Pätevyyksiä metsästämässä

Normaalilyseon perustaminen Joensuuhun mahdollisti monien epäpätevien opettajien pätevöitymisen, sillä auskultointi oli mahdollista suorittaa samalla paikkakunnalla, jossa toimi opettajana. Osa Pielisjoen yhteiskoulun opettajista hyödynsi tätä mahdollisuutta suorittamalla auskultoinnin Joensuun normaalilyseossa pitäen samalla oppitunteja Pielisjoen yhteiskoulussa.

Pielisjoen yhteiskoulun opettajat kouluttautuivatkin paljon työn ohella, kuten taulukosta 1 voidaan huomata.¹¹⁵

Lukuvuosi Lukuvuonna pätevöityneet opettajat

1962–1963 0

1963–1964 0

1964–1965 0

1965–1966 1

1966–1967 1

1967–1968 1

1968–1969 1

1969–1970 1

1970–1971 3

1971–1972 0

1972–1973 0

1973–1974 0

Taulukko 1 kuvaa Pielisjoen yhteiskoulun opettajien pätevöitymistä työn ohessa vuosina 1962–1973.

Lähde: Henkilökunnan nimikirjat, opettaja ja oppilasluettelot, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

114 Kuusisto 2007, 14, 18.

115 Kuusisto 2015, 98.

Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta heräsi keväällä 1965 Joensuun normaalikoulun auskultoijien tuomiin mahdollisuuksiin. Hakiessaan keväällä 1965 ylimääräisiä opettajia Karjalaisessa, hakuilmoituksissa luki, että myös auskultoitavat henkilöt voisivat hakea toimiin. Missään muissa hakuilmoituksissa Pielisjoen yhteiskoulun historian aikana ei ollut vastaavanlaista lisäystä. ¹¹⁶

Osa Pielisjoen yhteiskoulun epäpätevistä opettajista oli poissa koulun palveluksesta suorittaessaan pätevyyteen tarvittavia opintoja sekä opetusharjoitteluja. Yksi näistä opettajista oli Anna-Liisa Harvela toimi Pielisjoen yhteiskoululla matematiikan, fysiikan ja kemian tuntiopettajana lukuvuosina 1965–1967. Harvela oli suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon, mutta ei ollut ennen tuntiopettajan uraansa auskultoinut. Syksyllä 1967 hän lähti suorittamaan auskultointia Joensuun normaalilyseolla ja suorittikin ensimmäisen opetusharjoittelunsa arvosanalla hyvin hyvä. Harjoittelun ohessa Harvela sai myös suoritettua oppikoulun lainsäädännön vuoden 1967 joulukuussa.

Auskultoituaan Harvela jatkoi pätevöitymistään suorittamalla approbaturin kasvatus- ja opetusopissa Jyväskylän yliopistolla kevätlukukaudella 1968. Pätevöidyttään hän palasi Pielisjoen yhteiskoulun opettajaksi, tällä kertaa ylimääräisen opettajan toimeen lukuvuodeksi 1968–1969.¹¹⁷

Pielisjoen yhteiskoulusta löytyi kuitenkin myös opettajia, joilla tuntui olevan virtaa suorittaa työn ohessa opintoja, joilla saavuttaa oppikoulun opettajan pätevyys. Yksi näistä opettajista oli Pielisjoen yhteiskoulun opettajakuntaan ensimmäisten opettajien joukossa saapunut Elise Jaakkola.

Aloittaessaan opettajana Pielisjoen yhteiskoulussa hän toimi uskonnon ja ruotsin kielen opettajana kansakoulun opettajan pätevyydellä.¹¹⁸

Jaakkolalla oli opettajana toimiessaan koko ajan yli kaksikymmentä tuntia opetusta, mutta hän onnistui samanaikaisesti suorittamaan humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Lukuvuonna 1969–1970 hänellä oli kuitenkin ainoastaan 12 tuntia opetusta Pielisjoen yhteiskoulussa.

Tuntimäärien vähentyminen johtui luultavasti siitä, että hän suoritti syksyllä 1969 auskultoinnin Joensuun normaalilyseolla. Auskultoinnin suorittamisen jälkeen Valtioneuvosto myönsi Jaakkolalle oikeuden tulla nimitetyksi muiden valtion oppikoulujen paitsi normaalilyseoiden nuoremman lehtorin virkoihin ja ylimääräisen lehtorin toimiin. ¹¹⁹

116 Karjalainen 21.4.1965.

117 Anna-Liisa Harvelan nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

118 Elise Jaakkolan nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

119 Elise Jaakkolan nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

Osalle Pielisjoen yhteiskoulun opettajista ei riittänyt ainoastaan nuoremman lehtorin virka, vaan osa opettajista lähti tavoittelemaan vanhemman lehtorin virkaa kouluttautumalla filosofian kandidaatiksi.

Vanhemman lehtorin virassa palkkataso oli suurempi kuin nuoremman lehtorin virassa, joten osa opettajista koki lisäkouluttautumisen vaivan arvoiseksi. ¹²⁰

Vakituisen viran saaminen innosti opettajia jatkokouluttautumaan. Pielisjoen yhteiskoulun opettajista ensimmäisinä filosofian kandidaatin tutkinnot suorittivat Terttu Hannikainen ja Anja Honkanen vuonna 1965. Molemmat opettajat saivat vakituiset virat lukuvuodesta 1964–1965 eteenpäin. He eivät kuitenkaan opettaneet Pielisjoen yhteiskoulussa kyseisenä lukuvuonna, vaan he olivat osan lukuvuodesta 1964–1965 virkavapaalla, jolloin he suorittivat filosofian kandidaatin tutkinnot.

Hannikaisesta ja Honkasesta tuli Pielisjoen yhteiskoulun vanhempia lehtoreita vuonna 1967.¹²¹ Olli Kapiainen oli myös yksi opettajista, joka koitti päästä vanhemman lehtorin virkaan suorittamalla filosofian kandidaatin tutkinnon. Hän anoikin tutkinnon suorittamiseksi virkavapaata lukuvuodeksi 1966–1967 ja koulu myönsi hänelle tämän virkavapauden. Poikkeavaa tässä virkavapaudessa oli se, ettei Kapiainen itse hoitanut itselleen sijaista ja näin ollen Kapiainen ei saanut myöskään virkavapaan ajalta palkkaa. Tämä kertoo Kapiaisen suuresta halusta kouluttautua filosofian kandidaatiksi.

Kapiainen valmistuikin filosofian kandidaatiksi vuonna 1968. Filosofian kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen kesti kuitenkin useampi vuosi ennen kuin Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta ehdotti kouluhallitukselle Kapiaisen siirtämistä vanhemman lehtorin tehtävään. Kapiainen oli tarkoitus siirtää vanhemmaksi lehtoriksi lukuvuodeksi 1973–1974. Kouluhallitus ei kuitenkaan nähnyt syytä siirtää Kapiaista vanhemman lehtorin tehtävään ilman hakua.¹²²

Myös Anja Seppäläinen suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon toimiessaan Pielisjoen yhteiskoulun opettajana. Hän sai virkavapaata syyslukukaudeksi 1966. Seppäläinen hankki itse sijaisen itselleen, jolloin hän sai Pielisjoen yhteiskoululta palkkaa, josta hän maksoi sijaiselleen tämän pätevyyttä vastaavan palkkion. Seppäläisen palkkio määräytyi nuoremman lehtorin palkkauksen mukaan ja hänen sijaisensa palkkaus määräytyi tuntiopettajan palkkauksen mukaan, joten Seppäläinen ei jäänyt

120 Toivonen & Toivonen 1974, 225, 248.

121 Terttu Hannikaisen nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KA; Anja Viitalan (os. Honkanen) nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KA;

Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 15.6.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 13.10.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.11.1965, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

122 Olli Kapiaisen nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

tyhjin käsin virkavapautensa aikana. Seppäläinen haki ja myös sai virkavapautta myös seuraavan vuoden syyslukukaudeksi, palkkaus toimi sinäkin lukukautena samalla tapaa. Seppäläinen ei saanut Pielisjoen yhteiskoulussa vanhemman lehtorin virkaa. Myös Seppo Knuutinen luki itsensä filosofian kandidaatiksi vuonna 1969, hänkään ei kuitenkaan saanut Pielijoen yhteiskoulusta vanhemman lehtorin virkaa.¹²³

Koulun historian ja suomen kielen opettaja Veijo Saloheimo halusi kouluttaa ja kehittää osaamistaan entisestään. Hän pyysi Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnalta virkavapautta lukuvuodeksi 1967–

1968. Hänen hakemustaan ei pystytty heti hyväksymään, koska ei oltu varmoja Saloheimon sijaisen sitoutumisesta tehtävään. Tämän vuoksi asiaa jouduttiin käsittelemään muutaman päivän päästä uudelleen. Tällöin Saloheimon sijaistaminen oli selvinnyt ja Saloheimolle päädyttiin myöntämään virkavapaa lukuvuodeksi 1967–1968. Virkavapaansa aikana Saloheimo sai valmiiksi lisensiaatin työhönsä ensimmäisen osan.¹²⁴

Pielisjoen yhteiskoulussa oli useita opettajia, jotka pätevöittivät itsensä toimiessaan koulun palveluksessa. Usein opettajat olivat pätevöitymisaikansa poissa koulun opetustehtävistä, mutta joukosta löytyi myös poikkeus Pielisjoen yhteiskoulun pitkäaikainen opettaja Elise Jaakkola, joka saavutti oppikoulun opettajan pätevyyden työn ohessa. Opettajien pätevöitymistä helpotti Joensuun normaalilyseon perustaminen Joensuuhun, sillä se mahdollisti opetusharjoittelun suorittamisen opetuspaikkakunnalla. Osa opettajista, jotka olivat saavuttaneet pätevyyden nuoremman lehtorin virkaan, halusivat lisätä osaamistaan kouluttautumalla filosofian maisteriksi, joka antoi pätevyyden toimia vanhemman lehtorin virassa.

123 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 29.9.1966, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Anja Seppäläisen nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 19.9.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Seppo Knuutisen nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

124 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 18.4.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 21.4.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto; Veijo Saloheimon nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.