden toimintaan voi tutustua tarkemmin Laki virallisesta lehdestä (268/1931).
ei ollut käytännön kokemusta opettamisesta. Ylimääräisen opettajan ja tuntiopettajan toimet johtokunta saattoi täyttää ilman, että tehtäviä laitettiin julkiseen hakuun. 57
Johtokunnan tehtävänä oli myös valita koulun rehtori. Pielisjoen yhteiskoulun rehtorina toimi Juhani Soila. Soila nimitettiin ensin koulun väliaikaiseksi rehtoriksi määrittelemättömäksi ajaksi 3.2.1962.
Toukokuussa 1962 Soila nimitettiin Pielisjoen yhteiskoulun rehtoriksi lukuvuodeksi 1962–1963.
Tämän lukuvuoden aikana alettiin myös hakea Pielisjoen yhteiskoululle pidempiaikaista rehtoria.
Rehtorin paikka laitettiinkin hakuun 28.12.1962. Määräajan sisälle rehtoriksi hakivat Soila ja H.O.E.
Kokkonen. Näistä hakijoista Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta valitsi yksimielisesti rehtoriksi Soilan. Johtokunnan mukaan Soilalla oli enemmän kokemusta rehtorina toimimisesta ja Soilalla oli myös osaamista uuden koulun perustamisesta.58