Opettajakunnan vakinaistaminen

Pielisjoen yhteiskouluun haettiin ensimmäisiä vakinaisia opettajia keväällä 1964.

Kannatusyhdistyksen johtokunta päätti julistaa haettavaksi neljä nuoremman lehtorin virkaa. Näistä viroista laadittiin ilmoitukset ainoastaan koulun ilmoitustaululle ja Viralliseen lehteen, täyttäen näin lakisääteiset minimivaatimukset. Ilmoitusta ei kuitenkaan laitettu esimerkiksi alueen paikallislehteen Karjalaiseen, eikä mihinkään muuhunkaan epävirallisessa asemassa olevaan lehteen. ⁸⁴

Nuoremman lehtorin virkoihin olikin hyvin vähän hakijoita. Äidinkielen nuoremman lehtorin virkaa hakivat ainoastaan Terttu Hannikainen (os. Vartiainen), joka oli toiminut Pielisjoen yhteiskoulussa nuoremman lehtorin virkaa vastaavassa ylimääräisen opettajan toimessa sekä Anneli Peräoja, joka oli kuitenkin jättänyt hakemuksensa vasta hakuajan päätyttyä, eikä hän vielä ollut saavuttanut tarvittavaa pätevyyttä. Näistä hakijoista päädyttiin valitsemaan nuoremman lehtorin virkaan Terttu Hannikainen.

Toista hakijaa ei otettu huomioon edes valintaa tehdessä, koska hän oli jättänyt hakemuksensa myöhässä.⁸⁵

Englannin ja ruotsin kielen nuoremman lehtorin virkaa oli hakenut ainoastaan yksi hakija, Arto Nikupeteri, joka oli toiminut jo Pielijoen yhteiskoulussa vuoden ajan opettajana. Hänet valittiinkin nuoremman lehtorin virkaan. Saksan ja ruotsin kielen nuoremman lehtorin paikkaa haki edellisenä vuonna vastaavassa ylimääräisen opettajan toimessa toimineen Anja Honkasen lisäksi yksi epäpätevä hakija. Virkaan valittiin näin Anja Honkanen. Luonnonhistorian ja maantieteen nuoremman lehtorin virkaan ei ollut ainuttakaan hakijaa.⁸⁶

On mielenkiintoista huomata, kuinka eri opettajien tehtäviä koululla lähdettiin täyttämään. Osa tehtävistä haluttiin saada paikallisyhteisön tietoisuuteen, kun taas osa haettavista tehtävistä ilmoitettiin vain virallisessa lehdessä, jota luettiin usein ainoastaan viran puolesta. Pielisjoen yhteiskoulu vaikuttaa näin laittaneen ensimmäiset nuoremman lehtorin virkansa julkiseen hakuun,

84 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 6.3.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 16.4.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

85 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 16.4.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

86 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 16.4.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

jotta toimia ennen ylimääräisinä opettajina hoitaneet henkilöt saisivat virkansa vakinaistettua.

Kyseiset valitut opettajat olivat muodollisesti päteviä.⁸⁷

Pielisjoen yhteiskoulu täytti tulevinakin vuosina vakinaisen opettajan tehtävänsä samalla tapaa.

Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunta laittoi vakinaiset opettajan tehtävänsä hakuun keväällä. Pielisjoen yhteiskoulu ei koko historiansa aikana ilmoittanut vakinaisen opettajan paikoista missään muussa lehdessä kuin Virallisessa lehdessä ja koulun ilmoitustaululla. Hakijoita virkoihin oli tavallisesti yksi tai kaksi. Näistä toinen oli usein epäpätevä, ja toinen puolestaan paitsi pätevä myös toiminut Pielisjoen yhteiskoululla ylimääräisenä opettajana aiempina vuosina. Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistys pystyi yleensä tällä tavalla vakinaistamaan koululla aiemmin toimineiden opettajien virat.⁸⁸

Kuvio 7 kuvaa Pielisjoen yhteiskoulun vakinaisiin opettajan toimiin valittujen henkilöiden taustaa vuosina 1962–1973.

Lähde: Henkilökunnan nimikirjat, opettaja ja oppilasluettelot, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Johtokunnan kokousten pöytäkirjat 1962–1974, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

87 https://www.virallinenlehti.fi/fi/esittely/historia.html.

88 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 20.9.1966, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Vuosikertomus 1965–66, 12, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ;;

Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 18.4.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Vuosikertomus 1965–66, 12, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ;

Vuosikertomus 1966–67, 7, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

0 1 2 3 4 5 6 7

1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973

Valittujen opettajien määrä

Lukuvuoden alkuvuosi

Pielisjoen yhteiskoulun vakinaiseen opettajan virkaan valittujen opettajien tausta vuosina 1962-1973

Toiminut aiemmin opettajana Pielisjoen yhteiskoululla ennen valintaansa Ei ollut toiminut aiemmin opettajana Pielisjoen yhteiskoululla ennen valintaansa

Kuviosta 7 selviää Pielisjoen yhteiskoulun vakinaisten opettajien rekrytointitapa. Pielisjoen yhteiskoulun historiassa oli 27 vakinaista opettajaa. Näistä vakinaisista opettajista vain yksi ei ollut toiminut ennen valintaansa vakinaiseen toimeen opettajana Pielisjoen yhteiskoululla. Pielisjoen yhteiskoulu vaikuttaa halunneen kuvion 7 perusteella testata opettajia ylimääräisinä opettajina, ennen valitsemista vakinaiseen toimeen. Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta ei laittanut vakinaista opettajantointa hakuun, ellei johtokunnalla ollut pätevä hakija tiedossa koulun omasta opettajakunnasta.

Opettajatointen vakinaistamisen suunnitelmallisuutta tukee Kalevi Mannisen valinta poikien käsityön opettajaksi helmikuussa 1968. Kalevi Manninen oli toiminut epäpätevänä tuntiopettajana Pielisjoen yhteiskoululla koulun ensimmäisestä vuodesta lähtien. Manninen ei ollut suorittanut käsityönopettajan pätevyyteen vaadittua tutkintoa, mutta opetusministeriö oli myöntänyt keväällä 1967 Manniselle erityisluvan toimia oppikouluissa poikien käsityön opettajan virassa, jos Manninen suorittaisi auskultoinnin. Manninen suorittikin auskultoinnin syksyllä 1967 ja sai näin pätevyyden 15.12.1967. Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta laittoi poikien käsityön opettajan viran hakuun kuukausi sen jälkeen, kun Manninen oli saanut virkaan pätevyyden ja Manninen valittiin virkaan helmikuussa 1968 ainoana pätevänä hakijana.⁸⁹

Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnan asennetta opettajatoimien vakinaistamiseen kuvastaa myös johtokunnan yritys siirtää Olli Kapiainen nuoremman lehtorin virasta vanhemman lehtorin virkaan syksyllä 1973. Kapiainen oli toiminut opettajana Pielisjoen yhteiskoululla vuodesta 1964 lähtien ja vanhemman lehtorin toimen avauduttua syksyllä 1973 Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta pyysi kouluhallitukselta erityislupaa siirtää Kapiainen nuoremman lehtorin virasta vanhemman lehtorin virkaan ilman julkista hakua. Kouluhallitus ei suostunut johtokunnan pyyntöön, minkä vuoksi johtokunta päätti, että Olli Kapiainen hoitaa vanhemman lehtorin virkaa määräaikaisesti lukuvuoden 1973–1974 eikä virkaa vakinaisteta. Tämä tapaus voi selittyä sillä, että Pielisjoen yhteiskoulun piti jo hyvissä ajoin tietää opettajat lukuvuodelle 1974–1975, sillä peruskoulu-uudistus oli tulossa Joensuuhun 1.8.1974. ⁹⁰

89 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 27.2.1968, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ, Kalevi Manninen nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

90 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 16.8.1973, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 6.11.1973, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 4.12.1973, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.5.1973, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

Ainoa poikkeus siihen, että vakinaisia virkoja haki enemmän kuin yksi tai kaksi henkilöä tapahtui vakinaistettaessa suomen kielen nuoremman lehtorin virkaa keväällä 1970. Tällöin virkaa haki yhteensä kuusi henkilöä, joista yksi oli aiempina vuosina toimea ylimääräisenä opettajana hoitanut Seppo Knuutinen. Seppo Knuutinen oli valittu ylimääräiseksi suomen kielen opettajaksi Pielisjoen yhteiskoululle julkisessa haussa keväällä 1967. Ylimääräisen opettajan toimi ei ollut vakituinen, joten toimi oli laitettu hakuun myös Karjalaisessa. ⁹¹

Seppo Knuutisen ohella tätä ylimääräisen opettajan toimea oli hakenut yhteensä 13 hakijaa, joista seitsemän oli päteviä. Pielisjoen yhteiskoulun rehtori Soila ehdotti kokouksessa, että näistä hakijoista valittaisiin Seppo Knuutinen. Soila perusteli Seppo Knuutisen valintaa ”Yhteiskoulun kasvatuksellisilla tavoitteilla” ja ”vaikealla suomen kielen ja historian opetustyön järjestelyllä”.

Soilan perustelut ovat mielenkiintoisia, koska Seppo Knuutisella ei ollut pätevyyttä opettaa historiaa.

Samassa johtokunnan kokouksessa oli kuitenkin jo aiemmin valittu ylimääräisen suomen kielen ja historian toimeen Marja Knuutinen, jolla oli pätevyys opettaa suomen kieltä ja historiaa. Marja Knuutinen oli hakemuksessaan ilmoittanut kotiosoitteekseen saman kotiosoitteen kuin Seppo Knuutinen. Vaikuttaa näin siltä, että Soila on puoltanut Seppo Knuutisen valintaa sillä perusteella, että Seppo Knuutisella on ollut Marja Knuutisen läheinen suhde ja Marja Knuutisen tulo Pielisjoen yhteiskoululle voitaisiin varmistaa antamalla työpaikka myös Seppo Knuutiselle. Seppo Knuutisen ja Marja Knuutisen asuinpaikka oli hakemishetkellä Varkaus, joten asumisjärjestelyt olisivat voineet olla haastavat, jos Seppo Knuutiselle ei olisi löytynyt työpaikkaa. ⁹²

Kaikki Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenet eivät kuitenkaan puoltaneet Seppo Knuutisen valintaa ylimääräiseen suomen kielen opettajan toimeen. Johtokunnan jäsenet ehdottivat toimeen myös kahta muuta hakijaa. Asiasta suoritettiinkin Pielisjoen yhteiskoulun historian ainoa virkavaali, jossa Seppo Knuutinen sai viisi ääntä, toinen ehdotettu hakija kaksi ääntä ja kolmas ehdotettu hakija sai yhden ääneen. Keväällä 1970 suomen kielen opettajan nuoremman lehtorin virkaa vakinaistettaessa Knuutisen valinta tapahtui ilman vaalia. Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnan perusteluitten mukaan Seppo Knuutinen oli paras hakija virkaan, koska Seppo

91 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 26.5.1970, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.5.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 4.5.1967.

92 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 23.5.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Seppo Knuutisen hakemus, Hakemukset (1962–1973), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Marja Knuutisen hakemus, Hakemukset (1962–1973), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

Knuutisella oli hakijoista paras auskultoinnin arvosana. Hakijoita ei näin pöytäkirjan mukaan vertailtu muissa ominaisuuksissa kuin siinä, missä Seppo Knuutinen oli parempi kuin muut hakijat.⁹³