Ammattien eettiset säännöt ja periaatteet

Työelämän muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi, myös tarve sääntelyyn lisääntyy. Työnteki-jät tarvitsevat säännöstöä joka määrittelee tavoiteltavat arvot ja suhtautumistavat. Ammat-tietiikkaan liittyy siksi Codex Ethicus eli eettiset koodit tai säännöt, joita monet ammattijärjestöt ovat omiin tarpeisiinsa laatineet. Säännöt käsittelevät työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä huomioivat työolot, ammatissa ilmenevät eettiset erityispiirteet sekä työssä kohdattavat ongelmatilanteet. Säännöt ovat kuitenkin luonteeltaan enemmän periaatteellisia, vaikka niihin voi joissakin ammattijärjestöissä liittyä myös sanktioiden mahdollisuus. Sanktio voi olla esi-merkiksi asian käsittely eettisessä lautakunnassa tai jopa jäsenen erottaminen. (Koskinen 1995, 225-226; Sajama 1995, 20; Sipilä 1991, 61-63.)

Yksi vanhemmista ammattieettisistä säännöistä on Hippokraten vala, joka on ollut jo vuosisa-toja lääkärien etiikan perustana. Valassa korostetaan sairaiden auttamista ilman tahallista väärin tekemistä. Myös vaitiolovelvollisuudesta mainitaan. (Uusi-Rauva & Pirjetä 2002, 74-75.)

17

Opetusalan ammattijärjestö OAJ julkaisi vuonna 1998 opettajan eettiset periaatteet sekä niiden taustalla olevat arvot. Niiden tarkoitus on kattaa opettajan työ varhaiskasvatuksesta aikuisopis-keluun. Opettajan eettiset periaatteet eivät anna vastauksia opettajien kohtaamiin ongelmiin, vaan ne on tarkoituksella suunniteltu suuntaa antaviksi. Periaatteet edustavat ihannetilannetta, johon opettajan on kasvattajana pyrittävä. Ne voivat myös toimia ohjenuorana konfliktitilan-teissa. Periaatteisiin sisältyy sekä velvollisuuksia että oikeuksia. Vertailtaessa suomalaisia pe-riaatteita muiden maiden opettajan eettisiin periaatteisiin ne huomioivat myös opettajan oikeu-det ja tarpeet, korostavat opettajien keskinäistä vuorovaikutusta ja näkevät opettajan yhteiskun-nan jäsenenä ja rakentajana. (Tirri 1999, 13, 20-22.)

Opettajan eettiset periaatteet tuovat näkyväksi opettajan työn eettisen luonteen, joka siihen on aina kuulunut. Periaatteiden yhtenä lähtökohtana on ollut YK:n ihmisoikeuksien julistus. Peri-aatteiden tausta-arvoiksi (liite 3.) määritellään ihmisarvo, totuudellisuus, oikeudenmukaisuus sekä vapaus. Eettiset periaatteet (liite 4.) on jaoteltu viiteen teemaan: opettaja ja oppilas, opet-taja itse, opetopet-taja ja kollegat, opetopet-tajan suhde työhönsä sekä opetopet-tajan suhde yhteiskuntaan.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on päivittänyt opettajan eettisiä ohjeita vuonna 2014. Taustalla olevat arvot ovat pysyneet samoina (liite 5.). Vapauteen on lisätty myös vastuu, jolla tarkoite-taan opettajan työn sidoksellisuutta perustehtävän lisäksi lainsäädäntöön ja opetussuunnitel-maan. Myös eettiset periaatteet ovat pysyneet suurimmaksi osaksi samoina (liite 6.). Uutena periaatteena on tullut moniarvoisuus, jolla korostetaan eri kulttuuritaustoista tulleiden oppilai-den ja heidän perheioppilai-densä kunnioitusta sekä keskinäistä yhteistyötä, tasa-arvoista kohtelua sekä syrjinnän kieltoa. Tällä lisäyksellä on huomioitu kouluissa tapahtunut muutos ensimmäisten ammattieettisten ohjeiden jälkeen: maahanmuuttajataustaiset oppijat ovat lisääntyneet huomat-tavasti ja heidän erilaiset kulttuuritaustansa ja maailmankatsomuksensa asettavat opettajille ja koululaitokselle uudenlaisia haasteita. Räsänen (2002) muistuttaakin, että maahanmuuttajat ovat taustoiltaan hyvin erilaisia, on pakolaisia, turvapaikanhakijoita, paluumuuttajia tai siirto-laisia ja tällä kaikella on vaikutusta esimerkiksi maahanmuuttajalasten kouluun integroitumi-seen. Räsänen nostaa monikulttuurisuudesta näkökulmaksi myös eri taustoista tulevien opetta-jien yhteistyön: ”ehkä kipeimpiä monikulttuurisuuteen ja erilaisuuteen liittyviä kysymyksiä on arvojen ja eettisten periaatteiden erilaisuus. Se aiheuttaa ongelmia opettajien työpaikoilla – kas-vatustehtävää on vaikea yhdessä hoitaa, jos perusorientaatio työhön on täysin erilainen eikä ole yhdessä pohdittu, mikä on ammatin arvopohja ja perustehtävä.” (2002, 95-95).

18

Opettajan ammattietiikassa on huomioitava, että lainsäädäntö ja normit määrittelevät opettajan perustehtävän, opetussuunnitelma taas määrää opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Yhteiskunta aset-taa odotuksia siitä mihin suunaset-taan oppijoita pitäisi ohjata. Opettajan työssä tulokset näkyvät usein vasta tulevaisuudessa, mutta hyvät oppimiskokemukset edistävät elinikäistä oppimista.

”Opettajan työ on kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen mahdollisuuksien hyödyntämistä yksi-lön parhaaksi”. (Puheenvuoroja opettajan etiikasta 1998, 74)

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n hallitus perusti vuonna 2000 Opetusalan eettisen neuvotte-lukunnan. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu ottaa kantaa ja antaa lausuntoja opetusalan am-mattietiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Neuvottelukunta oli perustettaessa Pohjoismaiden en-simmäinen. Neuvottelukunnan jäsenet valittiin kutsumenettelyllä ja toimikaudeksi päätettiin 2000-2004. Opetusalan ammattieettinen neuvottelukunta toimii edelleen ja neuvottelukunnan toimintaa määrittää erillinen ohjesääntö (liite 7.) (Etiikka koulun arjessa 2002, 7.)

Vuonna 2017 Opetusalan ammattijärjestö OAJ esitteli Educa-messujen yhteydessä opettajille suunnatun Comeniuksen valan (liite 8.). Valan on laatinut opetusalan eettinen neuvottelukunta ja sen tarkoituksena on toimia ohjeina ja ammattietiikan tärkeydestä muistuttajana, ei juridisena velvoitteena. Valassa korostuu oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, oppilaiden yksityisyyden kunnioitus, yhtäläinen ihmisarvo ja oppilaiden kasvurauha. Valassa luvataan myös kehittää am-mattitaitoa ja toimia työyhteisön parhaaksi opetusalan arvostusta vahvistaen. Kasvatusfilosofi Johan Comeniuksen mukaan nimettyä valaa verrataan lääkäreiden Hippokrateen ja insinöörien Arkhimedeen valoihin ja sen toivotaan vakiinnuttavan asemansa koko opetusalalla. (OAJ 2017.)

Suomen Rehtorit ry. hyväksyi omat ammattieettiset sääntönsä 14.11.1996, joiden mukaan:

1) Rehtori tuntee yhteiskunnan koulutukselle asettamat tavoitteet ja pyrkii niiden saavut-tamiseen.

2) Rehtori kunnioittaa työyhteisön jokaisen jäsenen ainutlaatuisuutta, loukkaamatto-muutta ja tasa-arvoa.

3) Rehtori vastaa siitä, että oppilaan tai opiskelijan näkökulmaa arvostetaan 4) Rehtori vastaa työympäristön turvallisuudesta.

5) Rehtori pyrkii toiminnassaan kehittämään ammatillista osaamistaan ja ammatin arvos-tusta.

6) Rehtori vastaa koulun toiminnasta.

19

Koulun toimintaympäristön muutosten vuoksi sääntöjä haluttiin kuitenkin päivittää ja uudet ammattieettiset ohjeet julkistettiin Educa-messuilla helmikuussa 2018 (Suomen Rehtorit ry.

2018). Ohjeiden tarkoituksena on toimia eettisinä suuntaviivoina ja otsikkonsa mukaisesti, reh-torin huoneentauluna.

REHTORIN HUONEENTAULU

Rehtorin työn ydin on koulupito. Huolehdin siitä, että vastuulleni uskottu oppilaitos täyttää sille annetut tehtävät ja siellä on hyvä tehdä työtä ja opiskella.

REHTORIN AMMATTI on välittämistä. Välitän tietoa koulun todellisuudesta ja tarpeista ym-päröivään yhteiskuntaan ja toimin linkkinä koulun ja paikallisyhteisön välillä. Välitän muun yhteiskunnan viestiä kouluun.

VÄLITÄN JOHTAMASTANI työyhteisöstä ja koulun oppilaista ja opiskelijoista. Haluan tur-vata kouluyhteisöön kuuluvien hyvinvoinnin ja oppimisen ilon.

KUN SOVITTELEN erimielisyyksiä, kuuntelen jokaista osapuolta ja otan huomioon kaikkien asianosaisten näkökulmat. Muistan, että koulu on oppilaita ja opiskelijoita varten.

TYÖTEHTÄVIÄ JAKAESSANI olen tasapuolinen enkä annan poliittisten tai uskonnollisten näkemysten, mielipiteiden, sukulaisuuden, sukupuolen tai minkään muun asiaan kuulumatto-man tekijän vaikuttaa ratkaisuihini. Kunnioitan jokaisen sananvapautta.

TUEN OPETTAJIA ja muuta henkilökuntaa. Kannustan työyhteisön jäseniä kehittämään osaa-mistaan ja pyrin huolehtimaan heidän jaksamisestaan.

OSALLISTUESSANI JULKISEEN KESKUSTELUUN ja edustaessani ammattikuntaani yllä-pidän toivoa ja toimin suomalaisen koululaitoksen parhaaksi.

Vertailtaessa rehtorin ammattieettisiä sääntöjä vuodelta 1996 ja eettisiä ohjeita vuodelta 2018 huomionarvoista on julkisen keskustelun lisääminen ohjeisiin sekä erimielisyyksien nostami-nen erillisenä esimerkkinä rehtorin tehtävistä. Samankaltaisia sisältöjä taas ovat koulun perus-tehtävän tunteminen ja oppilaista sekä työyhteisöstä välittäminen. Uudistetuissa ohjeissa ei kui-tenkaan enää mainita suoranaisesti rehtorin omaa ammatillista kehittymistä, vaan kehotetaan kannustamaan muita työyhteisön jäseniä kehittämään osaamistaan ja huolehtimaan jaksamises-taan. Hämmästyttävää on myös se, ettei monikulttuurisuutta ole suoranaisesti huomioitu uusi-tuissa ohjeissa, vaan siihen viitataan vain esim. poliittisten ja uskonnollisten näkemysten kautta.

20