Tutkimukseni käsitteli Pielisjoen yhteiskoulun opettajia, opettajakunnan rakennetta ja opettajien pätevyyttä. Tutkimukseni johdannossa käsittelin Suomen koulutuksen historiaa ja opettajien koulutuksen kehittymistä. Näiden käsittelemisen oli tarkoitus antaa lukijalle pohjatietoa siitä, millaisia asioita Suomessa oli tapahtunut koulutuksen saralla ennen Pielisjoen yhteiskoulun perustamista. Olennainen asia tässä osiossa oli selkeyttää lukijalle kuvion 1 avulla Suomessa valinnut koulutusjärjestelmä Pielisjoen yhteiskoulun aikana.
Johdannon jälkeen tutkimuksessa käsitellään Joensuussa vallinnutta tilannetta, jonka seurauksena Pielisjoen yhteiskoulu syntyi. Joensuussa toimi jo useita oppikouluja, mutta hakijamäärät kasvoivat näihin vuosi vuodelta, minkä seurauksena Joensuu tarvitsi yhden uuden oppikoulun lisää. Tämä uusi oppikoulu oli Pielisjoen yhteiskoulu, joka perustettiin vuonna 1962. Pielisjoen yhteiskoulu helpottikin oppilaiden pääsyä oppikouluopintojen pariin.
Uusi oppikoulu tarvitsi myös opettajia, jonka seurauksena Pielisjoen yhteiskoulun kannatusyhdistys lähti etsimään koulun tarvitsemia opettajia. Tästä päästäänkin käsittelemään ensimmäistä tutkimuskysymystäni, joka oli Pielisjoen yhteiskoulun opettajien rekrytointi. Ensimmäisen lukuvuoden opettajien hankkiminen oli aineiston pohjalta pieni mysteeri. Tutkimukseni aineisto ei kerro, kuinka opettajien tehtäviä hakeneet hakijat olivat saaneet selville Pielisjoen yhteiskoulun opettajien tarpeen. Asiasta ei ollut nimittäin ainuttakaan ilmoitusta Joensuun paikallislehdessä Karjalaisessa. Ilmeisesti hakijat olivat vain päätelleet, että uusi oppikoulu tarvitsisi opettajia. Näistä ensimmäisen vuoden hakijoista vain kaksi hakijaa täytti oppikoulun opettajan pätevyysvaatimukset.
Seuraavinakaan lukuvuosina Pielisjoen yhteiskoulu ei kovin aktiivisesti ilmoitellut opettajien tehtävistä sanomalehti Karjalaisessa. Opettajien toimet täytettiin yleensä jo koululla toimineista opettajista, vaikkei heillä olisikaan ollut tehtävään vaadittua pätevyyttä. Yleensä nämä tehtävät täytettiin vasta lukuvuoden alussa tai lukuvuoden ollessa jo käynnissä. Ylimääräisiä opettajia saatettiin hakea Karjalaisessa, jos koululla ei ollut tiedossa yhtään sopivaa opettajaa hoitamaan tehtävää. Eniten ylimääräisiä opettajia ja tuntiopettajia palkattiin lukuvuodeksi 1967–1968 ilman julkista hakua. Tämä johtui lukio-oikeuksien saamisesta lukuvuodeksi 1967–1968. Näin ollen Pielisjoen yhteiskoulu tarvitsi nopealla tahdilla uusia opettajia kouluunsa. Julkisen haun puuttumista voidaan myös selittää sillä, että rehtori Soilalla on luultavasti ollut jo tiedossa sopivia opettajia tehtäviin.
Lehtorin virat tuli kuitenkin laittaa julkiseen hakuun, minkä vuoksi Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta laittoi ilmoitukset haettavista lehtorin tehtävistä Viralliseen lehteen ja koulun ilmoitustaululle. Lehtorien virkoja ei laitettu koskaan Karjalaiseen hakuun, koska ilmeisesti ilmoituksella ei tavoiteltu suuria hakijamääriä. Lehtorin virkoihin olikin usein ainoastaan yksi tai kaksi hakijaa. Valittujen joukossa oli yhtä poikkeusta lukuun ottamatta jo koulussa ennestään toimineita opettajia, joiden asema koulussa haluttiin vakinaistaa. Tämän prosessin kautta haluttiin vakinaistaa vain oman koulun opettajien toimet, sillä lehtorin paikat laitettiin vasta hakuun siinä vaiheessa, kun koulun oma opettaja oli saavuttanut lehtorin toimeen vaadittavat pätevyydet.
Rekrytointiprosessi, jota Pielisjoen yhteiskoulu noudatti, näytti pysyvän koko koulun historian ajan samanlaisena. Pielisjoen yhteiskoulun johtokunta ei halunnut käyttää turhaan aikaansa hakuilmoitusten laatimiseen ja hakuprosessin läpi käymiseen. Yleensä rehtori Soila hankki koululle opettajat jo tuntemiensa opettajien parista. Näiden tulosten valossa voidaan päätellä, että jos opettajilla oli suhteita Pielisjoen yhteiskouluun, pystyivät he saamaan opettajan paikan koululta, vaikkei heillä olisi ollut vielä tarvittavaa pätevyyttä opettajan tehtävään. Pielisjoen yhteiskoulu tarjosi siis monelle opettajalle tulonlähteen opintojen loppuun saattamisen ajaksi. Opettajat saattoivat olla myös tietoisia siitä, että he saisivat vakituisen nuoremman lehtorin viran heti valmistumisen jälkeen.
Toinen tutkimuskysymykseni koski sitä, millainen Pielisjoen yhteiskoulun opettajakunnan rakenne oli. Pielisjoen yhteiskoulun opettajakunta alkoi muodostua jo koulun ensimmäisten toimintavuosien aikana. Ensimmäisten opettajien joukossa valitut Terttu Hannikainen, Elise Jaakkola ja Eini Alanen muodostivat koulun opettajakunnan rungon. Heidät kaikki valittiin opettajan tehtäviin jo koulun perustamisvaiheessa ja heillä kaikilla oli sittemmin pitkä ura Pielisjoen yhteiskoulun opettajina.
Terttu Hannikainen valittiin opettajien toimesta myös koulun vararehtoriksi.
Pielisjoen yhteiskoulun opettajakunta koostui aluksi epäpätevistä tuntiopettajista, jotka muodostivatkin pitkään koulun opettajakunnan rungon. Pätevien opettajien puute näkyi myös muissa Suomen oppikouluissa 1960-luvulla. Pielisjoen yhteiskoulu alkoi ajan myötä saamaan myös päteviä opettajia. Alkuvuosina pätevät opettajat toimivat koulussa ylimääräisinä opettajina nauttien nuoremman lehtorin palkkaeduista. Vuonna 1964 Pielisjoen yhteiskoulu alkoi vakinaistaa opettajia kouluunsa, jolloin koululle valittiin ensimmäiset nuoremmat lehtorit. Vuodesta 1966 eteenpäin koulun opettajakunta alkoi pätevöityä. Tällöinkään koulu ei laittanut hakuilmoituksia lehteen.
Opettajakunnan pätevöitymisen voidaan katsoa johtuvan siitä, että Joensuun seudulta alkoi löytyä
päteviä opettajia, jotka olivat myös Pielisjoen yhteiskoulun johtokunnan tiedossa. Joensuun seudun opettajien pätevöityminen näkyi myös Joensuun lyseossa 1960-luvun lopussa. Pätevien opettajien saamista Joensuun oppikouluihin 1960-luvun lopussa voidaan selittää Joensuun normaalilyseossa suoritetuilla auskultoinneilla.
Alkuvuosina Pielisjoen yhteiskoulun opettajakunta koostui suurimmaksi osaksi tuntiopettajista.
Tuntiopettajien suurta määrää voidaan selittää uuden oppikoulun perustamisella. Uusiin oppikouluihin piti yleensä saada nopeasti opettajia, jonka seurauksena suurin osa opettajakunnasta koostui yleensä tuntiopettajista. Tuntiopettajien suurta määrä voidaan selittää myös pätevien opettajien vähyydellä. Alkuvuosien jälkeen tuntiopettajien määrä alkoi Pielisjoen yhteiskoulussa laskea ja tuntiopettajia toimikin koululla vähemmän kuin keskimäärin muissa Suomen oppikouluissa samaan aikaan. Nämä Pielisjoen yhteiskoulun tuntiopettajat olivat kuitenkin epäpätevämpiä kuin muualla Suomessa keskimäärin toimivat tuntiopettajat.
Kolmannessa tutkimuskysymyksessäni selvitin, millainen koulutus Pielisjoen yhteiskoulussa toimineilla opettajilla oli. Pielisjoen yhteiskoulun opettajilla ei ollut yhtä selkeää koulutustaustaa, vaan opettajilta löytyikin hyvin monenlaisia tutkintoja. Vaikka Pielisjoen yhteiskoulussa toimi monia epäpäteviä opettajia, ei heidän epäpätevyytensä johtunut välttämättä yliopistotutkinnon puutteesta, vaan usein epäpätevyys johtui siitä, ettei opettaja ollut vielä suorittanut auskultointia. Monet Pielisjoen yhteiskoulun opettajista suorittivatkin pätevyyteen vaadittavan auskultoinnin toimiessaan Pielisjoen yhteiskoulun opettajana. Auskultointien puute johtui pääasiassa siitä, ettei auskultointipaikkoja ollut kovinkaan montaa Suomessa. Auskultointimahdollisuudet paranivat Joensuun alueella, kun Joensuuhun perustettiin Joensuun normaalilyseo vuonna 1962. Monet Pielisjoen yhteiskoulun opettajistakin suorittivat auskultointinsa Joensuun normaalilyseossa.
Osa pätevistä opettajista, jotka toimivat Pielisjoen yhteiskoulussa nuoremman lehtorin virassa halusivat lähteä hankkimaan lisäkoulutusta kouluttautumalla filosofian kandidaatiksi. Filosofian kandidaatin tutkintoa lähdettiin suorittamaan, koska se antoi mahdollisuuden toimia vanhemman lehtorin virassa. Lisätutkinnon suorittamista varten opettajat ottivat virkavapaata, jonka aikana suorittivat tarvittavat opinnot. Kaikkia Pielisjoen yhteiskoulun opettajia ei valittu vanhemman lehtorin virkoihin, vaikka he olivat suorittaneet filosofian kandidaatin tutkinnon.
Tutkimukseni aikana pyrin olemaan koko ajan selvillä siitä, mitkä olivat pätevyysvaatimukset juuri kyseiseen tehtävään. Välillä tämä osoittautui melko haastavaksi, koska eri opettajien tehtäviin oli
erilaiset pätevyysvaatimukset ja opettajilla oli myös hyvin erilaiset koulutustaustat. Välillä jouduin pysähtymään yksittäisen opettajan kohdalla ja katsomaan Toivosen & Toivosen laatiman teoksen Kunnallinen ja yksityinen oppikoulu avulla, millaiset olivat juuri kyseisen tehtävän pätevyysvaatimukset. Omat haasteensa tuotti myös sen aikaisen koulutuksen ymmärtäminen. Aluksi en ymmärtänyt, että laudatur, cum laude approbatur ja approbatur tarkoittavat opintokokonaisuuksia eivätkä arvosanoja. Olen koittanutkin tehdä myös lukijalle selväksi tutkimuksessani, millaiset pätevyysvaatimukset tuohon aikaan eri opettajilla oli.
Tutkimusta tehdessäni sain myös huomata, kuinka vähän Joensuun alueen opettajia on ylipäänsä tutkittu. Alkuperäisenä tarkoituksenani oli tehdä vertailua myös muiden Joensuun oppikoulun opettajien välillä, mutta en pystynyt toteuttamaan tätä, koska lukemastani tutkimuskirjallisuudesta ei löytynyt tietoja, jotka olisivat kertoneet muiden Joensuun opettajien pätevyydestä. Tutkimukseni ja tämän tiedon valossa tulevaisuudessa voisi tutkimusta lähteä viemään eteenpäin tutkimalla myös muiden Joensuun oppikoulujen opettajien pätevyyttä ja sitä, eroavatko eri oppikoulut opettajien pätevyystasoiltaan toisistaan.
Lähteet
Painamattomat lähteet Kansallisarkisto (KA), Joensuu Pielisjoen yhteiskoulun arkisto
Vuosikertomukset
Johtokunnan kokousten pöytäkirjat Syystiedonannot
Sopimukset
Henkilökunnan nimikirjat (1962-1974)
Eroilmoitukset, virkavapaa- ja opetuslupa-anomukset (1962-1973) Hakemukset (1962-1973)
Kansallisarkisto (KA), Joensuu Juhani Soilan arkisto
Lehtileikkeet ja valokuvat (1962 - 1967)
Lehdet
Karjalainen 1961-1974
Digitaaliset lähteet
https://www.virallinenlehti.fi/fi/esittely/historia.html luettu 20.3.2021
https://www.doria.fi/handle/10024/171049 Kansakoulun ja oppikoulun opettajat lukuvuonna 1967/68. Luettu 29.03.2021
Kirjallisuus
Ahonen, Sirkka 2012. Yleissivistävä koulutus hyvinvointiyhteiskunnassa artikkeli teoksessa Tiedon ja osaamisen Suomi : Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Ahonen, Sirkka 2011. Millä opeilla opettajia koulutettiin? artikkeli teoksessa Valistus ja koulunpenkki : kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Elsinen, Pertti 1998. Joensuun Historia: 6, Vuodet 1954-1980. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Halonen Laila 1982. Karjalaisen Koulun Taival: Värtsilän Suomalaisesta Reaalikoulusta Joensuun Normaalikouluksi. Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, Joensuu.
Huovinen, Leo 1997 . Yhtenäiskoulun vaiheet makkaramestarin talosta Rantakylään artikkeli teoksessa Portailta ja tasanteilta: Joensuun Yhteiskoulu 1907-1997. Punamusta, Joensuu.
Huovinen, Leo 2007. Lukijalle artikkeli teoksessa Sata vuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007. Punamusta, Joensuu.
Jääskeläinen, Aatto & Siippainen, Matti 2014. Painoksia Pohjois-Karjalasta : Karjalatar-Karjalainen 1874-2014, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj 1899-2014 . Pohjois-Karjalan Kirjapaino, Joensuu.
Katainen, Elina 2011. Naiset oppikoulunopettajina artikkeli teoksessa Valistus ja koulunpenkki : kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Kettunen, Pauli, Jalava Marja, Simola Hannu, Varjo Janne 2012 Tasa-arvon ihanteesta erinomaisuuden eetokseen artikkeli teoksessa Tiedon ja osaamisen Suomi : Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.
Kiuasmaa, Kyösti 1982. Oppikoulu 1880-1980: Oppikoulu ja sen opettajat koulujärjestyksestä peruskouluun. Kirjapaino Osakeyhtiö Kaleva, Oulu.
Kiviniemi, Kari 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Otavan Kirjapaino, Keuruu.
Kosonen, Matti 2013. Opetusneuvos Juhani Soila : aktiivinen kasvattaja ja kehittäjä. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.
Kuusisto, Alina 2015. Sivistystä Sydämellä: Joensuun Lyseon Lukio 150 Vuotta. Joensuu:
Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.
Kuusisto, Alina 2007. Aakkosista Alkukiviin : Joensuun normaalikoulu 1973-2007. Saarijärven Offset Oy, Saarijärvi.
Matikainen, Erkki 2007. Piispasen talosta Pataluotoon – poimintoja sadan vuoden taipaleelta artikkeli teoksessa Sata vuotta - eikä suotta! : Joensuun yhteiskoulu 1907-2007. Punamusta, Joensuu.
Numminen, Jaakko 2001. Suomen kansanopetuksen historia artikkeli teoksessa Koko kansan koulu – 80 vuotta oppivelvollisuutta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Pietiäinen, Jukka-Pekka 1995a. Yksityisoppikoulut nuoressa tasavallassa 1917-1944 artikkeli teoksessa Yksityisoppikoulujen historia 1872-1977. Painatuskeskus Oy, Helsinki.
Pietiäinen, Jukka-Pekka 1995b. Yksityisoppikoulut vaurastuvassa Suomessa 1944-1977 artikkeli teoksessa Yksityisoppikoulujen historia 1872-1977. Painatuskeskus Oy, Helsinki.
Rantala, Jukka 2011. Oppikoulunopettajat artikkeli teoksessa Valistus ja koulunpenkki : kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Salminen Jari 1995. Yksityiset oppikoulut autonomian aikana artikkeli teoksessa Yksityisoppikoulujen historia 1872-1977. Painatuskeskus Oy, Helsinki.
Syväoja Hannu 2004. Kansakoulu - Suomalaisten Kasvattaja: Perussivistystä Koko Kansalle 1866-1977. PS-kustannus, Juva.
Saloheimo, Veijo 1997 a. Aloittajaluokka 1907 – 1908 artikkeli teoksessa Portailta ja tasanteilta:
Joensuun Yhteiskoulu 1907-1997. Punamusta, Joensuu.
Saloheimo, Veijo 1997 b. Isänmaan vapauden lunnaat artikkeli teoksessa Portailta ja tasanteilta:
Joensuun Yhteiskoulu 1907-1997. Punamusta, Joensuu.
Saloheimo, Veijo 1974. Pielisjoen yhteiskoulu 1962 – 1974 osa Pielisjoen yhteiskoulun vuosikertomusta 1973 – 1974.
Solonen, Anja-Kaisa 1997 . Mielikuvia ja muistoja kollegoista artikkeli teoksessa Portailta ja tasanteilta: Joensuun Yhteiskoulu 1907-1997. Punamusta, Joensuu.
Strömberg, John 2011. Oppikoulun laajentuminen ja yhtenäistyminen artikkeli teoksessa Valistus ja koulunpenkki : kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.
Toivonen, Esko., & Toivonen, Mirja 1974. Kunnallinen ja yksityinen oppikoulu. Kunnallispaino, Helsinki.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Virtamo Jouni 1990. Piirteitä Joensuun lyseon 109-vuotistaipaleelta artikkeli teoksessa Joensuun lyseo 1865-1990 : 125-vuotisjuhlajulkaisu.
Liitteet
Liite 1 Pielisjoen yhteiskoulun opettajat Nimi
Opetettavat
aineet Työskentelyvuodet Koulutus Pätevä
Pätevöitynyt koululla Alanen, Eini
Matematiikka ja
luonnonhistoria 1962–1971 Agronomi Ei Ei
Anttila, Raija Kotitalous 1969–1971 Kotitalousopettaja Kyllä Ei Airo, Sinikka
Uskonto ja
kaunokirjoitus 1966–1968 Hum. Kandidaatti Ei Ei Bäckman,
Riitta Musiikki 1972–1974 Musiikinopettaja Kyllä Ei
Eronen,
Irmeli Historia 1969–1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei
Hannikainen, Terttu (os.
Vartiainen Suomen kieli 1962–1974 Filosofian maisteri Kyllä Ei Harvela,
Anna-Liisa
Matematiikka, fysiikka kemia
1965–1966,
1968–1971 Filosofian kandidaatti Kyllä Kyllä Hirvonen,
Markku
Matematiikka,
fysiikka, kemia 1973–1974 Filosofian maisteri Kyllä Ei Hälikkä, Aili
Sirkka Musiikki 1963–1968 Laulunopettaja Ei Ei
Hänninen,
Kalevi Historia 1967–1968 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei
Hynninen,
terveysoppi 1969–1971 Voimistelunopettaja Kyllä Ei Immonen,
Elise Ruotsi (Uskonto) 1962–1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Kyllä Jokio, Elvi
Suomen kieli ja
historia 1964–1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei
Jokio, Olavi
Olli Englanti, Ruotsi 1964–1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei Kapiainen,
Sisko Käsityö 1964–1974 Käsityönopettaja Kyllä Ei
Karhos,
Hannu Suomen kieli 1966–1967 Filosofian kandidaatti Ei Ei Karttunen,
Yrjö Poikien liikunta 1972–1973 Liikuntaneuvoja Ei Ei
Kaustio,
Keinänen,
1968–1974 Voimistelunopettaja Kyllä Ei Knuutinen,
Marja
Suomen kieli ja
historia 1967–1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei
Knuutinen,
Tapio Musiikki 1968–1971 Kansakoulunopettaja Kyllä Kyllä
Konttinen,
fysiikka, kemia 1967–1969 Filosofian maisteri Kyllä Ei Kärkkäinen,
Liisa Kotitalous 1968–1969 Kotitalousopettaja Kyllä Ei
Leskinen,
Pirkko Kotitalous 1966–1974 Talousopettaja Kyllä Ei
Mäkinen,
Raili Ruotsi 1965 - 1974 Filosofian kandidaatti Kyllä Ei Nikupeteri,
Arto
Englanti ja
Ruotsi 1963–1973 Filosofian maisteri Kyllä Ei
Oksava, Eero
Jaakko Venäjä 1967–1969 Kansakoulunopettaja Ei Ei
Pajunen,
Hilkka Kotitalous 1966–1967 Kotitalousopettaja Kyllä Ei
Palkama, Jorma
Uskonto, sielutiede,
filosofia 1967–1974 Teologian maisteri Kyllä Ei Papunen,
Juhani Poikien käsityö 1967–1968 Kansakoulunopettaja Ei Ei Pietarinen,
Tuure Kemia 1966–1967
Luonnontieteiden
kandidaatti Ei Ei
Piipponen,
Maija-Leena Biologia 1973–1974
Filosofian kandidaatti,
Antti Musiikki 1971–1972 Kansakoulunopettaja Ei Ei
Pussinen, Paavo
Matematiikka,
fysiikka, kemia 1966 1974
Luonnontieteiden
kandidaatti Kyllä Kyllä
Pääkkönen, Aila
Historia,
kirkkohistoria ja
kuvaamataito 1970–1971 Hum. Kandidaatti Ei Ei
Ranta,
Samuli Uskonto 1964–1967 Teologian kandidaatti Ei Ei
Ruuskanen,
Räsänen, Eija Konekirjoitus 1967–1972 Ylioppilas Ei Ei
Salmela, Liisa Kuvaamataito 1968–1971 Hum. Kandidaatti Ei Ei Salminen,
Ritva Englanti ja saksa 1968 - 1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei Saloheimo,
Veijo
Historia ja
suomen kieli 1965–1972 Filosofian tohtori Kyllä Ei Seppäläinen,
Anja
Luonnonhistoria
ja maantiede 1964–1970
Luonnontieteiden
kandidaatti Kyllä Ei
Soila, Juhani Rehtori 1962–1974 Voimistelunopettaja Kyllä Ei Solala,
Annikki Suomen kieli 1964–1965
Kasvatustieteiden
Terttu Kotitalous 1965–1966 Kotitalousopettaja Kyllä Kyllä Suomela,
Leena
Matematiikka,
fysiikka, kemia 1969–1974
Luonnontieteiden
ja maantiede 1964–1974 Filosofian maisteri Kyllä Ei Tolsa, Mirja Englanti 1973–1974 Filosofian maisteri Kyllä Ei Tuomi, Leena Konekirjoitus 1973–1974 Yo. Merkonomi Ei Ei Tuomi, Raija Kuvaamataito 1971–1973 Kansakoulunopettaja Ei Ei Turunen,
Reino Uskonto 1971–1974 Teologian kandidaatti Ei Ei
Turunen, Tuula
Musiikki, suomi
ja historia 1973–1974 Luokanopettaja Ei Ei
Untamala,
Paavo Musiikki 1968–1970 Teologian kandidaatti Ei Ei
Vainio, Veli
Poikien voimistelu, urheilu ja
terveysoppi 1963 1974 Voimistelunopettaja Kyllä Ei
Varis, Raimo
Poikien voimistelu, urheilu ja
terveysoppi 1973–1974
Liikuntakasvatuksen
kandidaatti Kyllä Ei
Varis, Salme Historia 1971–1974 Hum. Kandidaatti Kyllä Ei Viitala, Anja Saksa ja Ruotsi 1963–1974 Filosofian maisteri Kyllä Ei Voutilainen,
Raimo
Poikien voimistelu ja
urheilu 1966–1967
Liikuntakasvatuksen
kandidaatti Ei Ei
Yli-Kastiala,
Raija Ruotsi 1969–1970
Filosofian kandidaatti,
Hum. Kandidaatti Kyllä Ei
Liite 2 Kuva Juhani Soilasta, lähde Juhani Soilan arkisto, lehtileikkeet ja valokuvat (1962–1967)