Neuvot uudelle rehtorille

Tutkimuksen lopuksi kysyin, minkälaisia neuvoja vastaajat antaisivat uudelle rehtorille. Kysy-essäni en määritellyt, pitäisikö neuvojen liittyä ammattietiikkaa vaativiin tilanteisiin vai ylei-sesti koulun johtamiseen. Annetut neuvot ryhmittelin teemoiksi, jotka ilmenevät kuviosta 7.

Rehtoreiden neuvoissa korostui kollegiaalisen tuen merkitys, koulutus ja työnohjaus sekä uu-den rehtorin oman linjan selkiyttäminen ja maltillinen muutosten läpivienti.

75 Kuvio 7. Neuvot uudelle rehtorille

Kollegiaalinen tuki

Kollegiaalinen tuki nähtiin kaiken keskiössä ja tärkeimpänä (n=9) apuna uudelle rehtorille.

Mahdollisimman monet ja laajat keskustelut kokeneiden rehtoreiden kanssa tukevat uutta reh-toria. Kokenut rehtori voi olla myös virallisesti tai epävirallisesti uuden rehtorin mentori, jolle voi kertoa ja jolta voi tarpeen tullen kysyä mielipidettä tai neuvoa. Keskustelut muiden rehto-reiden kanssa suhteuttavat omaa roolia rehtorina ja siihen kohdistuvia odotuksia. Neuvoksi an-netaan myös soitto naapurikoulun rehtorille tai muulle rehtorille sekä tarvittaessa juridinen tuki.

Neuvoa ei aina kannalta kysyä edelliseltä rehtorilta. Kollegiaalisen tuen lisäksi uutta rehtoria kehotetaan verkostoitumaan tehokkaasti.

”Toivoisin, että löytyis joku, joka olis tukija. Se on minusta ehdottoman tärkeä.

Että on joku jonka kanssa voi kaiken jakaa. Joku vanhempi kollega tai – apulais-rehtori --, jonka kanssa on täysi luottamus. Voi välillä koputtaa ovelle ja sanoo, että nyt ketuttaa tosi paljon” (Nn)

kollegiaalinen tuki oman linjan selkeyttäminen

työnohjaus

maltillisuus muutoksissa koulutus

76 Koulutus

Uutta rehtoria kehotetaan osallistumaan koulutukseen, erityisesti johtajakoulutukseen. Koulu-tuksen hyödyn koettiin tulevan näkyviin vähitellen käytännön tilanteiden kautta, kun koulutuk-sessa käsitellyt asiat tulevat esille rehtorin arjessa. Koulutuksen kautta pystyy myös tiedosta-maan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä suhteuttatiedosta-maan tehtävänkuvaansa itselleen pa-remmin. Erillisistä koulutuksista nimettiin johtamisvalmennuskoulutus sekä täydennyskoulu-tustoiveena talouskoulutus, jota opettajankoulutuksessa ei ole laisinkaan. Uutta rehtoria kan-nustetaan myös hankkiminaan lisää tietoa ja koulutusta ihmisen käyttäytymiseen ja ryhmien toimintaan liittyvistä asioista ja lainalaisuuksista.

Työnohjaus

Rehtorit kannustavat osallistumaan työnohjaukseen, sillä ovat itse kokeneet sen hyödylliseksi kollegiaalisen tuen ja koulutuksen lisäksi. Kokeneen työnohjaajan kanssa voi käsitellä ja peilata erilaisia tilanteita sekä keskustella miten tapahtumat vaikuttavat omaan perustehtävään rehto-rina. Toisaalta rehtorit toteavat, että valitettavasti kaikissa kunnissa rehtoreille ei ole tarjolla työnohjausta eli aina siihen osallistuminen ei ole mahdollista.

Oman linjan selkeyttäminen

Rehtorilla pitää olla selkeä oma linja sekä koulun johtamisessa, että päätöksenteossa. Omien arvojen pohdinta on tärkeää kaikissa ammateissa, mutta erityisesti rehtorin työssä arvojen sel-keyttäminen koettiin helpottavan ratkaisujen tekemistä. Oman linjan selkeyttämiseen koetaan liittyvän ensisijaisesti ammattiroolissa pysyminen, rehellisyys sekä henkisesti kaikenlaisiin ti-lanteisiin varautuminen. Tiukassa paikassa tilanteen voi yrittää rauhoittaa ja etsiä tilanteeseen liittyviä lisätietoja ennen päätöksien tekemistä. Uusi rehtori voi myöntää avoimesti, ettei tiedä kaikkea tai että on ensimmäistä kertaa tietynlaisen tapahtuman kanssa tekemisissä. Apulaisreh-toritaustasta koettiin olevan hyötyä rehtorin tehtävässä, sillä sitä kautta monet työtehtävät sekä johtajuuden ottaminen työyhteisössä ovat tulleet tutuksi. Toisaalta opettajasta rehtoriksi siirty-minen saattaa tuntua hankalalta, erityisesti jos on noussut työtovereidensa joukosta oman kou-lunsa johtajaksi. Ulkopuolelta rehtoriksi tuleminen taas vaatii luottamuksen hankkimista.

77

”Apulaisrehtorius ja silloin mulla oli oikein kriisi siitä, kun mä tajusin, että sem-moinen ilmiö kuin johtajuus on olemassa ja että mä kannan sitä johtajuutta nyt tässä, halusin tai en.” (En)

Tavoitetietoisuus on keskeinen elementti oman linjan selkeyttämisessä. Tavoitetietoisuus mer-kitsee tietoista etenemistä kohti päämääriä ja vaatii koulun johtajalta visionäärikykyä sekä ta-voite- ja strategiatietoisuutta. Tavoitteiden asettamisessa ja asiayhteyksien ymmärtämisessä auttaa aito halu kuunnella ja tulla kuulluksi. Läsnäolo koulun arjessa niin fyysisesti kuin hen-kisesti koettiin tärkeäksi uuden rehtorin tehtäväksi.

”Uskottavuus on tärkeämpää kuin virheettömyys.” (Ln)

Oman linjan selkeyttämiseen liitettiin itsetunto ja –tuntemus sekä jatkuva itsensä vireillä pitä-minen. Itsetuntemukseen liittyy uskallus tutkiskella itseään, kohdata omia varjojaan ja halu kas-vaa ihmisenä. Mikäli omia traumojaan tai pelkojaan ei käsittele, voivat ne nousta vaikeassa paikassa pintaan siten että ammatillinen toimintakyky kärsii.

”Suurin perusjuttu on itsensä tutkiminen, mitä mä oon ihmisinä, mitä mä oikeesti ajattelen, mitä mä oikeesti uskon ja tahdon. – Kaiken pohjalla on itsetuntemus sekä hyvässä että pahassa.” (Qn)

Uuden rehtorin pitäisi uskaltaa johtaa omalla tavallaan, itselleen luontaisella tavalla, ja varoa ettei ajatus siitä mitä muut hänestä ajattelevat nouse liian hallitsevaksi. Uuden rehtorin pitää kriittisesti miettiä miten suuri tarve itsellä on tulla hyväksytyksi eikä antautua houkutukselle olla kaikille mieliksi. Kaveeraamisesta yksittäisen opettajan tai opettajaryhmän kanssa varoite-taan. Toisista opettajista ei pitäisi myöskään puhua muiden opettajien kanssa.

”Ihminen rupee liikaa tuijoittamaan sitä, että tykkääks noi musta vai eiks ne tyk-kää. Vanhempainillassa ne oli varmaan sen takia hiljaa, että ne ei tykkää musta, ne ei pitänyt mun puheesta.” (Am)

78

Vastaajat korostivat rehtorin työtä palvelutehtävänä, johon liittyy palvelijan nöyryys, mutta ei nöyristely. Monet rehtorit toivat esille vierastavansa ajatusta itsensä jalustalle nostamisesta tai oman johtajuuden korostamisesta.

”Rehtorin ei tarvii olla semmoinen karismaattinen kukko kaikkien yläpuolella, hirmu näkyvä. Mä jotenkin mieluummin johdan kulisseista ja annan niin kuin muiden loistaa.” (Dn)

Uuden rehtorin on otettava johtajuus tai joku muu yhteisössä ottaa sen. Rehtorin työn haltuun-ottoon on kuitenkin annettava riittävästi aikaa. Ensimmäiset vuodet rehtorina voivat tuntua ras-kailta, koska hallinnantunne puuttuu ja onnistumisen elämykset tulevat erilaisista asioista kuin opettajan ammatissa.

”Nyt kun mä oon kaksi ja puoli vuotta suunnilleen tehnyt, niin mulla alkaa olla sellainen tunne, että mä alan olla sinut tän työn kanssa ja mä alan nauttia tästä.

Tähän asti tää on ollut enemmänkin kyllä tuskaa.” (En)

Eräs rehtori antoi neuvoksi sen, ettei voi olla yhtä aikaa opettaja ja rehtori. Koska rehtorin täy-tyy huolehtia koko koulun toiminnasta ja luoda opettajille edellytyksiä tehdä opetustyötään, voi se rehtorille tarkoittaa vetäytymistä opettajuudesta. Pienessä koulussa koulunjohtaja on kuiten-kin sekä opettaja että rehtori, mutta silloin tehtävästä toiseen siirtyminen on tehtävä tietoisesti.

Näin sen vuoksi, että johtaminen on erilainen professio kuin opettaminen. Toisaalta opettami-sen koettiin tarjoavan rehtorille oivalliopettami-sen mahdollisuuden oppilaiden kohtaamiseen.

”Aloittavalle rehtorille tulee se surutyö luopua siitä opettajuudesta. Myöntää, ettei voi olla enää hyvä opettaja, vaikka joskus on ollut. Saattaa olla huonoimpia tunteja, mitä sä pidät, ainakin mulla.” (Dn)

Uusia rehtoreita ohjeistetaan ylläpitämään omaa työssäjaksamistaan, johon sisältyy itsestä, omasta fyysisestä ja henkisestä kunnosta sekä työkyvystä huolehtiminen. Paineiden tai stressin alaisena yksin puurtaminen ei ole tarkoituksenmukaista eikä työkykyä edistävää. Omien rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen, turhien lupausten välttäminen, anteeksianto ja armo it-seään kohtaan sekä rohkeus oman sydämen äänen kuuntelemiseen auttavat uutta rehtoria jak-samaan työssään. Itsestään huolehtimalla jaksaa kohdata muut.

79 Maltillisuus muutoksissa

”Älä pidä kiirettä. -- Johtajalla on ihan oikeesti aikaa. Asiat palaa aina takaisin johtajan luo.” (Rm)

Uuden rehtorin tekemät liian suuret muutokset liian aikaisin tai nopeasti koettiin virheenä. Neu-voksi uudelle rehtorille annettiin, ettei heti kannattaisi tuoda kaikkia omia näkemyksiään esille vaan uuden rehtorin pitäisi tulla osaksi yhteisöä hiljalleen ja ulkopuolisen näkökulmaa hyödyn-täen. Alkuvaiheessa rehtorin pitäisi olla monessa mukana, jotta hän saisi kokonaiskuvan koulun toiminnasta.

”Ei lähteä muuttamaan sitä kaikkea vaan muuttamisen vuoksi vaan myöskin ar-vostaa sitä kaikkea hyvää, mitä siinä työyhteisössä on ja ikään kuin viestiä, että se työ jota tällä on tehty, on ollut arvokasta eikä niin että nyt vasta kaikki alkais jotenkin järkevästi tai hyvin.” (Fn)

Uuden rehtorin pitäisi varata riittävästi aikaa työyhteisöön ja koulun toimintakulttuuriin tutus-tumiseen sekä yhteishengen tarkkailuun. Aloittelevasta rehtorista saattaa tuntua raskaalta kuulla koulunsa toimintatavoista ja asioiden hoitamisesta edellisen rehtorin aikana. Vertailut ja kerto-mukset siitä miten koulussa on aina ennen tehty antavat uudelle rehtorille kuitenkin tärkeää näkemystä koulun tavoista ja vallitsevasta kulttuurista. Ulkopuolisen näkökulma kannattaisi hyödyntää kirjaamalla ylös ensimmäisen vuoden aikana näkemiään ja kokemiaan asioita.

”Koska silloin sulla on vielä ulkopuolisen silmät, sä näät ne epäkohdat, sä näät ne luurangot sieltä kaapeista, sä näät sen kulttuurin, joka on.” (Kn)

Uutta rehtoria kehotetaan ottamaan haltuun ensimmäiseksi rutiinityöt ja arkipäivien sujuvuus.

Rutiinityöksi mainitaan talous- ja hallintoasiat, jotka on hoidettava huolellisesti ja ajallaan.

Suunnitelmat on tehtävä budjettiperusteisesti ja koulun olosuhteet huomioiden. Kokonaisuuk-sien näkeminen rehtorin työssä koettiin tärkeäksi ja suuremmat kokonaisuudet hahmottamalla myös priorisointi on helpompaa. Rehtorit korostavat lapsen edun huomioimista kaikissa pää-töksissä.

”Jos ei nää tätä kokonaisuutena, jos lähtee niin kuin syöksymään kaiken maailman pikkuasioihin, niin silloin helposti tappaa itsensä hengiltä nopeesti ja tekee toissijaisia päätöksiä ja ratkaisuja.” (Dn)

80

Rehtorin työ vaatii tervettä järkeä, optimismia ja kaaoksenhallintaa sekä organisatorisia kykyjä.

Välillä joutuu tekemään pikaisia päätöksiä ja luottamaan, että niissä tilanteissa on toiminut oi-kein. Jos virheitä tulee, ne on myönnettävä. Asiantuntijoiden johtaminen on haasteellista ja reh-torit toteavatkin byrokratian pyörittämisen olevan helppoa ja kevyttä verrattuna koulussa työs-kentelevien aikuisten sekä oppilaiden ja heidän perheidensä johtamiseen.

”Ei koulua voi lakitekstin mukaan hoitaa, kun tää on ihmissuhdetyötä.” (Mn)