4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
4.5 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot
Ennen varsinaisten tutkimustulosten käsittelyä on tarkoituksenmukaisesta esitellä tutkimuk-seeni osallistuneet 19 rehtoria taustatietoineen. Kaikki rehtorit työskentelivät yhden kaupungin alueella Etelä-Suomessa. Haastateltavista 12 oli naisia ja 7 miehiä. Rehtoreille annettiin aineis-ton analyysivaiheen yhteydessä haastateltavien aakkosjärjestykseen perustuva koodi A-S, jonka lisäksi jokaisen koodin perään lisättiin tulosten kirjoitusvaiheessa n (nainen) tai m (mies) sukupuolen mukaan tulosten vertailua helpottamaan.
Haastateltavien keski-ikä oli 48 vuotta. Ikäjakaumassa (taulukko 3.) on huomattavaa, että reh-toreista oli vain kaksi alle 40-vuotiasta ja toisaalta kaksi yli 55-vuotiasta. Eniten haastateltavia oli ikäryhmässä 50-55. Mielenkiintoista on myös se, ettei kukaan sijoittunut ikäryhmään 45-50.
alle 40 v. 40-45 45-50 50-55 yli 55
2 6 0 9 2
Taulukko 3. Tutkimuksen osallistujien ikäjakauma
Kaikki tutkimukseen osallistuneet rehtorit olivat erittäin kouluttautuneita. Pohjakoulutuksel-taan he olivat joko luokanopettajia tai aineenopettajia. Muutamilla oli myös erityisopettajan,
43
erityisluokanopettajan, lastentarhanopettajan tai oppilaanohjaajan koulutus. Osa oli käynyt van-hamuotoisen luokanopettajakoulutuksen, jonka he olivat myöhemmin täydentäneet maisteritut-kinnoksi. Yksi rehtoreista oli myös kasvatustieteiden tohtori.
Johtamiseen liittyvistä koulutuksista 15 oli suorittanut tai oli parhaillaan suorittamassa JOVA- eli johtamisvalmennuskoulutusta. Myös opetushallinnon arvosana löytyi monilta. Osa rehto-reista oli osallistunut rehtorirekrytointikoulutukseen tai rehtorivalmennuskurssille. Kaksi vas-taajista oli käynyt APUVA- eli apulaisrehtoreiden koulutusohjelman. Seitsemän rehtoria oli kouluttautunut työnohjaajaksi ja neljä konsultiksi. JET eli johtamisen erikoisammattitutkinto löytyi kolmelta rehtorilta. Lisäksi rehtorit mainitsivat osallistuvansa säännöllisesti työnantajan tarjoamaan lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen, jonka aiheet liittyvät ajankohtaisten kysy-mysten lisäksi yleisesti johtamiseen, psykologiaan, vuorovaikutukseen, tietoyhteiskuntaan, kouluttajana toimimiseen tai erityisosaamiseen kuten maahanmuuttajien kotouttamiseen.
Vastaajien työkokemus rehtorina jakaantui taulukon 4. mukaisesti. Huomionarvoista taulu-kossa on tutkimukseen osallistuneiden rehtoreiden jakaantuminen kolmeen selvään ryhmään työkokemuksen perusteella: alle viisi vuotta työkokemusta oli kuudella rehtorilla, mutta toi-saalta työkokemusta oli yli 10 vuotta myös samalla määrällä eli kuudella rehtorilla. Kahdella rehtoreista oli meneillään ensimmäinen työvuosi, kun taas yksi rehtoreista oli toiminut rehtorina jo 29 vuotta. Kolme vastaajista oli toiminut apulaisrehtorina ennen rehtoriksi siirtymistään.
alle 2 v. 2-5 v. 5-10 v. 10-15 v. yli 15 v.
2 4 7 5 1
Taulukko 4. Tutkimuksen osallistujien työkokemus rehtorina
Tutkimukseen osallistuneiden rehtoreiden koulut olivat kooltaan 40-530 oppilaan yksiköitä op-pilasmäärän jakautuen taulukon 5. mukaisesti.
44
Alle 200 oppilasta 200-300 300-400 400-500 yli 500 oppilasta
3 1 6 5 4
Taulukko 5. Tutkimukseen osallistuneiden rehtoreiden koulujen oppilasmäärät
45 5 TULOKSET
Tässä luvussa käyn läpi teemahaastattelun aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta koostetut tulokset. Tulosten esittely etenee kysymyksittäin, aluksi kuviomuotoisena yhteenvetona ja sen jälkeen tarkemmin teemoiteltuna ja yksityiskohtaisemmin esiteltynä, rehtoreiden puheenvuo-roja lainaten. Haastatteluaineiston käsittelyn ja analysointitavan esittelin aiemmin aineistoläh-töisen sisällönanalyysin luvussa 5.4. Tutkimustulosten yhteenvedon teen pohdintaluvun osana tulosten tarkasteluluvussa 7.1.
5.1 Rehtorin tehtävät
Teemahaastattelu alkoi taustakysymyksillä rehtorin iästä, työkokemuksesta, koulutustaustasta sekä koulun koosta. Taustakysymysten yhteenvedon esittelin jo aiemmin osana tutkimuksen toteutuslukua. Viimeisenä taustakysymyksenä, ennen varsinaisiin tutkimusaihetta koskeviin kysymyksiin siirtymistä, pyysin rehtoreita kuvailemaan koulun johtamiseen liittyviä tehtäviä.
Tällä kysymyksellä pyrin saamaan ajankohtaista ja vertailukelpoista tietoa tutkimukseen osal-listuneiden rehtoreiden työtehtävistä. Rehtorin työnkuvan tuloksia hyödynsin myös analy-soidessani vastauksia ammattietiikan ilmenemisestä rehtorin käytännön arjessa. Yleisesti ottaen rehtorit korostivat työnkuvansa laajuutta ja vastuullisuutta sekä jokaisen työpäivän erilaisuutta.
”Rehtorin työhön kuuluu kaikki, mitä koulunpito vaatii.” (Am)
”Kliseevastaus olisi varmaan kaikki, mutta kaikki ei kuulu. Tai kuuluu vastuuta, mutta ei toimintaa.” (Rm)
46
Rehtoreiden työnkuva on haastatteluvastausten pohjalta jaoteltu neljään teemaan kuvion 1. mu-kaisesti. Tärkeimmiksi työtehtävikseen rehtorit määrittelivät hallinnon hoitamisen, henkilöstö-johtamisen, pedagogisen johtamisen sekä koulun kehittämisen sekä niihin liittyvät yksityiskoh-taisemmat sisällöt, jotka esittelen tarkemmin teemajaon avulla.
Kuvio 1. Rehtorin tehtävät
Hallinto
Eniten mainintoja (n=12) rehtorin tehtävistä saivat hallinnolliset työt. Hallinnollisiin töihin kuuluvat haastateltavien mukaan lakien ja asetusten sekä kaupungin johtosäännön tunteminen, delegointi- ja oppilaaksiottopäätökset, johtokuntatyöskentely ja opettajankokoukset sekä eri-laisten kokousten valmistelu ja tiedottaminen. Myös virkavapauksien ja sairaslomien käsittely ja myöntäminen sekä lukujärjestysten laadinta kuuluvat rehtorille. Eräs rehtoreista kertoi kui-tenkin jakavansa lukujärjestyksiin liittyvät työt apulaisrehtoreidensa kanssa. Myös koulusihtee-ristä koettiin olevan paljon apua hallinnollisten tehtävien hoitamisessa.
”Virkavapauksien, sairaslomien myöntämistä. Viime lukuvuonna, vaikkei meillä ole erityisen sairastavaa porukkaa ollenkaan, niin koulutusvirkavapausien ja sai-raslomavapauksien lukumäärä meidän henkilökunnalla oli – 332 päätöstä yhden lukuvuoden aikana. Se on paksu mapillinen tavaraa.” (Am)
• OPS-työn
47
Tärkeäksi rehtorin työtehtäväksi määriteltiin myös taloushallinto, johon kuuluu talousarvioeh-dotuksen tekeminen ja budjetointi sekä yleisesti koulun resurssien turvaaminen sekä tarvittavan lisärahoituksen etsiminen ja siitä neuvotteleminen.
”Hallinnosta täytyy osata pitää huolta, laki täytyy tuntea ja täytyy osata rahoista pitää huolta, suunnitella, budjetoida ja miettiä kehittämistarpeita ja hankintoja ja kaikkee semmoista. -- ”Organisoida toimintaa kuin sitten turvata resursseja ja yrittää löytää ulkopuolelta erilaisia projektirahoja ja työllistämistukia avustajia varten.” (Am)
Monet rehtorit mainitsivat tehtävissään myös kiinteistöjohtamisen, johon sisältyy koulutilojen ylläpitäminen sekä korjaustarpeiden kartoittaminen ja esimerkiksi palotarkastuksissa muka-naolo. Eräs rehtori toteaa, että hänen mielestään kiinteistöön liittyviin asioihin kuluu liikaa ai-kaa varsinkin suuressa kouluyksikössä.
Henkilöstöjohtaminen
Henkilöstöjohtamiseen sisältyy rehtoreiden mukaan työyhteisöstä huolehtiminen, heidän etu-jensa ajaminen sekä työhyvinvointi, koulutus ja uusien opettajien perehdyttäminen. Tarvitta-essa myös sijaisten hankkiminen tai itse sijaisena toimiminen. Yksittäisinä henkilöstöjohtami-sen työtehtävinä mainitaan rekrytointi ja muiden kuin virkojen osalta palkkauspäätökset, jotka työllistävät rehtoria merkittävästi, mikäli koulussa on paljon vaihtuvuutta ja virkoja on auki useampia.
”Meillähän on sillä tavalla, että on jäänyt just eläkkeelle paljon, on nuorta po-rukkaa, että se vaihtuvuus on paljon. Tällä hetkellä on kuusi äitiyslomalla, joka tarkoittaa, että niihinkin on pitänyt hankkia ihmisiä.” (Hn)
Henkilöstöhallinnon todetaan olevan haasteellinen ja sellainen koulun johtamisen osa-alue, joka ei näy julkisuuteen esimerkiksi huoltajien suuntaan. Eräs rehtori totesi, että olisi hienoa, jos henkilöstöjohtamista voisi harjoitella ennen rehtoriksi ryhtymistä. Henkilöstöjohtaminen koettiin työlääksi erityisesti suuressa kouluyksikössä esimerkiksi kehityskeskustelujen osalta.
”Mä olen käynnistänyt tän vuoden nää kehittämiskeskustelut. Kun on 40 alaista, niin ennen kuin ne on kaikki käyty, niin se on hyvin työllistävää.” (Hn)
48
Henkilöstöhallinnon haastavana osana mainitaan kriisitilanteet ja niiden käsittely. Koulussa ta-pahtuvat tai koulutyöskentelyyn vaikuttavat kriisitilanteet ovat rehtorille vaikeita johtamistilan-teita niiden yllättävän ajoituksen ja ennakoimattoman sisältönsä vuoksi. Vantaan kauppakeskus Myyrmannissa räjähti 11.10.2002, vain muutamia päiviä ennen teemahaastattelujen tekemistä (esim. MTV3-STT 2002). Räjähdyksessä sai surmansa seitsemän ja loukkaantui 80 ihmistä.
Tapahtuman ajallinen läheisyys heijastui myös rehtoreiden vastauksissa.
”Kun Myyrmannissa räjähtää, niin rehtorin pitää miettiä, että miten lapset suh-tautuu ja mitä organisoidaan. Tarvitaanko kriisiapua ja järjestetäänkö muistoti-laisuutta. Kuinka kauan pitää junailla World Trade Centerin tapahtuman jälkeen päivystystä, miettiä miten tukee opettajia? Jonkun oppilaan lähiomainen kuolee tai joku oppilas kuolee, kaikki se työ mitä siihen liittyy kriisityönä.” (Am)
Pedagoginen johtaminen
Pedagogiseen johtamiseen rehtoreiden kertoman mukaan liittyy opetussuunnitelmatyö, sen jat-kuva seuraaminen ja tarkentaminen sekä lyhyt- ja pitkäkestoinen strateginen suunnittelu. Tär-keäksi koettiin myös oppilaiden tapaaminen, tunteminen ja johtaminen.
”Mä haluan, että mä tunnen meidän talon lapsia. Mä yritän olla, vaikken mä ite opeta tällä hetkellä kuin tunnin viikossa, ei mun sitäkään tarviis mutta mä en raski siitä luopua. – Mä yritän kiertää – luokkia että mä käyn tapaamassa oppilaita luokissa ja tuolla käytävällä jututan ja ruokailun aikana jututan.” (En)
Rehtorit tunsivat olevansa myös oppilaiden oikeusasiamiehiä ja oppilaista huolehtijoita.
”Mä pidän itseäni semmoisena oppilaiden oikeusasiamiehenä. Pitää olla paikka, johon oppilas voi tulla jos hän kokee kärsineensä vääryyttä, epäoikeudenmukai-suutta.” (Kn)
Oppilashuoltotyön, oppilashuoltotyöryhmän vetämisen ja erityisopetustarpeiden kartoittamisen ja järjestämisen mainitsi tärkeäksi osaksi pedagogista johtamista yli puolet (n=10) rehtoreista.
”Oppilashuoltotyö. – On ajallisesti vaikee arvioida miten se – työllistää, mutta henkisenä kuormittavuutena tai semmoisena ajatuksissa. Ne kysymykset on usein
49
niin isoja ja vaikeita ja hankalia, että se vie sillä tavalla sitä energiaa hirveen paljon.” (En)
Rehtorin oman opetustyön mainitsi neljä vastajaa. Yksittäisiä mainintoja pedagogiseen johta-juuteen liittyvistä tehtävistä saivat myös ajankohtaisten asioiden esittely, maahanmuuttajaope-tuksen eli valmistavan luokan järjestelyt, yhteistyö huoltajien kanssa sekä opettajien pitämien oppituntien seuraaminen. Yhteenvetona pedagogisesta johtajuudesta voidaan todeta, että rehto-rit kokivat tehtäväkseen koulun toiminnan organisoinnin siten, että se mahdollistaa menestyk-sekkään opetus- ja kasvatustyön.
”Mun tehtävä on mahdollistaa tän koulun arkipäivän pyöriminen eli organisoida onnistumista ja huolehtia siitä, että opettajat voi tehdä omaa perustehtäväänsä. -- Että jokainen pystyy tekemään sitä omaa perustehtäväänsä ja mun tehtävä on ikään kuin luoda niitä puitteita sille kaikelle.” (Fn)
Koulun kehittäminen
Koulun kehittämisen koetaan olevan rehtorivetoista ja tärkeä osa koulun johtamisen perustyötä.
Kehittämistyön sisällöstä haastateltavat mainitsivat hankkeet, kunnan kehittämistyöryhmät ja rehtoreiden yhteistyöverkoston, iltapäivätoiminnan koordinoinnin, koulun edustamisen ja vie-raiden vastaanottamisen sekä koulun julkisen kuvan hallinnan ja yhteistyön lehdistön kanssa.
”Kehittäminen, joka on rehtorin näkökulmasta aika paljolti sitä suunnittelua, suunnittelutyötä, aikatauluttamista, organisoimista. Etsin ajankohtaisia asioita, kerään tietoa sillä tavalla, että mikä nyt olisi syytä tuoda tänne opettajakunnan tietoisuuteen ja etsin myös sellaisia ihmisiä, ketkä niitä vois täällä meille esitellä niitä ajankohtaisia asioita.” (En)
Yksi koulun kehittämisen tärkeäksi ja monipuoliseksi koettu muoto on sidosryhmä- ja verkos-toyhteistyö. Rehtorit kokevat olevansa rajapinnalla suhteessa yhteistyökumppaneihin, sidos-ryhmiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Myös kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisiin semi-naareihin osallistuminen mainittiin. Erityinen näkökulma yhteistyöhön on rehtorin rooli nivel-kohdista huolehtimiseen, jotta siirtyminen päiväkodista alakouluun ja alakoulusta yläkouluun
50
olisi oppilaalle mahdollisimman helppoa. Rehtorit kokevat, että niveltäminen voidaan turvata hyvällä verkostoyhteistyöllä.
”Tarkotan tällä koulun ulkopuolisia: siis opetusvirastoa, Opetushallitusta, alueen yhteistyökumppaneita, päiväkoteja, lastensuojelua, perheneuvolaa, sosiaalipuoli kaiken kaikkiaan, seurakunta, koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämistä, vaikkei se varsinainen järjestäminen ei ole koulun vastuulla, mutta kun koordi-nointi on.” (Am)
Loppuyhteenvetona koulun johtamisen työnkuvasta toimii erään rehtorin puheenvuoro, jossa korostuu rehtorin asema kokonaisvastuun haltijana ja tehtävänkuva koulun toimintaa koordi-noivana johtajana.
”Oikeastaan rehtori vastaa kaikesta, mitä koulussa tapahtuu. Mä aina sanon, että mä sit istun vankilassa jos jotain on. Mulla pitää olla ne kaikki narut kädessä, se tarkoittaa myös sitä, että mä annan opettajille myös vastuun ja vapauden niistä omista asioista. Että mun ei tartte joka asiaa päättää ja olla joka asiassa näp-peineni. Mä haluan antaa mahdollisimman paljon vapautta, mutta se tuo muka-naan myös sitä vastuuta.” (Kn)
5.2 Ammattietiikan määritelmä
Teemahaastattelun ammattietiikka-osion aluksi pyysin rehtoreita määrittelemään mitä ammat-tietiikka heidän mielestään merkitsee. Kysymyksen oli tarkoitus johdattaa vastaajien ajattelua kohti haastattelun pääteemaa ja toimia ammattietiikasta vallitsevien ennakkotietojen ja -käsi-tysten kartoittajana. Vastauksista ilmeni ammattietiikan määritteleminen kolmesta eri näkökul-masta kuvion 2 mukaisesti: ammattietiikka määriteltiin joko moraalin ja etiikan kautta, se lii-tettiin arvoihin ja arvomaailmaan kuuluvaksi tai määritelmäksi esilii-tettiin käytännön esimerkkejä ammattietiikan ilmenemisestä rehtorin työssä. Osa rehtoreista koki ammattietiikan määrittele-misen hankalaksi, mutta toisaalta osa vastaajista kertoi pohtineensa asiaa etukäteen tutkimus-haastatteluun lupautuessaan.
51 Kuvio 2. Ammattietiikan määrittelemisen näkökulmat
Moraali ja etiikka
Ammattietiikka määriteltiin ammattiryhmän kirjoittamattomiksi pelisäännöiksi, joita noudate-taan sekä tietoisesti että tiedostamatta. Ammattietiikassa korostuu työrooli ja vahva ammatti-taito. Ammattirooliin liittyy odotuksia ja vaatimuksia sekä oletus työn tekemisestä mahdolli-simman hyvin. Työn vastuullisuuden kautta ammattietiikan koettiin tuovan työhön rajoja, joi-den puitteissa toimitaan. Toisaalta taas ammattietiikka tuo vastaajien mielestä työlle oikeutuk-sia. Ammattietiikka koettiin työn peruslähtökohdaksi ja sen todettiin olevan läsnä kaikessa te-kemisessä.
”Jos mä ajattelen työetiikkaa, ammattietiikkaa, se on se työrooli, semmoinen mi-ten hoidan työn, mimi-ten mun oletetaan hoitavan, mitä multa odotetaan ja mitä tää ammatti velvoittaa.” (Cn)
Ammattietiikka koettiin liittyvän moraaliin jopa siten että ne käsitteinä sekoittuvat.
”Arkikeskusteluissa – on hyvin vaikee erottaa, milloin ihmiset tarkoittaa tieteelli-sesti määriteltynä eettistä näkökulmaa, milloin moraalista näkökulmaa.” (Am)
Ammattietiikkaa kuvailtiin myös oikein tekemisen raameina ja hyvän elämän ohjeistuksena.
Toisaalta ammattietiikkaa määriteltiin myös kertomalla mitä se ei ole tai mitä siihen ei kuulu.
Ammattietiikan ei koettu olevan henkilön yksityistä etiikkaa tai moraalia eikä siten omien tar-peiden hoitaminen voi olla ammattieettisen toiminnan lähtökohtana.
moraali ja
etiikka arvomaailma rehtorin työ
52 Arvomaailma
Ammattietiikka liitettiin myös arvomaailmaan ja yksittäisiin arvoihin liittyväksi. Arvojen ko-ettiin määrittävän kaikkea ajattelua ja tekemistä. Rehtoreille tärkeinä arvoina nostko-ettiin oikeu-denmukaisuus, hyvyys, rehellisyys, luottamus ja empatia sekä myötätunto. Vastauksissa koros-tettiin arvojen toimivan pohjana rehtorin työlle ja tärkeäksi koettiin arvojen muuntuminen käy-tännön päätöksiksi ja moraalisiksi teoksi.
”Sä toimit niin kuin oikeudenmukaisesti ja hyvää tarkoittaen.” (Jm)
Rehtorin työ
Ammattietiikka määriteltiin rehtorin työn käytännön kautta antamalla käytännön esimerkkejä missä tilanteissa ja millä tavoin eettinen ulottuvuus näkyy koulun arjessa. Vastauksissa korostui ammattietiikan ilmentyminen erityisesti päätöksenteossa ja vaatimuksessa ratkaisujen tekemi-sestä eettisesti mahdollisimman oikealla tavalla.
”Jos puhutaan rehtorin ammattietiikasta, niin mitä rehtori käy itsensä kanssa teh-dessään päätöksiä – koko ajanhan siellä on tämmöinen eettinen pohja ohjaa-massa sitä päätöksentekoa.” (Hn)
Lapsen etua pidettiin ensisijaisena rehtorin työn lähtökohtana ja korostettiin ettei raha, palkka tai lomat voi olla motiiveina päätöksiä tehtäessä. Rehtorin työn tavoitteena kuvailtiin olevan lakien ja järjestyksen noudattaminen kuitenkin kaikkien hyvinvointi huomioiden.
”Mulle se tarkoittaa sitä että mä hoidan työni niin, että sekä lapsilla että opetta-jilla on tässä talossa hyvä olla. Mä hoidan oman siivuni, en voi kantaa toisten puolesta vastuuta.” (Nn)
Tärkeäksi osaksi rehtorin ammattieettistä ajattelua nähtiin koulun perustehtävän ymmärtäminen ja sitä kautta vastuun ja toimintatapojen muotoutuminen tarkoituksenmukaisesti. Toisaalta vas-tauksissa tuotiin esille huoli taloudellisten resurssien riittävyydestä ja niiden kohdentamisen problematiikasta.
”Tässä joutuu – pohtimaan, että mikä on paras ratkaisu oppilaan oppimisen ja tuen kannalta näissä taloudellisissa resursseissa.” (Ln)
53 5.3 Ammattietiikan ilmeneminen rehtorin työssä
Ammattietiikan määrittelyn jälkeen rehtorit pääsivät laajemmin kuvailemaan, miten etiikka nä-kyy heidän työssään. Jaottelin vastaukset kolmeen teemaan kuvion 3. mukaisesti. Eniten mai-nintoja sai ammattietiikan ilmeneminen oikeudenmukaisuutena ja tasavertaisuutena (n=6) kou-lun johtamisessa. Toisaalta rehtorin työssä nähtiin ammattietiikan olevan läsnä koko ajan. Kol-mannessa teemassa taas rehtori mielletään esimerkiksi ja omilla toimillaan suunnannäyttäjäksi koulussa.
Kuvio 3. Ammattietiikan ilmeneminen rehtorin työssä
Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus
Rehtorit kokivat oikeudenmukaisuuden liittyvän vahvasti ammattietiikkaan niin arvona kuin toimintatapana. Vastauksissa korostui ammattietiikan ilmeneminen erityisesti oikeudenmukai-suuden ja tasavertaioikeudenmukai-suuden vaatimusten ja vaalimisen kautta. Yksittäisinä esimerkkeinä oikeu-denmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta mainittiin salassapitovelvollisuus sekä se, ettei oppi-laan tausta, kielitaito, uskonto tai ihonväri saisi vaikuttaa ratkaisujen tekemiseen.
”Jos mä nyt ajattelen omaa työtäni ja kenen tahansa monikulttuurisessa koulussa työskentelevän rehtorin työtä niin – kaikkien ratkaisujen pitää olla samanlaisia riippumatta siitä mistä päin oppilas tai perhe tulee.” (Am)
Oikeudenmukaisuus ja
tasavertaisuus Läsnä koko ajan Rehtori
suunnannäyttäjänä
54
Oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden vaatimus liittyy myös opettajiin. Varsinkin taloudel-lisia resursseja tai esimerkiksi ylityötunteja jaettaessa opettajat saattavat kokea, ettei tasapuoli-suus toteudu, mikäli kaikki eivät saa yhtä paljon haluamiaan etuja tai määrärahoja.
”Monessa pitää miettiä, olenko mä tasapuolinen, mutta ihan tasapuolinenhan ei voi olla koska on erikoistapauksia – elämäntilanteet ja erinäköistä sairautta ja muuta kaikkea. Ihan samalla lusikalla ei voi jakaa.” (Mn)
Oikeudenmukaisuuden teemaan liittyen kuvaillaan myös tilanne, jota vastaaja ei pidä tavoitel-tavana.
”Koska eettisyyteen ei kuulu semmoinen, että rehtori pitäis jotain omaa klikkiä taikka hovia, toiset sais enemmän esimerkiksi jotain materiaalia tai jotain raha taikka muuta.” (Kn)
Läsnä koko ajan
Rehtorit korostivat ammattietiikan olevan erittäin keskeinen asia, joka ilmenee kaikessa teke-misessä päivittäisenä valmiutena ja jatkuvana ajan seuraamisena. Rehtori on vastuussa kaikesta ja hänellä on paljon sekä valtaa että toimeenpanovaltaa ja sen tulee myös heijastua käyttäyty-miseen.
”Kyllä se mun mielestä on koko ajan läsnä. Kaikki mitä mä suustani päästän niin sen täytyy mennä sellaisen eettisen suodattimen läpi.” (Dn)
Rehtoreiden mielestä ammattietiikan läsnäolo näkyy konkreettisesti kaikissa arjen kohtaami-sissa niin opettajien, mutta myös oppilaiden ja vanhempien kanssa. Kohtaamisiin liittyy eetti-syyden lisäksi pyrkimys kunnioittavaan kohteluun. Ammattietiikan koettiin ilmenevän myös päätöksissä ja ratkaisuissa niin hankintojen kuin henkilövalintojenkin osalta. Esimerkkinä ta-loudellisen priorisoinnin vaikeudesta mainitaan erityisopetus sekä oppilashuollolliset kysy-mykset.
”Se ilmenee ratkaisuissa, joita me tehdään. Tietyt koulut alueen sosiaalis-ekono-misten mittareiden pohjalta saa – positiivisen diskriminaation rahaa. Se miten sitä sitten on käytetty – niin siinäkin joutuu tekemään eettisiä valintoja.” (Ln)
55
Vastauksissa painotettiin, ettei rehtori voi yksityishenkilönä suhtautua asioihin, vaan hänen tu-lee muistaa pysyä virkamiehenä myös sellaisissa tilanteissa joissa tunteet valtaavat mielen.
Myös ammattietiikan tiedostamatonta puolta korostettiin.
”Sä et pysty ajattelemaan, että kun tässä tulee joku tilanne, että miten mä tässä toimin vaan se on varmasti hyvin pitkälti sisäänrakennettua vuosien varrella. On tullut sitä ymmärrystä ja – tapaa ratkaista asioita ja arvottaa niitä.” (Qn)
Rehtori suunnannäyttäjänä
Rehtorin esimerkillisyys koettiin tärkeäksi ammattietiikan ilmenemistavaksi. Rehtorin katsot-tiin toimivan suunnannäyttäjänä ja mallittavan omalla toiminnallaan myös muille koulussa toi-miville mitä halutaan ja mitkä asiat koetaan tärkeäksi. Esimerkillisyyden koetaan olevan voi-makas vaikuttamisen keino ja eräs vastaaja muistuttaakin, että koulu on helposti rehtorinsa nä-köinen.
”Kaikissa niissä töissä mitä mä teen, niin se pitää olla näkyvillä. Se, että kun mä toimin eettiseseti oikein, niin silloin mä oon esimerkkinä.” (Kn)
Rehtorin roolia suunnannäyttäjänä tukee vastaajien mielestä hyvä itsetuntemus sekä halu it-sensä kehittämiseen.
”Niin rehtorin kuin opettajan tärkein työkalu on itsetuntemus. Se tarkoittaa sitä, että mä olen myöskin sillä alueella kouluttautunut ja olen valmis ihmisenä kasva-maan ja kehittymään koko ajan.” (Nn)
5.4 Ammattietiikkaa vaativat tilanteet
Kysyin rehtoreilta haastattelussa kaksi erillistä kysymystä ammattietiikkaa vaativista tilan-teista. Ensimmäisessä kysymyksessä pyysin määrittelemään yleisimpiä tilanteita, joissa he käyttävät ammattieettistä harkintaansa. Toisessa kysymyksessä pyysin kertomaan esimerkkiti-lanteen, jossa rehtori on käyttänyt ammattieettistä harkintaansa. Kysymysten ja vastausten pääl-lekkäisyyden sekä asioiden liiallisen toistamisen estämiseksi esittelen molempien kysymysten
56
tulokset yhteisessä luvussa, jossa aluksi kerron teemoittain ammattieettistä harkintaa vaativien tilanteiden osapuolet sekä osa-alueet ja lopuksi esittelen jokaisesta teemasta käytännön esi-merkkejä. Kuvio 4. havainnollistaa yleisimpien ammattietiikkaa vaativien tilanteiden osapuolet ja osa-alueet. Eniten (n=7) mainintoja saivat huoltajiin liittyvät tilanteet.
Kuvio 4. Yleisimmät ammattietiikkaa vaatineiden tilanteiden kohderyhmät ja osa-alueet
Huoltajat
Huoltajien kanssa kohdattavat, ammattietiikkaa vaativat tilanteet, kerrottiin liittyvän oppilas-huoltoon, lapsen edusta eriäviin mielipiteisiin, kodin yksityisyyteen puuttumiseen, kohtuutto-miin vaatimuksiin, rasiskohtuutto-miin, epäoikeudenmukaisen kohtelun kokemiseen, huoltajien ja rehto-rin moraalin ja etiikkakäsitysten eroavaisuuksiin sekä salassapito- ja julkisuuskysymyksiin.
Oppilashuollon kysymykset koettiin vaikeiksi, sillä niissä joudutaan pohtimaan oppilaan oppi-miseen liittyviä asioita ja tekemään lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeitä ratkaisuja. Oppilas-huollossa rehtorit korostivat lapsen edun mukaan toimimista, mutta kokivat päätökset hankalina koska niihin liittyy usein paljon tunteita erityisesti vanhempien puolelta. Vaikeissa tilanteissa huoltajien ja koulun mielipiteet lapsen edusta saattavatkin olla ristiriidassa keskenään ja silloin voi olla hankalaa edetä päätöksissä ja tukitoimissa.
”Vanhempien kanssa vääntämiset. Pitäisi saada asioita eteenpäin ja kodin vas-tustus on aivan hirveä kaikista asiantuntijoista ja ihmisistä riippumatta.” (Bm)
vuorovaikutus ja kohtaaminen salassapito
talous ja hallinto
huoltajat oppilaat opettajat ja muu
henkilökunta
57
Kotien yksityisyyteen puuttuminen koettiin erityisen vaikeaksi. Esimerkkinä eräs rehtori kertoi oppilaasta, joka tarvitsi psyykkistä apua. Huoltajien tapaamisessa oli kuitenkin näkyvissä, että myös vanhemmat ja koko perhe tarvitsisivat rehtorin arvion mukaan perheneuvolan palveluita tai yksilöterapiaa. Yksityisyyden alueeseen puuttuminen koettiin kuitenkin vaikeaksi.
”Hankalien vanhempien kohtaamiset – sitä kautta, että tietää että siellä tapahtuu kauheita asioita. – Vanhemmat peittelee ja lapsi ei saa apua. – monesti siinä on lastensuojelu mukana. Joutuu tosi tiukoille vetämään ja saa hirveesti kuonaa päällensä siinä.” (En)
Vaativat vanhemmat aiheuttavat ongelmia kohtuuttomilla ja mahdottomilla pyynnöillään. Vaa-timukset kohdistuvat usein oman lapsen yksilöllisiin erivapauksiin tai senkaltaiseen koulutyös-kentelyn organisointiin esimerkiksi rasistisin perustein, mihin koulu ei halua eikä voi suostua.
Huoltajat voivat olla myös ylisuojelevia tai vastustaa annettuja rangaistuksia. Mikäli rehtori ei
Huoltajat voivat olla myös ylisuojelevia tai vastustaa annettuja rangaistuksia. Mikäli rehtori ei