Ammattieettiset periaatteet

Haastattelussa pyysin rehtoreita kertomaan heidän työssään käyttämiään eettisiä periaatteita.

Tulokset tiivistin kuvion 6. avulla, josta ilmenee rehtoreiden periaatteet suosituimmuusjärjes-tyksessä. Suurimmalla kirjainkoolla ilmennetään eniten mainintoja saaneet. Periaatteista eniten mainintoja saivat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja tasapuolisuus sekä ihmisyyden kunnioitta-minen. Toiseksi eniten rehtorit pitivät eettisinä periaatteinaan huolellisuutta, esimerkillisyyttä ja rehellisyyttä sekä avoimuutta. Myös rehtorin henkilökohtainen ja jatkuva kehittyminen, yh-teisöllisyys sekä muiden huomioiminen saivat mainintoja.

70 Kuvio 6. Rehtoreiden ammattieettiset periaatteet

Oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuus sai eniten (n=10) mainintoja ja sen korostettiin olevan kaikkein tärkein ammattieettinen periaate. Oikeudenmukaisuus näkyi rehtoreiden mielestä erityisesti oppilaiden ja opettajien huomioimisessa. Eräs rehtori kuvaileekin työtään oikeuskanslerin tehtäväksi, jolle kaikki koulussa olevat voivat tulla kertomaan asioistaan. Rehtorin pitäisi sitten suodattaa näistä asioista kokonaisuus ja nähdä mihin asiat liittyvät ja miten niitä voitaisiin oikeudenmukaisesti edistää.

”Pyrin olemaan ehdottoman oikeudenmukainen ja tekemään -- hyviä päätöksiä.

Sellaisia, jotka on oikeesti hyviä taloa ajatellen ja jotka ei loukkaa ketään.” (Jm)

oikeudenmukaisuus tasa-arvo ja tasapuolisuus ihmisyyden kunnioittaminen

huolellisuus esimerkillisyys

rehellisyys avoimuus

jatkuva kehittyminen yhteisöllisyys

muiden huomioiminen

71 Tasa-arvo ja tasapuolisuus

Oikeudenmukaisuuteen liitettiin läheisesti myös tasa-arvon ja tasapuolisuuden periaatteet. Reh-torit korostivat sekä oppilaiden että kaikkien henkilökuntaan kuuluvien, ei vain opettajien, ta-sapuolista kohtelua.

”Perushumanismi, se että mä haluun tasa-arvoisuutta ihmisten, eri ikäisten, eri rotuisten, eri olosuhteissa olevien ihmisten kesken sillä tavoin, että niitä heikoilla olevia tuetaan.” (Ln)

Rehtorit kuitenkin toivat esille, että kaikille ei anneta koko ajan tasan kaikkea. Yhtenä esimerk-kinä mainittiin heikomman oppilaan kohtelu tai henkilökunnan erioikeudet terveydellisistä syistä. Näissä tilanteissa perustelut pitää pystyä kertomaan, vaikkei rehtori työyhteisössään voi-kaan kertoa kenenkään yksityisasioista mitään. Eräs rehtoreista totesikin, että hänen tavoittee-naan on luoda sellainen ilmapiiri, jossa voi luottaa, vaikkei kaikkia asioita aina tiedäkään. Reh-toreiden pitää pystyä harkitsemaan koska ja kuinka paljon esimerkiksi vaikeassa elämäntilan-teessa työntekijältä voi vaatia.

”Mä ite en usko oikeudenmukaisuuden ja tasajaon yhteyteen – vaan oikeudenmu-kaisuus toteutuu tiedostamalla ja ottamalla huomioon lapsen tai perheen tai työn-tekijän sitä elämäntilannetta ja edellytyksiä ja lähtökohtia.” (Am)

Ihmisyyden kunnioittaminen

Ihmisyyden kunnioittaminen koettiin lähtökohdaksi rehtorin työskentelyssä. Koulu nähdään sekä lasten että aikuisten työpaikaksi ja vastauksissa korostui, että jokaisen koulussa olevan ihmisen pitäisi voida olla oma itsensä turvallisesti ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Eri-laisuuden kunnioittaminen tuotiin vahvasti esille. EriEri-laisuuden sietämisen ja hyväksymisen li-säksi erilaisuutta pitäisi kunnioittaa ja kokea se rikkaudeksi. Tähän tarvitaan ei-tuomitsevuutta ja erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen ymmärrystä sekä keskustelutaitoa. Myös heikoilla ole-vien tukemisesta muistutettiin. Lasta halutaan kunnioittaa äärimmäisyyteen asti, lapsesta väli-tetään ja hänelle luodaan mahdollisuudet tulla kuulluksi. Toisaalta välittämiseen kuuluu myös rajoja ja sitä kautta turvallisuus.

”Silloin kun tehdään ihmisten kanssa töitä niin silloin sen etiikan ja moraalin täytyy lähteä siitä ihmisyydestä, yksilön – kunnioittamisesta.” (Fn)

72 Huolellisuus ja vastuuntuntoisuus

Huolellisuus, täsmällisyys, tarkkuus ja säännöllisyys koettiin tärkeiksi työn tekemisen ammat-tieettisiksi periaatteiksi. Rehtorin työn tekeminen peräänantamattomasti ja kunnollisesti koet-tiin koulun perustoiminnan toteuttamisen kannalta välttämättömäksi. Jos rehtori tekee virheen, hänen pitää pystyä myöntämään ja pyrkiä korjaamaan virheet.

”Pyrin olemaan aika tarkka, asiat tulee tehtyä oikein.” (Dn)

Esimerkillisyys

Rehtorit mainitsivat esimerkillisyyden yhdeksi ammattieettiseksi periaatteekseen. Esimerkilli-syydellä he tarkoittivat mallina olemista ja työn tekemistä mahdollisimman hyvin. Vaatimalla itseltään, voivat rehtorit vaatia ja edellyttää myös omalta henkilökunnaltaan.

”Se mitä mä teen, mä odotan muilta. Mä yritän olla malliksi. Hyvä malli, se on kaikista kasvattavin juttu, lapsia ja opettajiakin.” (Cn)

Rehellisyys ja avoimuus

Rehellisyys ammattieettisenä periaatteena tarkoittaa avointa ja suoraa asioiden käsittelyä ja kes-kustelua. Salassapitovelvollisuutta rikkomatta myös hankalia ja puolivalmiita asioita on nostet-tava esille, jotta yhdessä opettajayhteisön kanssa pystytään rakentamaan uutta ja parempaa.

”Se ei auta mitään, että urputtaa takanapäin ja valittaa asioista, vaan aina pitäis olla sitten idea siitä, miten tän jutun voi paremmin hoitaa.” (Qn)

Jatkuva kehittyminen

Rehtorit nimesivät yhdeksi periaatteekseen jatkuvan kehittymisen, jolla tarkoitetaan uuden op-pimista, kiinnostusta itsensä kehittämiseen ja omien toimintamalliensa parantamiseen, virhei-den tunnustamista ja niistä oppimista sekä armollisuutta itseään ja muita kohtaan. Jatkuvaan kehittymiseen liittyy myös oman työn ja työajan rajaus, omista tarpeista ja jaksamisesta huo-lehtiminen, tarvittaessa ein sanominen sekä omien heikkouksien ja hoidettavuuden näkeminen.

Tavoitteena on pystyä olemaan vahvana aikuisena tukena muille. Tässä herkkyyden

ylläpitä-73

minen on tärkeää. Rehtorin oma jatkuva kehittyminen on omalta osaltaan luomassa hyvin toi-mivaa koulua ja työpaikkaa, jossa ihmiset tukevat toistensa oppimista ja yhteistyötä oppivan yhteisön tavoin.

”Siitä kuitenkin lähtee se, että mä jaksan ja voin hyvin ja sitten jaksan täällä ottaa ihmiset huomioon ja jaksan kuunnella ja tukea ja toivottavasti tehdä viisaita ja oikeita päätöksiä.” (Nn)

Yhteisöllisyys

Yhdessä tekeminen nähtiin tärkeäksi. Rehtorit kertoivatkin välttävänsä keinoja, jotka johtavat yksin tekemiseen. Rehtorit haluavat luoda opettajille ja kouluyhteisössä työskenteleville mah-dollisuuksia löytää työpareja, kumppaneita ja tiimejä. Myös asioiden jakaminen apulaisrehto-reiden ja opettajakunnan kanssa koettiin tärkeäksi ja rehtorin omaa työtaakkaa helpottavaksi.

Eräs rehtori kuitenkin huomautti, että kouluyhteisöstä laajasti ajateltuna vain puolet on opetta-jia. Tämän vuoksi koulun toiminnassa ja päätöksissä pitää huomioita paljon muitakin asioita kuin opettaminen. Rehtori kritisoikin opettajankokous-nimitystä, sillä heidän koulussaan ko-kouksiin osallistuu aina koko työyhteisö eli paljon muitakin kuin vain opettajia.

Osana yhteisöllisyyttä mainittiin myös demokraattisuus, jolla ei kuitenkaan tarkoiteta yltiöde-mokraattisuutta. Rehtori voi tehdä päätöksiä yksin ja nopeasti, mutta keskustelevan yhteistyön ja yhteisöllisyyden kautta asioita mietitään ja päätetään myös yhdessä. Rehtorit korostivat aitoa ihmisten kohtaamista ja sille ajan järjestämisen tärkeyttä. Kiireestä pitäisi vapautua, jotta aina olisi aikaa ihmisten kohtaamiseen. Eräs rehtori korostikin, ettei byrokraattinen toimistojohta-juus sovi hänelle vaan työn merkitys tulee inhimillisestä lähikontaktista.

”Mä haluaisin kuulla mahdollisimman paljon mitä mun ympärillä tapahtuu ja jollain tavalla sitten osata siitä suodattaa sen yhteisen viisauden.” (En)

Muiden huomioiminen

Muiden huomioiminen tulee rehtorin työssä näkyviin erityisesti kohtaamistilanteissa. Eräs reh-toreista korostaakin, että vaikka hän on rehtorin työssä ja roolissa, haluaa hän silti kohdata ih-miset ihmisinä ja odottaa, että myös hänet kohdataan ihmisenä. Rehtorit korostavat myös

ystä-74

vällisyyttä, sillä heidän mukaansa vaikeassakin tilanteessa kaikki ansaitsevan ystävällisen koh-telun. Yhtenä näkökulmana muiden huomioimisessa mainittiin nöyryys. Nöyryydellä tarkoitet-tiin sellaista johtajuutta, jossa johtaja ei tee itsestään numeroa.

”Johtajan ei tarvitse olla suuri johtaja, vaan suuri johtaja on semmoinen henkilö, joka nöyrästi tekee sen, mikä hänelle on tehtäväksi annettu ja antaa arvon muille, eikä vedä sitä itsellensä.” (En)

Muita yksittäisesti mainittuja periaatteita olivat huumorintaju, positiivinen energia sekä luova hulluus. Näillä periaatteilla ja ominaisuuksilla koettiin koulun myönteisyyden ja ilon lisäänty-vän.

”Jotkut ihmettelee sitä, kun mä aina sanon, että mä rakastan mun työtäni. – Mulla on kollegoita, jotka sanoo, ettei voi sanoo niin että työ on ihanaa, mutta mä sanon että kyllä se on.” (Qn)