• Ei tuloksia

Päätelmät ja jatkotutkimusehdotukset

Tämä tutkimus on tuottanut tietoa lasten ja nuorten hoitotyössä työskentelevien sairaanhoitajien mentorointikokemuksista ja odotuksista sekä mentoroinnin sisällöstä ja kehittämistarpeista lasten ja nuorten hoitotyössä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää sairaanhoitajien mentoroinnin kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa lasten ja nuorten klinikalla. Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

1) Mentorointi koetaan hyvänä menetelmänä tukea noviisisairaanhoitajan ammatillista kasvua sekä sitoutumista lasten ja nuorten hoitotyöhön.

Suositus: Uusille työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta saada mentori perehdyttämisjakson jälkeen.

2) Lasten ja nuorten klinikalla on sairaanhoitajia, jotka ovat käyneet mentorointikoulutuksen sekä toimineet joko mentorina tai aktorina.

Suositus: Mentorointikoulutuksen käyneistä lasten ja nuorten hoitotyössä toimivista sairaanhoitajista muodostetaan mentoripankki, josta mentoroinnista kiinnostuneet voivat valita itselleen sopivan mentorin.

3) Mentoroinnin onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten (mentoripari, esimiehet ja työyksiköt) sitoutumista asiaan sekä hyvää mentorointisuunnitelmaa ja sen toteutumista.

Suositus: Mentoroinnin suunnittelussa huomioidaan mentorointiin tarvittavat resurssit (koulutus, aika ja paikka).

4) Lasten ja nuorten klinikan sairaanhoitajat tarvitsevat laajaa lasten ja nuorten hoitotyön osaamista sekä hyvät vuorovaikutustaidot eri ikäisten lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kohtaamiseen. Lasten ja nuorten klinikan eri toimintayksiköt tekevät yhteistyötä keskenään.

Suositus: Mentorointi mahdollistetaan eri toimintayksikköjen välillä lasten ja nuorten klinikalla, jotta tieto ja taito laajenevat lasten ja nuorten hoitotyössä toimivilla sairaanhoitajilla.

Tutkimuksesta nousseet jatkotutkimusehdotukset ovat:

- Lasten ja nuorten hoitotyössä työskentelevän sairaanhoitajan osaamisen tarpeiden ja vaatimusten selvittäminen. Mitä ja millaista osaamista sairaanhoitaja tarvitsee työskennellessään lasten ja nuorten hoitotyössä?

- Mentorointikoulutuksen tutkiminen mentorilta odotettavien edellytysten näkökulmasta. Mitä mentorointikoulutuksen tulisi sisältää, jotta lasten ja nuorten hoitotyössä työskentelevällä sairaanhoitajalla olisi valmiuksia toimia mentorina?

- Sairaanhoitajien mentorointi eri toimintayksiköiden välillä lasten ja nuorten klinikalla, mentoroinnista saatavien hyötyjen ja haasteiden näkökulmasta.

LÄHTEET

Blomberg K, Isaksson AK, Allvin R, Bisholt B, Ewertsson M, Kullen Engström A, Ohlsson U, Sundler Johansson A & Gustafsson M. 2016. Work stress among newly graduated nurses in relation to workplace and clinical group supervision. Journal of Nursing Management 24, 80–87.

Coats H, Bourget E, Starks H, Lindhorst T, Saiki-Craighill S, Curtis R, Hays R & Doorenbos A. 2018. Nurses` reflections on benefits and challenges of implementing family-centered care in pediatric intensive care units. American Journal of Critical Care 27(1), 52–58.

COPE. 2019. Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/osaavan-tyovoiman-varmistaminen-sosiaali-ja-terveydenhuollon-murroksessa-cope Luettu 20.12.2019.

Coyne I. 2013. Families and health-care professionals` perspectives and expectations of family-centred care: hidden expectations and unclear roles. Health Expectations 18, 796–808.

Elo S & Kyngäs H. 2008. The Qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62(1), 107–115.

Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H. 2014. Qualitative Content Analysis: A Focus on Trustworthiness. SAGE Open, 1–10.

Eriksson E, Korhonen T, Merasto M & Moisio E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuuden -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Bookwell Oy. Porvoo.

Eskola J & Suoranta J. 2014. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 10.painos. Vastapaino.

Tampere.

Euroopan parlamentti ja neuvosto. 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnistamisesta. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32013L0055. Luettu 20.12.2019.

Fernandez R, Sheppard-Law S, Curtis S, Bancroft J & Smith W. 2018. Exploring the

experiences of neophyte nurse mentors: A qualitative study. Nurse Education in Practice 29, 76–81.

Flinkman M & Salanterä S. 2015. Early career experiences and perceptions- a qualitative exploration of the turnover of young registered nurses and intention to leave the nursing profession in Finland. Journal of Nursing Management 23(8), 1050–1057.

Fox KC. 2010. Mentor program boosts new nurses` satisfaction and lowers turnover rate. The Journal of Continuing Education in Nursing 41(7), 311–316.

Giambra BK, Stiffler D & Broome ME. 2014. An Integrative review of communication between parents and nurses of hospitalized technology-dependent children. Worldviews on Evidence-Based Nursing 11(6), 369–375.

Gray JR, Grove SK & Sutherland S. 2017. The Practice of Nursing Research. Appraisal, Synthesis and Generation of Evidence. 8. Edition. Elsevier. Kiina.

Grove SK, Burns N & Gray J. 2013. The practice of nursing research: appraisal, synthesis, and generation of evidence. Seventh edition. Saunders Elsevier, St. Louis.

Hale RL & Phillips CA. 2019. Mentoring up: A grounded theory of nurse-to-nurse mentoring.

Journal of Clinical nursing 28(1–2), 159–172.

Halkola H, Kaakinen P, Heino-Tolonen T, Miettinen S, Siivonen T & Kääriäinen M. 2018.

Sairaanhoitajien kokemukset lasten kotisairaalassa tarvittavasta osaamisesta. Hoitotiede 30(1), 41–52.

Harrington S. 2011. Mentoring new nurse practitioners to accelerate their development as primary care providers: A literature review. Journal of the American Academy of Nurse Practitioners 23(4), 168–174.

Heikkinen HL & Huttunen R. 2008. Hiljainen tieto, mentorointi ja vertaistuki. Teoksessa Toom A. Onnismaa J & Kajanto A. (toim.) Hiljainen tieto - tietämistä, toimimista, taitavuutta.

Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Gummeruksen Kirjapaino Oy, 203–220.

Hendricks-Ferguson VL, Sawin KJ, Montgomery K, Phillips-Salimi CR, Carr B & Haase JE.

2015. Novice nurses `experiences with palliative and end-of-life communication. Journal of Pediatric Oncology Nursing 32(4), 240–252.

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2013. Tutki ja kirjoita. 18. uudistettu painos. Bookwell Oy, Porvoo.

Hirsjärvi S & Hurme H. 2010. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.

Gaudeamus, Helsinki.

ten Hoeve Y, Brouwer J, Roodbol PF & Kunnen S. 2018a. The Importance of contextual, relational and cognitive factors for novice nurses` emotional state and affective commitment to the profession. A multilevel study. Journal of Advanced Nursing 74(9), 2082–2093.

ten Hoeve Y, Kunnen S, Brouwer J & Roodbol PF. 2018b. The Voice of nurses: Novice nurses` first experiences in a clinical setting. A longitudinal diary study. Journal of Clinical Nursing 27(7-8), 1612–1626.

Hollywood E. 2011. The Lived experiences of newly qualified children`s nurses. British Journal of Nursing 20(11), 661–671.

Hopia H & Heino-Tolonen T. 2019. Families in paediatric oncology nursing: Critical incidents from the nurses` perspective. Journal of Pediatric Nursing 44, 28–35.

Hotus. 2019. Tutkimusten arviointikriteeristöt. Hoitotyön tutkimussäätiö.

https://www.hotus.fi/jbin-kriittisen-arvioinnin-tarkistuslistat/ Luettu 1.11.2019.

Hu Y, Zhang Y, Shen N, Wu J, Wu J & Malmedal WK. 2017. Stressors of newly graduated nurses in Shanghai paediatric hospital: a qualitative study. Journal of Nursing Management 25(3), 184–193.

Jakubik LD. 2008. Mentoring Beyond the First Year: Predictors of Mentoring Benefits for Pediatric Staff Nurse Protégès. Journal of Pediatric Nursing 23(4), 269–281.

Jakubik LD. 2012. Development and testing of the Jakubik Mentoring Benefits Questionnaire Among Pediatric Nurses. Journal of Nursing Management 20(2), 113–122.

Jakubik LD, Eliades AB, Gavriloff CL & Weese MM. 2011. Nurse mentoring study

demonstrates a magnetic work environment: Predictors of mentoring benefits among pediatric nurses. Journal of Pediatric Nursing 26(2), 156–164.

Jokinen P, Mikkonen I, Jokelainen M, Turjamaa R & Hietamäki M. 2010. Mentori

suomalaisessa hoitotyön kontekstissa- käsiteanalyysi hybridisellä mallilla. Hoitotiede 22(1), 55–66.

Juusela T. 2006. Ajetaanko tandemilla? Mentorointi työyhteisössämme. Edita Prima Oy, Helsinki.

Kallio H, Pietilä A-M, Johnson M & Kangasniemi M. 2016. Systematic methodological review: developing a framework for a qualitative semi-structured interview guide. Journal of Advanced Nursing 72(12), 2954–2965.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos.

Sanoma Pro Oy, Helsinki.

Komaratat S & Oumtanee A. 2009. Using a Mentorship model to prepare newly graduated nurses for competency. The Journal of Continuing Education in Nursing 40(10), 475–480.

Koponen EL. 2015. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman riittävyys nyt ja tulevaisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. TEM-raportteja 13.

Korhonen T & Silén-Lipponen M. 2020. Osaamisperustainen arviointi yhtenäistää suomalaista sairaanhoitajakoulutusta ja koulutuksen laatua. YleSHarviointi-hanke.

https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2020/01/15/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/ Luettu 22.2.2020.

Kupias P & Salo M. 2014. Mentorointi 4.0. Talentum. Helsinki.

Kuula A. 2011. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2. uudistettu painos.

Vastapaino, Tampere.

Kvale S & Brinkmann S 2009. Interviews. Learning the craft of qualitative research interviewing. Second edition. SAGE. Los Angles.

Kylmä J & Juvakka T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki.

KYSin erva-alue. https://www.psshp.fi/sairaanhoitopiiri/materiaalipankki/kysin-erva-alue Luettu 1.8.2018.

Lasten ja nuorten klinikka. KYS. https://www.psshp.fi/hoitopalvelut/lasten-ja-nuorten-klinikka Luettu 1.8.2018.

Labraque LJ & McEnroe-Petitte DM. 2018. Job stress in new nurses during the transition period: an integrative review. International Nursing Review 65(4), 491–504.

LaFleur AK & White BJ. 2010. Appreciating mentorship: the benefits of being a mentor.

Professional Case Management 15(6), 305–311.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Finlex.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785. Luettu 24.11.2019.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559. Luettu 1.8.2019.

Lamb PC & Norton C. 2018. Nurses experiences of using clinical competencies a qualitative study. Nurse Education in Practice 31, 177–181.

Latham CL, Hogan M & Ringl K. 2008. Nurses supporting nurses: creating a mentoring program to improve the workforce environment. Nursing Administration Quarterly 32(1), 27–

39.

Latham CL, Ringl K & Hogan M. 2011. Professionalization and retention outcomes of a university-service mentoring program partnership. Journal of Professional Nursing 27(6), 344–353.

Latham CL, Ringl K & Hogan M. 2013. Combating workplace violence with peer mentoring.

Nursing Management 44(9), 30–38.

Leino-Kilpi H. 2015. Etiikka lasten ja nuorten hoitotyössä. Teoksessa Leino-Kilpi H &

Välimäki M. Etiikka hoitotyössä. 8–10.painos. Sanoma Pro Oy. Helsinki, 218–236.

LOS. 1989. Lasten oikeuksien sopimus. Suomen Unicef. https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet . Luettu 11.6.2019.

Maddalena V, Kearney AJ & Adams L. 2012. Quality of work life of novice nurses. A Qualitative exploration. Journal for Nurses in Professional Development 28(2), 74–79.

Marble SG. 2009. Five-step Model of Professional excellence. Clinical Journal of Oncology Nursing 13(3), 310–315.

Meier SR. 2013. Concept Analysis of Mentoring. Advances in Neonatal Care 13(5), 341–345.

Moore LW, Sublett C, Leahy C & Bradley JM. 2017. Using nurse managers` perceptions to guide new graduates toward positive nurse relationships. Journal of Professional Nursing 33(6), 429–435.

Moule P. & Goodman M. 2009. Nursing research: an introduction. SAGE. Lontoo.

Nikki L, Koivunen M & Suominen T. 2010. Uuden työntekijän mentorointi- katsaus empiiriseen tutkimukseen. Tutkiva hoitotyö 8(3), 20–28.

Numminen O, Leino-Kilpi H, Isoaho H & Meretoja R. 2017. Development of nurses`

professional competence early in their career: A longitudinal study. The Journal of Continuing Education in Nursing 48(1), 29–39.

Ortiz J. 2016. New graduate nurses` experiences about lack of professional confidence. Nurse Education in Practice 19, 19–24.

Pasila K, Elo S & Kääriäinen M. 2017. Newly graduated nurses` orientation experiences: A systematic review of qualitative studies. International Journal of Nursing Studies 71, 17–27.

Polit D.F & Beck C.T 2017. Nursing research: generating and assessing evidence for nursing practice. Tenth edition. Wolter Kluwer. Philadelphia.

Polit D.F & C.T. Beck. 2018. Essentials of nursing research: appraising evidence for nursing practice. Edition 9. Wolter Kluwer. Philadelphia.

Sanzero Eller L, Lev EL & Feurer A. 2014. Key components of an effective mentoring relationship: A qualitative study. Nurse Education Today 34(5), 815–820.

Siu Po-kwan G & Sivan A. 2011. Mentoring experiences of psychiatric nurses: From acquaintance to affirmation. Nurse Education Today 31(8), 797–802.

Sterner A, Ramstrand N, Nyström M, Andersson Hagiwara M & Palmér L. 2018. Novice nurses` perceptions of acute situations – A phenomenological study. International Emergency Nursing 40, 23–28.

STM 2012. Koulutuksella osaamista asiakeskeisiin ja moniammatillisiin palveluihin.

Ehdotukset hoitotyön toimintaohjelman pohjalta. Sosiaali- ja terveysministeriö. Raportteja ja muistioita 7.

Storvik-Sydänmaa S, Talvensaari H, Kaisvuo T & Uotila N. 2013. Lapsen ja nuoren hoitotyö.

1–2. painos. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Suomen Nobab. 2019. Nobab i Finland r.y. https://www.nobab.fi/ Luettu 15.5.2019.

Søjbjerg I.L, Brandt L.M & Tunby J. 2017. Barnesykepleier- funksjons- og ansvarsområder.

Norsk Sykepleierforbund. https://www.nsf.no/vis-artikkel/3515259/264424/Temahefte-Barnesykepleierens-ansvar-og-funksjonsomraade. Luettu 24.11.2019.

TENK. 2019. Hyvä tieteellinen käytäntö. Tutkimuseettinen neuvottelutoimikunta.

https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 15.5.2019.

Trajkovski S, Schmied V, Vickers M & Jackson D. 2012. Neonatal nurses `perspectives of family-centred care: a qualitative study. Journal of Clinical Nursing 21(17–18), 2477–2487.

Tuomi J & Sarajärvi A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.

Tammi. Helsinki.

Vaismoradi M, Turunen H & Bondas T. 2013. Content analysis and thematic analysis:

Implications for conducting a qualitative descriptive study. Nursing and Health Sciences 15(3), 398–405.

Verret G & Lin V. 2016. Easing the Transition: An Innovative Generational Approach to Peer Mentoring for New Graduate Nurses. Journal of Pediatric Nursing 31(6), 745–756.

Vesterinen P-L. 2014. Nuori sukupolvi työelämässä. Teoksessa Työhyvinvoinnin keinot.

Hoitotyön vuosikirja 2014, 125–142. Bookwell Oy, Porvoo.

ZhangY, Qian Y, Wu J, Wen F & Zhang Y. 2016. The effectiveness and implementation of mentoring program for newly graduated nurses: A systematic review. Nurse Education Today 37, 136–144.

Zhang Y, Huang X, Xu S, Xu C, Feng X & Jin J. 2019. Can a one-on-one mentorship program reduce the turnover rate of new graduate nurses in China? A longitudinal study.

Nurse Education in Practice 40, art.no 102616.

Weese MM, Jakubik LD, Eliades AB & Huth JJ. 2015. Mentoring practices benefiting pediatric nurses. Journal of Pediatric Nursing 30(2), 385–394.

Wolak E, McCann M, Queen S, Madigan C & Letvak S. 2009. Perceptions within a mentorship program. Clinical Nurse Specialist 23(2), 61–67

Liite 1 (1/2).

Tutkielman tiedonhaku

Kuvio 1. Tutkimusartikkeleiden valinta sairaanhoitajien mentorointikokemuksista ja odotuksista mentorointia kohtaan.

Liite 1 (2/2).

Tutkielman tiedonhaku

Kuvio 2. Tutkimusartikkeleiden valinta mentoroinnin sisällöstä.

Liite 2 (1/5).

Liitetaulukko 1. Tutkielmaan valitut tutkimusartikkelit.

Tekijä(t), vuosi ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/otos Tutkimusmenetelmä Päätulokset

Coats H,

Liite 2 (2/5).

Tekijä(t), vuosi ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/ otos Tutkimusmenetelmä Päätulokset

Liite 2 (3/5).

Aineisto/ otos Tutkimusmenetelmä Päätulokset

Jakubik LD.

21 artikkelia. Kirjallisuuskatsaus. Uudet sairaanhoitajat kokivat kohtalaisesti

Liite 2 (4/5).

Tekijä(t), vuosi ja maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/ otos Tutkimusmenetelmä Päätulokset

Lamb PC &

Liite 2 (5/5).

Aineisto/ otos Tutkimusmenetelmä Päätulokset

Sanzero yhtä äkkiä, ja joihin liittyy aikapula ja tunne

Liite 3 (1/4).

Tutkimuksen tietosuojaseloste

TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE

Laatimispvm: 30.1.2018

Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa. Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12–14. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.

1. Tutkimuksen nimi

Lasten ja nuorten klinikan sairaanhoitajien näkemyksiä mentoroinnista.

2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä

Satu Kinnunen XXXtie 13 D 16, XXXXX Joensuu, e-mail: satki@uef.fi, p. xx

3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako

Tutkimusta ei tehdä yhteistyöhankkeena.

4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä

Vastuullinen johtaja TtM-opiskelija Satu Kinnunen, ohjaajat professori (ma.) Terhi Saaranen ja professori Hannele Turunen.

5. Tutkimuksen suorittajat

TtM-opiskelija Satu Kinnunen, ohjaajat professori (ma.) Terhi Saaranen ja professori Hannele Turunen.

6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot

Tutkimuksessa ei käsitellä laajamittaisesti henkilötietoja eikä arkaluontoisia henkilötietoja, joten tietosuojavastaavaa ei ole.

7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa

Satu Kinnunen, satki@uef.fi, p. xxx xxxxxxx

Liite 3 (2/4).

8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika

Kertatutkimus

Tutkimuksen kestoaika helmikuu 2018- elokuu 2018:

Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:

☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään

9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.

Tutkimuksen tarkoituksena on sairaanhoitajien näkemyksiä mentoroinnista sekä sen sisällöstä ja kehittämistarpeista lasten ja nuorten hoitotyössä.

10. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?

Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä

tutkimuksessa käsittelyperuste on yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin tieteellinen tutkimus.

11. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?

Aineisto sisältää tutkimukseen osallistujien nimen, iän, koulutuksen, työkokemuksen pituuden, sekä allekirjoituksen ja työyksikön (tutkimussuostumus,

taustatietolomake). Tallennettu haastatteluaineisto sisältää tutkimukseen osallistuneiden etunimen ja äänen.

12. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?

Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:

Suoraan tutkimukseen osallistuvilta

☒ Haastattelu

☐ Videointi

☐ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)

☐ Postissa lähetettävä kyselylomake

☐ Muu tapa, mikä:

Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista

13. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle

Tietoja ei luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolelle.

Liite 3 (3/4).

14. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle

Tietoja ei siirretä EU:n tai ETA:n ulkopuolelle missään vaiheessa.

15. Automatisoitu päätöksenteko

Tieteellisessä tutkimuksessa henkilötietojen käsittelyä ei käytetä osallistujia koskevaan päätöksentekoon.

16. Henkilötietojen suojauksen periaatteet

Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:

Ei

Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:

☒ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila)

☐ muulla tavoin, miten:

Pseudonymisointi ja anonymisointi:

Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta

tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista. Tutkimustulokset julkaistaan siinä

muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa. Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua ilmaista tekijät.

Tässä tutkimuksessa:

Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tietoja)

Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)

Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämiselle):

Suojatoimet arkaluonteisten tietojen osalta:

Tutkimussuunnitelma

Tutkimuksen vastuuhenkilö, kuka: Satu Kinnunen

Henkilötietoja käsitellään ja luovutetaan vain tutkimustarkoituksiin ja toimitaan siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille

Tutkimuksen osalta on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi

Liite 3 (4/4).

17. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen

Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:

tarkastaa itseään koskevat tiedot

pyytää tietojensa oikaisemista

vaatia tietojensa poistamista (ei sovelleta, jos käsittelyperuste on lakisääteinen tehtävä tai yleisen edun mukainen tehtävä)

vaatia henkilötietojensa käsittelyn rajoittamista

vastustaa henkilötietojensa käsittelyä

pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle

peruuttaa antamansa suostumus, mikäli henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen

olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi

tehdä valitus Tietosuojavaltuutetun toimistoon, mikäli rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä on rikottu voimassa olevaa

tietosuojalainsäädäntöä

Rekisteröity voi käyttää oikeuksiaan ottamalla yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöön tai tietosuojavastaavaan. Lisätietoja rekisteröidyn oikeuksista antavat tutkimuksen

yhteyshenkilö ja/tai tutkimuksen tietosuojavastaava.

Seuraavista rekisteröidyn EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista oikeuksista tullaan todennäköisesti poikkeamaan tässä tutkimuksessa (perusteet ja suojatoimet poikkeamiselle alla):

Rekisteröidyn oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot.

Rekisteröidyn oikeus tietojensa oikaisemiseen.

Rekisteröidyn oikeus tietojensa poistamiseen. Oikeutta henkilötietojen

poistamiseen ei sovelleta tieteellisessä tai historiallisessa tutkimustarkoituksessa silloin, jos poisto-oikeus todennäköisesti estää tai vaikeuttaa käsittelyä.

Rekisteröidyn oikeus käsittelyn rajoittamiseen.

Rekisteröidyn oikeus vastustaa henkilötietojensa käsittelyä.

Rekisteröityjen informoinnista voidaan poiketa.

Tutkimukseen osallistuvan oikeuksista poikkeaminen on tarpeen ja perusteltua, jos

tutkimuksella on yleisen edun mukaiset tarkoitukset ja tutkimukseen osallistuvan oikeudet todennäköisesti estävät tarkoitusten saavuttamisen tai vaikeuttavat sitä suuresti ja tällaiset poikkeukset ovat tarpeen näiden tarkoitusten täyttämiseksi. Seuraavat suojatoimet on toteutettu tässä tutkimuksessa, jotta tutkimukseen osallistuvan oikeuksista voidaan poiketa:

Henkilötietojen käsittely perustuu tutkimussuunnitelmaan.

Tutkimuksella on vastuuhenkilö tai siitä vastaava ryhmä.

☒ Henkilötietoja käytetään ja luovutetaan vain historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka muuta yhteensopivaa tarkoitusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille.

Liite 4.

Tutkimustiedote

SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ MENTOROINNISTA LASTEN JA NUORTEN HOITOTYÖSSÄ ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Tiedote tutkimukseen osallistujille

Hyvä lasten ja nuorten hoitotyössä työskentelevä sairaanhoitaja,

Olen Satu Kinnunen terveystieteiden maisteriopiskelija Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitokselta Kuopiosta. Teen pro gradu -tutkielmaani sairaanhoitajien näkemyksistä mentoroinnista lasten ja nuorten hoitotyössä. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella ja kehittää lasten ja nuorten hoitotyön mentorointia ja sen sisältöä.

Tutkimusta varten haastattelen 15 lasten ja nuorten osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa, jolla on vähintään vuoden työkokemus lasten ja nuorten hoitotyöstä. Haastatteluilla pyrin saamaan kokemuksiin perustuvaa tietoa siitä, minkälaista osaamista, tietoa ja taitoa lasten ja nuorten hoitotyötä tekevä sairaanhoitaja tarvitsee. Kerään aineiston ryhmähaastatteluna noin kolmen hengen ryhmissä helmikuun aikana. Haastatteluun on hyvä varata aikaa noin tunti.

Haastattelut nauhoitetaan, ja tallenteet hävitetään puhtaaksikirjoituksen jälkeen.

Haastattelut ovat luottamuksellisia ja ne perustuvat haastateltavien vapaaehtoisuuteen.

Henkilötietoja ei kerätä. Haastateltavat eivät ole tunnistettavissa valmiista tutkimusraportista.

Haastateltavat voivat peruuttaa suostumuksensa koska tahansa syytä ilmoittamatta eikä peruutus aiheuta heille minkäänlaisia seuraamuksia. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta sivullisille. Tutkimuksen arvioitu valmistumisaika on 8/2018 ja valmis pro gradu–tutkielma julkaistaan Itä-Suomen yliopiston Hoitotieteen laitoksen verkkosivuilla.

Tulokset raportoidaan mahdollisesti artikkelina kotimaisessa ammatillisessa lehdessä.

Osallistuaksesi ryhmähaastatteluun, ole yhteydessä omaan osastonhoitajaasi.

Haastatteluajankohta sovitaan yhdessä osastonhoitajan kanssa. Mikäli sinulle herää kysymyksiä tutkimukseen liittyen, vastaan niihin mielelläni puhelimitse tai sähköpostitse.

Ystävällisin terveisin Satu Kinnunen

sh, th, TtM–opiskelija puh. xxx -xx xx xxx satki@student.uef.fi

Pro gradu–tutkielman ohjaajat:

Terhi Saaranen Hannele Turunen Professori (ma.), TtT Professori, TtT Itä–Suomen Yliopisto Itä–Suomen Yliopisto Hoitotieteen laitos Hoitotieteen laitos

Liite 5.

TUTKIMUSSUOSTUMUS

LASTEN JA NUORTEN KLINIKAN SAIRAANHOITAJIEN NÄKEMYKSIÄ MENTOROINNISTA

Tutkimuksen toteuttaja: sh, th, TtM-opiskelija Satu Kinnunen / Itä-Suomen yliopisto

Olen saanut kirjallista ja suullista tietoa tutkimuksesta ”Lasten ja nuorten klinikan sairaanhoitajien näkemyksiä mentoroinnista”. Ymmärrän, että osallistumiseni on vapaaehtoista ja tiedän mahdollisuudestani vetäytyä tutkimuksesta ilman seuraamuksia, milloin vain.

Mikäli vetäydyn tutkimuksesta, minua koskevaa aineistoa ei käytetä tutkimuksessa. Suostun haastattelun nauhoittamiseen ja tiedän, että aineiston näkevät vain tutkija hänen ohjaajansa.

Heillä kaikilla on vaitiolovelvollisuus. Tiedän, että minun antamani tiedot raportoidaan siten, että minua ei voi niistä tunnistaa. Tiedän voivani ottaa yhteyttä tutkimuksen toteuttajaan Satu

Heillä kaikilla on vaitiolovelvollisuus. Tiedän, että minun antamani tiedot raportoidaan siten, että minua ei voi niistä tunnistaa. Tiedän voivani ottaa yhteyttä tutkimuksen toteuttajaan Satu