5 TULOKSET
5.2 Ammattietiikan määritelmä
Teemahaastattelun ammattietiikka-osion aluksi pyysin rehtoreita määrittelemään mitä ammat-tietiikka heidän mielestään merkitsee. Kysymyksen oli tarkoitus johdattaa vastaajien ajattelua kohti haastattelun pääteemaa ja toimia ammattietiikasta vallitsevien ennakkotietojen ja -käsi-tysten kartoittajana. Vastauksista ilmeni ammattietiikan määritteleminen kolmesta eri näkökul-masta kuvion 2 mukaisesti: ammattietiikka määriteltiin joko moraalin ja etiikan kautta, se lii-tettiin arvoihin ja arvomaailmaan kuuluvaksi tai määritelmäksi esilii-tettiin käytännön esimerkkejä ammattietiikan ilmenemisestä rehtorin työssä. Osa rehtoreista koki ammattietiikan määrittele-misen hankalaksi, mutta toisaalta osa vastaajista kertoi pohtineensa asiaa etukäteen tutkimus-haastatteluun lupautuessaan.
51 Kuvio 2. Ammattietiikan määrittelemisen näkökulmat
Moraali ja etiikka
Ammattietiikka määriteltiin ammattiryhmän kirjoittamattomiksi pelisäännöiksi, joita noudate-taan sekä tietoisesti että tiedostamatta. Ammattietiikassa korostuu työrooli ja vahva ammatti-taito. Ammattirooliin liittyy odotuksia ja vaatimuksia sekä oletus työn tekemisestä mahdolli-simman hyvin. Työn vastuullisuuden kautta ammattietiikan koettiin tuovan työhön rajoja, joi-den puitteissa toimitaan. Toisaalta taas ammattietiikka tuo vastaajien mielestä työlle oikeutuk-sia. Ammattietiikka koettiin työn peruslähtökohdaksi ja sen todettiin olevan läsnä kaikessa te-kemisessä.
”Jos mä ajattelen työetiikkaa, ammattietiikkaa, se on se työrooli, semmoinen mi-ten hoidan työn, mimi-ten mun oletetaan hoitavan, mitä multa odotetaan ja mitä tää ammatti velvoittaa.” (Cn)
Ammattietiikka koettiin liittyvän moraaliin jopa siten että ne käsitteinä sekoittuvat.
”Arkikeskusteluissa – on hyvin vaikee erottaa, milloin ihmiset tarkoittaa tieteelli-sesti määriteltynä eettistä näkökulmaa, milloin moraalista näkökulmaa.” (Am)
Ammattietiikkaa kuvailtiin myös oikein tekemisen raameina ja hyvän elämän ohjeistuksena.
Toisaalta ammattietiikkaa määriteltiin myös kertomalla mitä se ei ole tai mitä siihen ei kuulu.
Ammattietiikan ei koettu olevan henkilön yksityistä etiikkaa tai moraalia eikä siten omien tar-peiden hoitaminen voi olla ammattieettisen toiminnan lähtökohtana.
moraali ja
etiikka arvomaailma rehtorin työ
52 Arvomaailma
Ammattietiikka liitettiin myös arvomaailmaan ja yksittäisiin arvoihin liittyväksi. Arvojen ko-ettiin määrittävän kaikkea ajattelua ja tekemistä. Rehtoreille tärkeinä arvoina nostko-ettiin oikeu-denmukaisuus, hyvyys, rehellisyys, luottamus ja empatia sekä myötätunto. Vastauksissa koros-tettiin arvojen toimivan pohjana rehtorin työlle ja tärkeäksi koettiin arvojen muuntuminen käy-tännön päätöksiksi ja moraalisiksi teoksi.
”Sä toimit niin kuin oikeudenmukaisesti ja hyvää tarkoittaen.” (Jm)
Rehtorin työ
Ammattietiikka määriteltiin rehtorin työn käytännön kautta antamalla käytännön esimerkkejä missä tilanteissa ja millä tavoin eettinen ulottuvuus näkyy koulun arjessa. Vastauksissa korostui ammattietiikan ilmentyminen erityisesti päätöksenteossa ja vaatimuksessa ratkaisujen tekemi-sestä eettisesti mahdollisimman oikealla tavalla.
”Jos puhutaan rehtorin ammattietiikasta, niin mitä rehtori käy itsensä kanssa teh-dessään päätöksiä – koko ajanhan siellä on tämmöinen eettinen pohja ohjaa-massa sitä päätöksentekoa.” (Hn)
Lapsen etua pidettiin ensisijaisena rehtorin työn lähtökohtana ja korostettiin ettei raha, palkka tai lomat voi olla motiiveina päätöksiä tehtäessä. Rehtorin työn tavoitteena kuvailtiin olevan lakien ja järjestyksen noudattaminen kuitenkin kaikkien hyvinvointi huomioiden.
”Mulle se tarkoittaa sitä että mä hoidan työni niin, että sekä lapsilla että opetta-jilla on tässä talossa hyvä olla. Mä hoidan oman siivuni, en voi kantaa toisten puolesta vastuuta.” (Nn)
Tärkeäksi osaksi rehtorin ammattieettistä ajattelua nähtiin koulun perustehtävän ymmärtäminen ja sitä kautta vastuun ja toimintatapojen muotoutuminen tarkoituksenmukaisesti. Toisaalta vas-tauksissa tuotiin esille huoli taloudellisten resurssien riittävyydestä ja niiden kohdentamisen problematiikasta.
”Tässä joutuu – pohtimaan, että mikä on paras ratkaisu oppilaan oppimisen ja tuen kannalta näissä taloudellisissa resursseissa.” (Ln)
53 5.3 Ammattietiikan ilmeneminen rehtorin työssä
Ammattietiikan määrittelyn jälkeen rehtorit pääsivät laajemmin kuvailemaan, miten etiikka nä-kyy heidän työssään. Jaottelin vastaukset kolmeen teemaan kuvion 3. mukaisesti. Eniten mai-nintoja sai ammattietiikan ilmeneminen oikeudenmukaisuutena ja tasavertaisuutena (n=6) kou-lun johtamisessa. Toisaalta rehtorin työssä nähtiin ammattietiikan olevan läsnä koko ajan. Kol-mannessa teemassa taas rehtori mielletään esimerkiksi ja omilla toimillaan suunnannäyttäjäksi koulussa.
Kuvio 3. Ammattietiikan ilmeneminen rehtorin työssä
Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus
Rehtorit kokivat oikeudenmukaisuuden liittyvän vahvasti ammattietiikkaan niin arvona kuin toimintatapana. Vastauksissa korostui ammattietiikan ilmeneminen erityisesti oikeudenmukai-suuden ja tasavertaioikeudenmukai-suuden vaatimusten ja vaalimisen kautta. Yksittäisinä esimerkkeinä oikeu-denmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta mainittiin salassapitovelvollisuus sekä se, ettei oppi-laan tausta, kielitaito, uskonto tai ihonväri saisi vaikuttaa ratkaisujen tekemiseen.
”Jos mä nyt ajattelen omaa työtäni ja kenen tahansa monikulttuurisessa koulussa työskentelevän rehtorin työtä niin – kaikkien ratkaisujen pitää olla samanlaisia riippumatta siitä mistä päin oppilas tai perhe tulee.” (Am)
Oikeudenmukaisuus ja
tasavertaisuus Läsnä koko ajan Rehtori
suunnannäyttäjänä
54
Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus liittyy myös opettajiin. Varsinkin taloudel-lisia resursseja tai esimerkiksi ylityötunteja jaettaessa opettajat saattavat kokea, ettei tasapuoli-suus toteudu, mikäli kaikki eivät saa yhtä paljon haluamiaan etuja tai määrärahoja.
”Monessa pitää miettiä, olenko mä tasapuolinen, mutta ihan tasapuolinenhan ei voi olla koska on erikoistapauksia – elämäntilanteet ja erinäköistä sairautta ja muuta kaikkea. Ihan samalla lusikalla ei voi jakaa.” (Mn)
Oikeudenmukaisuuden teemaan liittyen kuvaillaan myös tilanne, jota vastaaja ei pidä tavoitel-tavana.
”Koska eettisyyteen ei kuulu semmoinen, että rehtori pitäis jotain omaa klikkiä taikka hovia, toiset sais enemmän esimerkiksi jotain materiaalia tai jotain raha taikka muuta.” (Kn)
Läsnä koko ajan
Rehtorit korostivat ammattietiikan olevan erittäin keskeinen asia, joka ilmenee kaikessa teke-misessä päivittäisenä valmiutena ja jatkuvana ajan seuraamisena. Rehtori on vastuussa kaikesta ja hänellä on paljon sekä valtaa että toimeenpanovaltaa ja sen tulee myös heijastua käyttäyty-miseen.
”Kyllä se mun mielestä on koko ajan läsnä. Kaikki mitä mä suustani päästän niin sen täytyy mennä sellaisen eettisen suodattimen läpi.” (Dn)
Rehtoreiden mielestä ammattietiikan läsnäolo näkyy konkreettisesti kaikissa arjen kohtaami-sissa niin opettajien, mutta myös oppilaiden ja vanhempien kanssa. Kohtaamisiin liittyy eetti-syyden lisäksi pyrkimys kunnioittavaan kohteluun. Ammattietiikan koettiin ilmenevän myös päätöksissä ja ratkaisuissa niin hankintojen kuin henkilövalintojenkin osalta. Esimerkkinä ta-loudellisen priorisoinnin vaikeudesta mainitaan erityisopetus sekä oppilashuollolliset kysy-mykset.
”Se ilmenee ratkaisuissa, joita me tehdään. Tietyt koulut alueen sosiaalis-ekono-misten mittareiden pohjalta saa – positiivisen diskriminaation rahaa. Se miten sitä sitten on käytetty – niin siinäkin joutuu tekemään eettisiä valintoja.” (Ln)
55
Vastauksissa painotettiin, ettei rehtori voi yksityishenkilönä suhtautua asioihin, vaan hänen tu-lee muistaa pysyä virkamiehenä myös sellaisissa tilanteissa joissa tunteet valtaavat mielen.
Myös ammattietiikan tiedostamatonta puolta korostettiin.
”Sä et pysty ajattelemaan, että kun tässä tulee joku tilanne, että miten mä tässä toimin vaan se on varmasti hyvin pitkälti sisäänrakennettua vuosien varrella. On tullut sitä ymmärrystä ja – tapaa ratkaista asioita ja arvottaa niitä.” (Qn)
Rehtori suunnannäyttäjänä
Rehtorin esimerkillisyys koettiin tärkeäksi ammattietiikan ilmenemistavaksi. Rehtorin katsot-tiin toimivan suunnannäyttäjänä ja mallittavan omalla toiminnallaan myös muille koulussa toi-miville mitä halutaan ja mitkä asiat koetaan tärkeäksi. Esimerkillisyyden koetaan olevan voi-makas vaikuttamisen keino ja eräs vastaaja muistuttaakin, että koulu on helposti rehtorinsa nä-köinen.
”Kaikissa niissä töissä mitä mä teen, niin se pitää olla näkyvillä. Se, että kun mä toimin eettiseseti oikein, niin silloin mä oon esimerkkinä.” (Kn)
Rehtorin roolia suunnannäyttäjänä tukee vastaajien mielestä hyvä itsetuntemus sekä halu it-sensä kehittämiseen.
”Niin rehtorin kuin opettajan tärkein työkalu on itsetuntemus. Se tarkoittaa sitä, että mä olen myöskin sillä alueella kouluttautunut ja olen valmis ihmisenä kasva-maan ja kehittymään koko ajan.” (Nn)
5.4 Ammattietiikkaa vaativat tilanteet
Kysyin rehtoreilta haastattelussa kaksi erillistä kysymystä ammattietiikkaa vaativista tilan-teista. Ensimmäisessä kysymyksessä pyysin määrittelemään yleisimpiä tilanteita, joissa he käyttävät ammattieettistä harkintaansa. Toisessa kysymyksessä pyysin kertomaan esimerkkiti-lanteen, jossa rehtori on käyttänyt ammattieettistä harkintaansa. Kysymysten ja vastausten pääl-lekkäisyyden sekä asioiden liiallisen toistamisen estämiseksi esittelen molempien kysymysten
56
tulokset yhteisessä luvussa, jossa aluksi kerron teemoittain ammattieettistä harkintaa vaativien tilanteiden osapuolet sekä osa-alueet ja lopuksi esittelen jokaisesta teemasta käytännön esi-merkkejä. Kuvio 4. havainnollistaa yleisimpien ammattietiikkaa vaativien tilanteiden osapuolet ja osa-alueet. Eniten (n=7) mainintoja saivat huoltajiin liittyvät tilanteet.
Kuvio 4. Yleisimmät ammattietiikkaa vaatineiden tilanteiden kohderyhmät ja osa-alueet
Huoltajat
Huoltajien kanssa kohdattavat, ammattietiikkaa vaativat tilanteet, kerrottiin liittyvän oppilas-huoltoon, lapsen edusta eriäviin mielipiteisiin, kodin yksityisyyteen puuttumiseen, kohtuutto-miin vaatimuksiin, rasiskohtuutto-miin, epäoikeudenmukaisen kohtelun kokemiseen, huoltajien ja rehto-rin moraalin ja etiikkakäsitysten eroavaisuuksiin sekä salassapito- ja julkisuuskysymyksiin.
Oppilashuollon kysymykset koettiin vaikeiksi, sillä niissä joudutaan pohtimaan oppilaan oppi-miseen liittyviä asioita ja tekemään lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeitä ratkaisuja. Oppilas-huollossa rehtorit korostivat lapsen edun mukaan toimimista, mutta kokivat päätökset hankalina koska niihin liittyy usein paljon tunteita erityisesti vanhempien puolelta. Vaikeissa tilanteissa huoltajien ja koulun mielipiteet lapsen edusta saattavatkin olla ristiriidassa keskenään ja silloin voi olla hankalaa edetä päätöksissä ja tukitoimissa.
”Vanhempien kanssa vääntämiset. Pitäisi saada asioita eteenpäin ja kodin vas-tustus on aivan hirveä kaikista asiantuntijoista ja ihmisistä riippumatta.” (Bm)
vuorovaikutus ja kohtaaminen salassapito
talous ja hallinto
huoltajat oppilaat opettajat ja muu
henkilökunta
57
Kotien yksityisyyteen puuttuminen koettiin erityisen vaikeaksi. Esimerkkinä eräs rehtori kertoi oppilaasta, joka tarvitsi psyykkistä apua. Huoltajien tapaamisessa oli kuitenkin näkyvissä, että myös vanhemmat ja koko perhe tarvitsisivat rehtorin arvion mukaan perheneuvolan palveluita tai yksilöterapiaa. Yksityisyyden alueeseen puuttuminen koettiin kuitenkin vaikeaksi.
”Hankalien vanhempien kohtaamiset – sitä kautta, että tietää että siellä tapahtuu kauheita asioita. – Vanhemmat peittelee ja lapsi ei saa apua. – monesti siinä on lastensuojelu mukana. Joutuu tosi tiukoille vetämään ja saa hirveesti kuonaa päällensä siinä.” (En)
Vaativat vanhemmat aiheuttavat ongelmia kohtuuttomilla ja mahdottomilla pyynnöillään. Vaa-timukset kohdistuvat usein oman lapsen yksilöllisiin erivapauksiin tai senkaltaiseen koulutyös-kentelyn organisointiin esimerkiksi rasistisin perustein, mihin koulu ei halua eikä voi suostua.
Huoltajat voivat olla myös ylisuojelevia tai vastustaa annettuja rangaistuksia. Mikäli rehtori ei toimi vanhempien tahdon mukaisesti, he saattavat uhkailla rehtorille, koululle tai koulun mai-neelle koituvilla hankaluuksilla.
”On tiettyjä vanhempia, jotka on hirveän vaativia. Sit ne vaatimukset ei oo koh-tuullisia, esimerkiksi siellä saattaa olla rasistisia motiiveja takana. – Sitten joutuu neutraalisti virkamiehenä reagoimaan sellaiseen asiaan, jossa itellä on kauheet tunteet päällä kun ärsyttää.” (En)
Myös epäoikeudenmukaisen kohtelun ja koulukiusaamisen käsittelyssä huoltajien kanssa voi joutua törmäyskurssille. Huoltaja saattaa kokea, että koulu tai joku koulun työntekijöistä on kohdellut huonosti hänen lastaan. Kokemuksiin saattaa kuitenkin vaikuttaa huoltajan omat kou-lukokemukset ja mahdollinen koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen. Näiden taustatekijöiden vaikutus saattaa vaikuttaa tai vaikeuttaa epäoikeudenmukaisuuden käsittelyä objektiivisesti, sillä huoltajan voi olla vaikeaa erotella omat kokemuksensa lapsensa kokemuksista ja tunte-muksista. Myös koulukiusaaminen ja sen käsittely sekä siitä annetut rangaistukset voivat ai-heuttaa erimielisyyksiä huoltajien ja rehtorin välillä.
”Yhtenä perjantai-iltapäivänä kun ne pojat lähti koulusta, niin tän kiusatun pinna palo ja se sano tälle kiusaajalle, että painu takaisin sinne lastenkotiis, jolloin tän kyseisen pojan raivo oli niin suunnaton, että hän kävi tän sanojan kimppuun ja siinä oli ihan hengenlähtö kuristamistilanteessa lähellä. – Mä annoin sit jossain
58
vaiheessa kirjallisen varoituksen tälle kuristajalle ja sitten sille, joka oli periaat-teessa priimusmoottori siinä koko hommassa. Ja tää lastenkotipojan – oltiin ihan yhteneväisestikin sitä mieltä, että se on varmastikin sen oppilaan parhaaksi, että tulee tämmöinen pysäytys. Sitten tää toinen poika, niin vanhemmat katsoivat, että se on kohtuutonta, että hän saa kirjallisen varoituksen ja niin he sitten vaativat sen purkamista. Mä en siihen suostunu, niin tosi sellaisten törkeiden uhkailujen jälkeen he teki siitä sitten lääniin valituksen. Tyyliin jos mä en sitä viikossa poista tai pura, niin he vie tän asian eteenpäin et heillä on juristi jo palkattu.” (Fn) Tässä tilanteessa rehtori koki oman etiikkansa ja moraalin olevan kodin kanssa aivan ääripäissä, sillä tilanteessa kirjallisen varoituksen vaatineiden vanhempien mielestä minkäänlaista rangais-tusta ei olisi pitänyt antaa. Rehtori kuitenkin koki rangaistuksen oikeutetuksi ja totesi pojan käytöksen myös parantuneen rangaistuksen myötä. Valitusprosessi kuitenkin alkoi ja kesti seit-semän kuukautta. Prosessi päättyi lääninhallituksen päätökseen, jonka mukaan oikaisuvaatimus hylättiin eli kirjallinen varoitus jäi voimaan eivätkä huoltajat saaneet päätökseen enää valitus-oikeutta.
Salassapitoon ja tietojen julkistamiseen liittyvät asiat koettiin myös joidenkin huoltajien kanssa ongelmallisiksi. Esimerkkeinä mainittiin rehtorin tiukka vaitiolovelvollisuus henkilökunnan sairauksista sellaisissakin tapauksissa, joissa vanhemmat ja oppilaat valittavat opetuksen ta-sosta ja rehtori ei kuitenkaan voi puolustautua vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Hankaliksi koet-tiin myös huoltajien yritykset houkutella rehtoria kertomaan jonkun toisen perheen asioita heit-tämällä oletuksia ja testaamalla miten rehtori niihin vastaa tai reagoi. Rehtorin on oltava tark-kana, ettei anna minkäänlaista mahdollisuudelle tulkinnoille tai paljasta muiden perheiden ti-lanteesta mitään. Toisena esimerkkinä eräs rehtori kertoo hankalaksi kokemastaan titi-lanteesta, jossa huoltaja ei ollut tyytyväinen lastaan koskevien tietojen saantiin.
”Mä jouduin just tekeen selvitystä – kun vanhempi oli tehnyt tietosuojavaltuute-tulle valituksen, että koulu ei ole antanut hänelle kaikkia hänen lastaan koskevi-aan paperitietoja. Hän oli ne skoskevi-aanut, mutta kun koulun johtajan vallassa on vkoskevi-aan ne siellä oppilasrekisterissä olevat paperit ja mahdolliset oppilashuollon päätös-paperit. – Tää äiti jotenkin oletti tai vaati koululta niitä tietoja, jotka oli
kuraat-59
torin ja psykologin takana. Mutta nekin olivat ne tietonsa antaneet. – Hän ei saa-nut asiaa hoidettua niin kuin halusi, niin todennäköisesti pieni sellainen kauna tai vainoharha.” (Ln)
Oppilaat
Oppilaisiin liittyvät, eettisesti haastavat tilanteet, koettiin liittyvän oppilaan väkivaltaiseen tai häiritsevään käyttäytymiseen, kurinpitotilanteisiin ja pakkoloman antamiseen sekä oppilaak-siottokysymyksiin.
Väkivaltaisen oppilaan kohtaaminen ja väkivaltaisten tilanteiden selvittäminen koettiin todella haastavaksi. Esimerkeissä oppilaat olivat käyneet käsiksi opettajaan tai saaneet raivarin, johon on sisältynyt tappouhkauksia. Rehtori joutuu näissä tilanteissa kohtaamaan kaikkien osapuolten tunteenpurkaukset, rauhoittamaan tilanteen ja siihen osallistuneet osapuolet, tukemaan väkival-lan kohteeksi joutunutta, huomioimaan väkivaltaisen oppilaan käyttäytymiseen vaikuttavan diagnoosin, näkemään tarpeet henkiseen terveydenhuoltoon ja tekemään myös tarvittavat ran-gaistuspäätökset.
”Kun joku oppilas on joskus todella vaikee ja riehuu ja räyhää. Kun tekis mieli ottaa pillistä kiinni ja ravistaa, että nyt rauhotut. Se, että kuitenkin pysyy rauhal-lisena.” (Kn)
Myös häiritsevät oppilaat koettiin ongelmallisiksi niin heidän käyttäytymisensä kuin maineensa vuoksi. Opettajakunta saattaa leimata huonosti käyttäytyvän oppilaan ja tehdä hänestä syyllisen ilman oikeudenmukaista tilanteen käsittelyä.
”Heti jos on oppilas, joka on häiritsevä, niin sitä siitä puhutaan paljon ja sit siitä tulee semmoinen yleinen koulun syntipukki ja sitä vastaan taistellaan. – Että mi-ten pysäyttää se iso pallo ja mimi-ten palauttaa se hysteerinen opettajakunta ammat-tinsa tasoon, aikuisuuteen.” (Kn)
60
Kurinpitotilanteet koettiin ongelmallisina, varsinkin sellaisissa tapauksissa joissa sovittelemi-nen on ristiriitojen suuruuden vuoksi hankalaa. Myös pakkoloman antamisovittelemi-nen oppilaalle koet-tiin ammattieettiseksi kysymykseksi.
”Tähän asti ei ole saanut antaa oppilaalle pakkolomaa suoraan, sehän on selke-ästi kyllä ammattieettinen kysymys, jos mä sanon oppilaalle, että sä olet huomis-päivän pois koulusta, niin silloin ollaan tavallaan menty jonkun rajan yli ja silloin on niin kuin harkittu tilanne.” (Gm)
Rehtoreiden työskentelykunnassa oppilaaksiottoalueita ei ole alueellisesti rajattu, joten oppilaat voivat hakeutua myös sellaiseen kouluun, jonka lähellä eivät asu. Tämän vuoksi myös oppi-laaksiotto nousi yhdeksi mainituista eettisistä haastetilanteista, sillä erityistarpeisella oppilaalla pitää olla yhtäläiset oikeudet ja oikeus samanlaisiin kohteluun kuin kaikilla muillakin oppilailla, vaikka heidän opetuksensa järjestäminen vaatii koululta kuitenkin erityisiä tukitoimia.
”Jos kouluun on pyrkimässä oppilas, joka ei ole pärjännyt jossain muualla – on kuullut jostain kautta, että meillä joku asia osataan hoitaa. Meidänhän ei oo pakko ottaa, -- me joudutaan tosi tiukkaan miettimään, että halutaanko me ottaa haaste vastaan ja mitkä on ne meidän perusteet.” (Nn)
Opettajat ja muu henkilökunta
Opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan liittyvät eettiset tilanteet liittyivät tasa-arvoisen kohtelun ja erilaisten pyyntöjen ristiriitaan, työyhteisön toimintaan, työkykyyn puuttumiseen, tappouhkauksien käsittelyyn sekä kuolemantapauksiin koulussa.
Rehtorit korostavat opettajien ja muun henkilökunnan tasa-arvoista kohtelua, joten he kokevat epämiellyttäväksi opettajien erilaiset pyynnöt esimerkiksi sellaisista kustannuksista joita ei ole alun perin koulun toimintasuunnitelmaan merkitty. Rehtori ei voi luoda suosikkijärjestelmää, jossa toiset saavat ja toiset eivät, joten sen vuoksi pyyntöihin on suhtauduttava erityisen tarkasti ja varovasti. Toisaalta välillä rehtorit joutuvat kohtaamaan työntekijän, jonka mukaan häntä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Tilanne on selvitettävä ja samalla rehtori joutuu miettimään omia toimiaan kyseistä työntekijää kohtaan.
61
”Missä menee meidän yhteinen hyvä ja sitten että – haluanko mä miellyttää jotain opettajaa, olla kiva hänelle vai, että voinko mä sanoa hänelle myöskin tai tehdä hänestä ikäviä päätöksiä, jotka on kuitenkin meidän koulun kannalta oikeita ja hyviä päätöksiä. ” (Sm)
Työyhteisön toimintaan tai yhteisöllisyyteen liittyvistä vaikeuksista annettiin myös esimerk-kejä. Rehtorit ovat joutuneet muistuttamaan opettajia puuttumalla opettajanhuoneessa käytyjen keskustelujen tasoon ja sisältöön. Opettajat ovat saattaneet keskustelemalla oppilaista ja heidän vanhemmistaan vaitiolovelvollisuutta rikkovalla tavalla, mikä ei ole hyväksyttävää. Myös opet-tajien jakaantuminen leireihin koettiin haastavaksi. Ensin tilanne pitäisi saada laukeamaan ja sitten kannustaa opettajia löytämään uudelleen toisensa.
”Viranhakutilanne, jossa opettajan mielestä ei toimittu hänen mieleisellään ta-valla. – Siihen kerääntyi sellainen muutaman ihmisen joukko tän asian ympä-rille.” (Nn)
Opettajan tai henkilökuntaan kuuluvan henkilön työkykyyn puuttuminen koettiin erityisen vai-keaksi. Rehtorit ovat joutuneet tekemään ikäviä päätöksiä huomauttamalla työnteosta tai joutu-neet edellyttämään lääkärintodistusta poissaolosta. Myös työkyvyttömän opettajan hoitoon oh-jaaminen mainittiin esimerkkinä ikävistä, mutta välttämättömistä, päätöksistä. Mielenterveys-ongelmista kärsivän työntekijän tapauksessa rehtorin on pidettävä huoli myös siitä, ettei häntä tuomita esimerkiksi vanhempien toimesta.
”Meillä oli palkattuna työntekijänä – sellainen henkilö, joka ei sitten osoittautunut ollenkaan tän tehtävänä mittaiseksi vaan sieltä rupes tulemaan esille aika hankaliakin ongelmia, varmaan mielenterveyspohjaisia. —Minä purin hänen työsuhteensa. Mutta ennen kuin siihen päädyttiin, niin siinä oli tosi hanka-lia vaiheita. Hän oli väkivaltainen meidän henkilökuntaa kohtaan.” (En)
Rehtorit ovat joutuneet kohtaamaan myös opettajiin liittyviä tappouhkauksia. Oppilaita koske-vassa osiossa kuvailtiin jo oppilaan opettajalle antaman tappouhkauksen käsittelyn monimut-kaisuus, mutta eräs rehtori kertoo huoltajan kohdistamasta tappouhkauksesta opettajalle.
62
”Opettajalle annettu tappouhkaus, jonka mä jouduin selvittämään. Se miksi se oli vaikee, oli se, että se henkilö, joka oli antanut tälle opettajalle tappouhkauksen, oli tappanut oman vaimonsa ja tuomionsa istunut. Se toi siihen ihan erilaisen sy-vyyden.” (Qn)
Erityisen hienotunteinen rehtorin on oltava myös kuolemaan liittyvissä asioissa, koskivat ne sitten koulun työntekijöitä tai oppilaita perheineen. Kuolemaan liittyvissä tilanteissa rehtori joutuu käsittelemään sekä omia tunteitaan että pysyttelemään omassa ammattiroolissaan.
Vuorovaikutus ja kohtaaminen
Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen osalta rehtorit totesivat, että ammattietiikka kulkee päivittäin läpi rehtorin ajattelutavan. Kaikki vuorovaikutustilanteet ihmisten kanssa ovat etiikan kautta peilattavia.
”Se tulee näkyviin joka ikisessä kohtaamisessa. Että miten sä kohtaat jonkun ih-misen, oli se sitten opettaja, joka on tässä ja nyt, kenties iloineen tai huolineen tulee keskustelemaan. On se sitten vanhempi tai johtokunnassa, miten tehdään päätöksiä.” (Qn)
Salassapito sekä talous ja hallinto
Salassapidon ja julkisuuden problematiikkaa sivuttiin jo huoltajia koskevissa eettisissä ongel-matilanteissa, mutta laajemmin käsiteltynä rehtori joutuu jatkuvasti miettimään mitä tietoa pitää jakaa, mitä voi jakaa ja mitä ei missään nimessään voi kertoa.
” Päivittäin esimerkiksi siihen, mitä voi kertoa toiselle. – tässä on tämmöinen ihminen, tän työ on tämä näin, hänelle mä voin kertoa tämän jutun tästä, se on hänelle tarpeellista, jotta hän voi työnsä tehdä. Kyllä se on päivittäistä, tän tyyp-pinen harkinta.” (Hn)
Yleisesti rehtorit korostivat, että taloudellisesti tiukempina aikoina myös ammattietiikka joutuu enemmän koetukselle priorisoinnin sekä niukkuuden jakamisen kautta. Hallinnon osalta taas tuotiin näkökulma johtokunnan työskentelystä. Johtokunnassa rehtori toimii esittelijänä, joten
63
hänellä on vastuu asioiden esille tuomisesta ja niiden kertomisesta johtokunnan jäsenille. Han-kalaksi koettiin myös sellaiset päätökset tai toimenpiteet, joita joutuu tekemään määräyksestä eikä omasta tahdostaan ja jotka voivat tuntua jopa epäoikeudenmukaisilta.
”On niitä asioita, joita joutuu tekemään vain sen takia, kun se on hallinnollinen määräys. – Vaikka ite kokee sen ehkä jollain tavalla epäoikeudenmukaiseksi. – Rekrytointitilanteissa tällaisia on ja sitten myös päinvastoin, kun sä joudut kurin-pidollisesti erimerkiksi opettajan kanssa olemaan tekemisissä.” (En)
Kaikki rehtorit eivät kuitenkaan osanneet nimetä tai kertoa erillisestä ammattieettistä harkintaa vaativasta tapahtumasta.
”Mä en kyllä löydä sellaisia, että joutuis puntaroimaan tai epäröimään. Kyllä
”Mä en kyllä löydä sellaisia, että joutuis puntaroimaan tai epäröimään. Kyllä