Määräaikaisten opettajien rekrytointi

Ensimmäisten opettajien saaminen Pielisjoen yhteiskouluun on pienoinen mysteeri. Pielisjoen yhteiskoulun arkistosta ei nimittäin löytynyt lainkaan tietoa siitä, kuinka koulu oli löytänyt ensimmäisen lukuvuotensa opettajat. Tutkin myös kyseisen ajankohdan Karjalaiset läpi, enkä saanut sitäkään kautta selvyyttä, kuinka Pielisjoen yhteiskoululle etsittiin opettajia, sillä lehdessä ei ollut ainuttakaan ilmoitusta siitä, että Pielisjoen yhteiskoulu etsii opettajia. Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistys oli kuitenkin saanut hakemuksia opettajan toimiin. Tätä voidaan pitää hieman kummallisena, sillä koulu ei ollut ainakaan kovin aktiivisesti tuonut esiin haettavia tehtäviä. On mahdollista, että hakemuksen lähettäneet ovat saaneet kuulla uudesta perustettavasta koulusta ja sitä kautta ajatelleet, että koululla olisi tarvetta uusille opettajille. Nämä koululle hakemuksensa jättäneet eivät kuitenkaan olleet päteviä. Pielisjoen yhteiskoululla oli kuitenkin myös tehtäviä, joihin ei ollut ainuttakaan hakijaa.⁷⁸

Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta antoikin Pielisjoen yhteiskoulun rehtorille Soilalle tehtäväksi etsiä opettajia niihin toimiin, joihin ei ollut hakijoita. Kuten luvussa 3.1 todettiin, Soila onnistui löytämään näihin paikkoihin opettajat, Kalevi Mannisen ja Eini Alasen. Alanen ja Manninen olivat molemmat toimineet vuoteen 1962 saakka tuntiopettajina Pielisensuun yhteislyseossa, jonka rehtorina Soila oli toiminut vuoteen 1962 saakka. Soila oli joutunut lähtemään Pielisensuun yhteislyseosta, koska hänellä ei ollut normaalilyseon rehtorilta vaadittavaa pätevyyttä. Muodollinen pätevyys normaalilyseolla opettamiseen puuttui myös monilta Pielisensuun yhteislyseon opettajilta, jotka joutuivat lähtemään Pielisensuun yhteislyseon palveluksesta. Soila palkkasi näin uudelle koululleen vanhoja alaisiaan. Pielisjoen yhteiskoululla nämä opettajat pystyivät toimimaan vähintään tuntiopettajina. ⁷⁹

Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta ei seuraavinakaan vuosina julkisella haulla yrittänyt etsiä opettajia kaikkiin opettajantoimiin, vaan iso osa opettajanpaikoista vahvistettiin johtokunnassa juuri ennen lukuvuoden alkua. Osa tällä tapaa valittavista opettajista oli epäpäteviä ja heitä ei olisi näin voinut

78 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 31.7.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

79 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 31.7.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan pöytäkirja 20.9.1962, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Halonen 1982, 94–96; Kuusisto 2007.

valita vakinaisiin opettajan toimiin. Soilan vanhat alaiset Kalevi Manninen ja Eini Alanen valittiin tuntiopettajan tehtäviin vuosittain juuri ennen lukuvuoden alkua koulun alkuvuosina.⁸⁰

Osa Soilan vanhan koulun opettajista oli myös päteviä. Edellä mainittu Liisa Kimanen oli Kalevi Mannisen, ja Eini Alasen tapaan työskennellyt Soilan alaisuudessa Pielisensuun yhteislyseossa.

Kimanen oli Soilan lähdön jälkeen jatkanut vuoden ajan liikunnan tuntiopettajana Joensuun normaalilyseossa, mutta Kimasen tuntimäärä oli laskenut edellisistä vuosista. Pielisjoen yhteiskoulussa Kimanen sai ylimääräisen opettajan paikan, joten hänen palkkauksensa vastasi nuoremman lehtorin palkkausta.⁸¹

Kuvio 5 kuvaa Pielisjoen yhteiskoulun määräaikaisiin toimiin valitsemien opettajien rekrytointitapaa. Koulun johtokunta valitsi usein saman opettajan useita kertoja määräaikaisiin toimiin, joten sama opettaja näkyy kuviossa eri vuosina.

Lähde: Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjat 31.7.1962 - 16.8.1973, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Karjalainen 4.7.1968-20.6.1971.

80 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 26.8.1963 - 16.8.1973, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 15.6.1964, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 19.9.1967, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; vuosikertomus 1965-1966, 10. Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; vuosikertomus 1966-1967, 11. Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

81 Liisa Kimasen nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

7

1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973

Opettajien määrä

Vuosi

Pielisjoen yhteiskoulun opettajien määräaikaisiin toimiin rekrytointitapa vuosina 1962 - 1973

Ilman hakua Haun kautta

Kuviossa 5 kuvataan sitä, mitä kautta ylimääräiset opettajat ja tuntiopettajat rekrytoitiin Pielisjoen yhteiskouluun. Kuviosta voidaan huomata, että pääosa määräaikaisista opettajan paikoista rekrytoitiin ilman julkista hakua koko Pielisjoen yhteiskoulun historian ajan. Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta vaikuttaa näin kuvion 5 perusteella suosineen rekrytointitapaa, jossa koulu rekrytoi määräaikaiset opettajat ilman julkista hakua. Lukuvuodeksi 1967–1968 palkattiin eniten ylimääräisiä opettajia ja tuntiopettajia ilman julkista hakua, yhteensä 17. Tätä voi selittää se, että valtioneuvosto antoi päätöksen Pielisjoen yhteiskoulun laajenemisesta lukioluokkiin lukuvuodeksi 1967–1968 16.6.1966. Pielisjoen yhteiskoulu joutui tämän takia rekrytoimaan paljon uusia opettajia. Eniten ylimääräisiä opettajia rekrytoitiin taas julkisen haun kautta lukuvuodelle 1970–1971, yhteensä seitsemän opettajaa. Tämän lukuvuoden jälkeen julkisen haun kautta rekrytoitavien ylimääräisten opettajien määrä lähtee laskuun. ⁸²

Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta ei valinnut automaattisesti ylimääräisen opettajan toimeen opettajaa, joka opetti koululla edellisenä vuonna. Elvi Jokio toimi Pielisjoen yhteiskoulussa ylimääräisenä suomen kielen ja historian opettajana lukuvuonna 1964–1965. Tästä huolimatta Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta haki julkisesti ylimääräistä suomen kielen ja historian opettajaa keväällä 1965 seuraavalle lukuvuodelle. Paikkaa hakivat koulussa jo vuoden ajan työskennellyt Elvi Jokio ja Veijo Saloheimo Mikkelistä. Saloheimo ei ollut opettanut aiemmin Pielisjoen yhteiskoulussa.

Näistä hakijoista Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta päätyi valitsemaan Saloheimon perustelematta päätöstään millään tapaa. Vertailtaessa Saloheimon ja Jokion nimikirjoja, voi kuitenkin huomata Saloheimolla olleen joitain vuosia enemmän opettajankokemusta. Saloheimo oli myös käynyt laajemmat opinnot historiasta ja kirjoittanut kuusi eri historiankirjaa. Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunta on painottanut hakijoiden akateemista pätevyyttä yli kokemuksen Pielisjoen yhteiskoulun opettajana toimimisesta. Elvi Jokio valittiin seuraavana syksynä Pielisjoen yhteiskoululle ylimääräisen suomen kielen opettajan toimeen ja valittiin vakinaiseen suomen kielen ja historian opettajan virkaan keväällä 1967. ⁸³

82 Valtionneuvoston lähettämä päätös Pielisjoen yhteiskoululle 16.6.1966, Muilta viranomaisilta ja yksityisiltä henkilöiltä saapuneet kirjeet (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.

83 Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistyksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 27.4.1965, Hallintoon liittyvät pöytäkirjat, Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Elvi Jokion nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ; Veijo Saloheimon nimikirjaote, Henkilökunnan nimikirjat (1962–1974), Pielisjoen yhteiskoulun arkisto, KAJ.