• Ei tuloksia

3 Pielisjoen yhteiskoulun opettajien rekrytointi

3.1 Koulun ensimmäisten opettajien palkkaaminen

Perustamisluvan saatuaan Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunta alkoi pohtimaan opettajien palkkaamista koululle. Tätä tehtävää varten päätettiin perustaa erillinen työvaliokunta, jonka tehtäväksi asetettiin opettajien etsiminen ja palkkaaminen koulun ensimmäiseksi lukuvuodeksi.

Koulun pöytäkirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, miksi koulun opettajien palkkaamista varten päädyttiin perustamaan erillinen työvaliokunta. Kyseinen työvaliokunta kokoontui ainoastaan yhden kerran koulun historian aikana, 4.7.1962. Työvaliokunnalla ei ollut kovin paljoa aikaa hankkia koululle tarvittavat opettajat, sillä työvaliokunta oli valittu tehtäväänsä vasta 23.5.1962.70

Työvaliokunnan kokous oli hyvin pienimuotoinen. Paikalla oli ainoastaan neljä henkilöä, jotka olivat kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Olavi Krogerus, jäsennet Antti Lehvonen, Olavi Mäntylä ja kokouksen sihteerinä toiminut rehtori Soila. Työvaliokunta nimesi kokouksessaan Pielisjoen yhteiskoulun opettajiksi yhden ylimääräisen opettajan nuoremman lehtorin palkkaeduin ja viisi tuntiopettajaa. Lain mukaan ylimääräisen opettajan ja tuntiopettajan tehtäviä ei tarvinnut laittaa julkiseen hakuun. Vaikuttaakin siltä, ettei koulu olisi laittanut opettajien tehtäviä julkiseen hakuun.

Tähän viittaa se, ettei Karjalaisesta löytynyt yhtään hakuilmoitusta kyseiseltä ajalta. Opettajien tehtäviin oli kuitenkin tullut yhteensä 17 hakemusta, joten johtokunnalla oli valinnanvaraa. Tietoa

69 Koulun ohjesääntö, Hallinto ja toiminnan suunnittelu, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

70 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.5.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen työvaliokunnan kokouksen pöytäkirja 4.7.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

siitä, mistä hakijat olivat kuulleet haettavista tehtävistä ei kuitenkaan löydy käyttämästäni aineistosta.71

Kaikki työvaliokunnan valitsemat opettajat eivät kuitenkaan ottaneet tehtävää vastaan.

Ylimääräiseksi opettajaksi valittu Sirkka Alaja kieltäytyi ottamasta opettajan paikkaa vastaan. Hän oli saanut opettajan paikan myös Alkio-opistolta, joka vaikutti hänestä mielenkiintoiselta mahdollisuudelta. Myös tuntiopettajaksi valittu Terttu Vartiainen kieltäytyi kohteliaasti tehtävästä, koska tarjottu tuntimäärä ei olisi riittänyt Vartiaisen mukaan edes peruspalkan saamiseen ja tunnit olisivat jakautuneet kahdelle eri koululle. Vartiainen kuitenkin toivoi, että hänellä olisi mahdollisuus päästä koulun opettajaksi lopetettuaan korkeakouluopintonsa.72

Seuraavassa johtokunnan kokouksessa opettajien paikkoja piti järjestellä uudelleen. Alajan kieltäydyttyä ylimääräisen opettajan tehtävästä johtokunta tarjosi tätä paikkaa Vartiaiselle, joka oli valitellut hänelle aiemmin tarjotun tehtävän vähäisiä tuntimääriä. Tämä paikka kelpasi Vartiaiselle, koska tehtävässä hän sai nuoremman lehtorin palkkaedut. Samaisessa kokouksessa johtokunta vahvisti työvaliokunnan valitsemat tuntiopettajat. Kokouksessa annettiin rehtorin vastuulle järjestää ruotsin kielen, uskonnon ja poikien käsitöiden opetus valitsemallaan tavalla. Rehtori ratkaisi näiden aineiden opettamisen palkkaamalla kansakoulunopettaja Elise Jaakkolan opettamaan uskontoa ja ruotsin kieltä sekä Kalevi Mannisen opettamaan poikien käsityötä.73

Ensimmäisen lukuvuoden keväällä alettiin miettiä jo tulevan lukuvuoden opettajia.

Kannatusyhdistyksen johtokunta päättikin laittaa ilmoituksen Helsingin Sanomiin, Uuteen Suomeen ja Karjalaisen ylimääräisen opettajan tehtävistä. Haettavana oli kaksi kielten opettajien tehtävää ja yksi luonnonhistorian ja maantiedon opettajan tehtävä. Johtokunta ei tässä vaiheessa hakenut vielä vakinaisia opettajia, vaan opettajan tehtäviä tarjottiin ainoastaan vuodeksi kerrallaan. Ilmoituksessa kuitenkin kerrottiin, että koulu alkaisi palkkaamaan vakinaisia opettajia vuodesta 1964 eteenpäin.74

71 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen työvaliokunnan kokouksen pöytäkirja 4.7.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Toivonen & Toivonen 1974,428; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 31.7.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

72 Alajan lähettämä vastaus 4.7.1962 lähetettyyn kirjeeseen, saapuneet eroilmoitukset, virkavapaa- ja opetuslupahakemukset, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Vartiaisen lähettämä kirje 16.7.1962, saapuneet eroilmoitukset, virkavapaa- ja opetuslupahakemukset, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

73 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 31.7.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 20.9.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

74 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 28.3.1963, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 31.3.1963.

Avoinna olleisiin paikkoihin saatiin yhteensä 16 hakemusta. Näistä 11 hakemusta oli kielten opettajien tehtäviin ja viisi oli maantiedon ja luonnonhistorian opettajan tehtävään. Näiden hakemusten perusteella luonnonhistorian ja maantiedon ylimääräisen opettajan tehtävään valittiin luonnontieteiden kandidaatti, jolle maksettiin nuoremman lehtorin palkkaetua. Kannatusyhdistyksen johtokunta on saattanut kokea pientä epävarmuutta siitä, ottaako valittu hakija paikan vastaan. Tämän vuoksi tehtävään valittiin myös henkilö varalle. Ylimääräisiä opettajia valittiin yhteensä kolme ja he kaikki olivat päteviä. Kukaan valituista ei ollut toiminut edellisvuotena Pielisjoen yhteiskoulun palveluksessa.75

Kannatusyhdistyksen johtokunta kokoontui valitsemaan loput opettajat lukuvuodelle viikkoa ennen lukuvuoden 1963–1964 alkamista. Tulkintani mukaan opettajien valinta tapahtui melko myöhäisessä vaiheessa ja on ehkä voinut olla mahdollista, että tässä kokouksessa valituilla opettajilla on ollut tieto valinnasta jo ennen kokousta. Näiden valittujen opettajien tehtävät eivät olleet olleet julkisessa haussa, vaan koulu oli muilla tavoin päätynyt valitsemaan nämä henkilöt lukuvuoden opettajiksi. Osa valituista opettajista oli toiminut jo edellisenä lukuvuonna koulun opettajina ja osa valituista oli uusia opettajia Pielisjoen yhteiskoulun palveluksessa.76

Pöytäkirjassa ei ollut mainintaa siitä, että koulun vararehtori Terttu Vartiainen jatkoi tehtävässään seuraavan lukuvuoden. Kokouksessa valittiin myös Pielisjoen yhteiskoulun voimistelunopettajan ylimääräisen toimeen Liisa Kimanen. Kimanen oli ennen valintaansa Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsen, eikä pöytäkirjassa ole mainintaa siitä, että hän olisi poistunut kokouksesta opettajien valinnan ajaksi. Kimanen oli näin itse valitsemassa itseään Pielisjoen yhteiskoulun ylimääräisen opettajan toimeen, jota ei oltu laitettu julkiseen hakuun. Valintansa jälkeen Kimanen erosi esteellisenä Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenyydestä.

77

75 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.4.1963, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 31.3.1963.

76 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 26.8.1963, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

77 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 26.8.1963, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Vuosikertomus 1962–63, 12, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ;

Vuosikertomus 1963–64, 7, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.