OSASTONHOITAJAN JOHTAMISTOIMINNAN OSA-ALUEET

Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli kuvata osastonhoitajan joh-tamistoiminnan sisältöä. Kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin hahmottaa jo olemassa olevaa tutkimusten kokonaisuutta, jotta saadaan käsitys, miten paljon tutkimustietoa aihealueesta on olemassa sekä millaista tutkimuksen sisältö ja käytetyt menetelmät pääsääntöisesti ovat (Xiao & Watson 2019).

Tässä tutkimuksessa tiedonhaku osoitti, että täsmällisiä osastonhoitajan joh-tamistoiminnan sisältöön kohdennettuja tutkimuksia oli varsin varsin vähän, minkä vuoksi kuvaileva kirjallisuuskatsaus soveltui valituksi menetelmäksi.

Kirjallisuuskatsaus suoritettiin systemaattisen kirjallisuukatsauksen periaat-teita noudatten muilta osin paitsi haut, tutkimusten valinnat ja laadun arvi-oinnin suoritti yksi henkilö. Siksi kyseessä oli systemoitu kirjallisuuskatsaus.

Tiedonhaku suoritettiin hyödyntämällä PubMed-, Scopus-, CINAHL-, Me-dic- ja Finna-tietokantoja ja rajattiin vuosiin 2015−2021 ja suomen- ja englan-ninkielisiin tutkimuksiin. Hakuprosessi on kuvattu liitteessä 1. Tutkimusten valintaprosessi on kuvattu PRISMA-kuviossa (kuvio 2). Sisäänottokriteerinä oli, että kuvataan osastonhoitajan toimintaa johtajana ja tämän toiminnan sisältöä. Poissulkukriteerinä oli, että kuvauksissa käsitellään vastuuhoitajan, vuorovastaavan, kliinisen johtajan, ylihoitajan ja hallintoylihoitajan työtä tai että kyseessä oli asiantuntija-artikkeli. Kirjallisuuskatsaukseen mukaan otettiin yhteensä 14 tutkimusartikkelia: 6 laadullista ja 6 määrällistä tutki-musta sekä 2 kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukset hyväksyttiin mu-kaan, koska aihepiiristä on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Mukaan

otetuista kirjallisuuskatsauksista tarkistettiin, ettei muiden valittujen tutki-musten joukossa ole samoja tutkimuksia katsauksissa mukana olevien tut-kimusten kanssa. Lisäksi Warsahwskyn ym:n artikkeli vuodelta 2013 valittiin mukaan aikarajauksesta huolimatta, koska se oli uudelleenjulkaistu vuoden 2017 supplementtinumerossa ja se siksi osui hakuihin. Tutkimuksista nel-jä oli tehty Suomessa, kolme muissa Pohjoismaissa (Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa yksi kussakin), kaksi Isossa-Britanniassa, kaksi Australiassa sekä yksi Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Aineiston analysoinnissa käy-tettiin sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimusten laadunarvioinnissa käytet-tiin JBI-laadunarviointikriteeristöä (Hotus 2021). Valintakriteerinä oli, että yli puolet laatukriteeristön maksimipistemäärästä täyttyy. Yhtään tutkimusta ei hylätty laadun perusteella. Tutkimukset on kuvattu liitteessä 2.

Kuvio 2. Osastonhoitajan johtamistoiminnan osa-alueet -kirjallisuuskat-sauksen tutkimusten valintaprossin kuvaus.

34

uudelleenjulkaistu vuoden 2017 supplementtinumerossa ja se siksi osui hakuihin.

Tutkimuksista neljä oli tehty Suomessa, kolme muissa Pohjoismaissa (Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa yksi kussakin), kaksi Isossa-Britanniassa, kaksi Australiassa sekä yksi Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysimenetelmää. Tutkimusten laadunarvioinnissa käytettiin JBI-laadunarviointikriteeristöä (Hotus 2021). Valintakriteerinä oli, että yli puolet laatukriteeristön maksimipistemäärästä täyttyy. Yhtään tutkimusta ei hylätty laadun perusteella. Tutkimukset on kuvattu liitteessä 2.

Kuvio 2. Osastonhoitajan johtamistoiminnan osa-alueet -kirjallisuuskatsauksen tutkimusten valintaprossin kuvaus.

PubMed (N=245) Scopus (N=465) Cinahl (N=1073) Medic (N=14) Finna (N=16)

1813

1381

462

72

14

402 kaksoiskappaleet poistettu

949 poistettu otsikoiden perusteella

390 poistettu tiivistelmän perusteella

58 poistettu kokotekstin perusteella

Kirjallisuuskatsauksen perusteella osastonhoitajan johtamistoiminta koostui päivittäisestä johtamisesta, henkilöstöjohtamisesta, hallinnollista tehtävistä, toiminnan ja talouden johtamisesta, kehittämis- ja laadunhallin-tatehtävistä, kliinisestä hoitotyöstä ja yhteistyöstä.

2.4.1 Päivittäinen johtaminen ja henkilöstöjohtaminen

Osastonhoitajan päivittäiseen johtamiseen kuuluvat työvuorojen suunnittelu ja toteutumien vahvistaminen sekä suunnittelun jälkeen tapahtuneiden muu-toksien järjestelyt (Bjerregård Madsen ym. 2020; Kirchhoff & Karlsson 2019;

Nurmeksela ym. 2019; Sveinsdóttir ym. 2018). Tähän liittyvät myös lukuisat henkilöstöjohtamisen tehtävät, ja henkilöstöjohtaminen onkin tutkimusten mukaan merkittävä osa osastonhoitajan johtamistoimintaa. Henkilöstöjoh-tamisen tehtäviin kuuluu henkilöstön hankintaa sekä työvuorojen poissaolo-jen järjestelyä. Lisäksi työsuorituksen arviointi ja henkilöstön ammatillisen kehittämisen tukeminen kuuluvat osastonhoitajan henkilöstöjohtamisen tehtäviin. Osastonhoitajat huolehtivat henkilöstön työhyvinvoinnista, ja hei-dän vastuullaan on turvallisen ilmapiirin luominen. Päivittäiseen johtamiseen kuuluu henkilöstön kohtaaminen: keskustelut, henkilöstön tukeminen ja oh-jaaminen ovat osa osastonhoitajan työtä. (Armstrong ym. 2015; Bjerregård Madsen ym. 2016; Ericsson & Augustinsson 2015; Rankin ym. 2016; Siirala ym. 2019; Townsend ym. 2015; Warshawsky ym. 2013.) Toisinaan osastonhoi-tajan vastuulla voi olla myös sairaansijojen (potilaspaikkojen) hallinta (Armst-rong ym. 2015; Rankin ym. 2016) ja esimerkiksi leikkauslistojen suunnittelu (Siirala ym. 2016).

2.4.2 Hallinnolliset tehtävät

Osastonhoitajan hallinnollisten tehtävien määrä on tutkimusten mukaan kas-vanut (Armstrong ym. 2015; Bjerregård Madsen ym. 2016; Townsend ym.

2015). Lukuisat kokouksiin osallistumiset ja kokousten edellyttämä paikasta toiseen siirtyminen vievät aikaa (Armstrong ym. 2015; Bjerregård Madsen ym. 2016; Sveinsdóttir ym. 2018) ja siten lisäävät osastonhoitajien poissa-oloa omasta yksiköstään (Armstrong ym. 2015; Kirchhoff & Karlsson 2019;

Townsend ym. 2015). Osastonhoitajien mukaan oman osaston asioista pää-tetään usein oman yksikön ulkopuolella (Warshawsky ym. 2013), ja siksi he kokevat, että on tärkeää edustaa omaa yksikköään moniammatillisissa tii-meissä (Pegram ym. 2015). Toisaalta he myös kokevat, että osallistuminen hallinnollisiin kokouksiin lisää osastonhoitajan rooli-identiteettiä johtajana (Kirchhoff & Karlsson 2019). Hallinnolliseen johtoryhmään kuuluminen myös

lisää osastonhoitajan tuen saamisen ja toisaalta oman työn arvostettavuu-den tunnetta (Warshawsky ym. 2013).

2.4.3 Toiminnan ja talouden johtaminen

Osastonhoitajien johtamistoimia käsiteltäessä esiin nousevat organisaatio-tason asioista tiedottaminen, uusien toimintakäytäntöjen vieminen omaan yksikköön ja muutosten toimeenpano (Ericsson & Augustinsson 2015; Pe-gram ym. 2015; Rankin ym. 2016). Talouden johtamisen toimintaan kuuluu resurssien ja budjetin hallinta (Bjerregård Madsen ym. 2016, 2020; Nurmek-sela ym. 2019; Siirala ym. 2016; Townsend ym. 2015; Warshawsky ym. 2013).

Tutkimuksen informantteina olleet osastonhoitajat kamppailivat niukoista resursseista, mikä vaikutti esimerkiksi henkilöstömäärään ja henkilöstön koulutusmahdollisuuksiin (Warshawsky ym. 2013).

2.4.4 Kehittäminen ja laadunhallinta

Tutkimukset osoittavat, että osastonhoitajat pitävät tärkeänä hoitotyön laa-dun kehittämistä. He ovat vastuussa oman yksikkönsä laalaa-dun parantami-sen ja käytäntöjen kehittämiparantami-sen sekä henkilöstön kehittämiparantami-sen strategisesta suunnittelusta. (Bjerregård Madsen ym. 2020; Chen ym. 2020; Duffield ym.

2019; Nurmeksela ym. 2019.) Laadunhallinnan johtamistoiminta sisältää kliinisiä auditointeja ja potilasrekistereiden laadun arviointeja (Pegram ym.

2015; Rankin ym. 2016; Townsend ym. 2015). Hoitotyön laadunkehittämis-kohteita ovat muun muassa puhtaus ja hygienia (Bjerregård Madsen ym.

2016) sekä lääkehoito (Chen ym. 2020). Chenin ym:n (2020) tutkimuksen mu-kaan hoitotyön laadun ja turvallisuuden hallinta on kaikkein useiten esiintyvä osastonhoitajan johtamistoimi ja osastonhoitajat itsekin kokevat sen tehtä-vistä tärkeimmäksi. Henkilöstön kehittämisen ja koulutusten järjestelyjen (Rankin ym. 2016; Townsend ym. 2015; Wang ym. 2020; Warshawsky ym.

2013) lisäksi osastonhoitajat kehittävät omaa johtamisosaamistaan osallis-tumalla työryhmiin ja omaehtoisiin (ja itserahoitettuihin) johtamisopintoihin (Nurmeksela ym. 2019; Rankin ym. 2016; Townsend ym. 2015). Nämä osas-tonhoitajat jakavat tietoa vertaistensa kanssa säännöllisissä tapaamisissa ja epämuodollisessa mentoroinnissa (Nurmeksela ym. 2019; Rankin ym. 2016;

Townsend ym. 2015).

2.4.5 Kliininen hoitotyö

Tutkimusten mukaan kliinisen hoitotyön osuus on vähentynyt osastonhoi-tajan työssä. Tämä kuitenkin vaihtelee organisaatioittain ja kulttuureittain.

Kliininen hoitotyö voi olla joko suoraa potilashoitoa (esimerkiksi potilaan avustamista, potilaan arviointia, rohkaisua ja tukemista ja hoito-ohjeiden an-tamista) (Armstrong ym. 2015; Chen ym. 2020; Duffield ym. 2019; Sveinsdóttir ym. 2018) tai epäsuoraa potilashoitoa (esimerkiksi dokumentointia ja omais-ten huomioimista) (Armstrong ym. 2015; Sveinsdóttir ym. 2018). Esimerkiksi, etelä-afrikkalaisessa tutkimuksessa osastonhoitajat käyttivät yli neljäsosan työajastaan välittömään potilashoitoon (Armstrong ym. 2015). Suomalaisten tutkimuksien mukaan kliininen hoitotyö on vähiten esiintyvä tehtävä osas-tonhoitajan johtamistoiminnassa (Nurmeksela ym. 2019). Kuitenkin kliinisen hoitotyön johtaminen on yhä tärkeä osa osastonhoitajan päivittäistä työtä (Bjerregård Madsen ym. 2020), ja kiinalaisessa tutkimuksessa se mainittiin osastonhoitajan kolmanneksi yleisimmäksi tehtäväksi (Chen ym. 2020). Muu-tamissa tutkimuksissa kuvataan osastonhoitajan työn ja roolin muutosta eli siirtymistä kliinisestä hoitotyöstä hallinnollisempaan lähijohtajan tehtävään (Ericsson & Augustinsson 2015; Kirchhoff & Karlsson 2019; Rankin ym. 2016).

2.4.6 Yhteistyö

Yhteistyö ja verkostoituminen on tutkimusten mukaan tärkeä osa osaston-hoitajan työtä. Osastonhoitajat tekevät yhteistyötä päivittäisessä johtamis-tehtävässään henkilöstönsä kanssa (Warshawsky ym. 2013) sekä muiden osastonhoitajien kanssa (Rankin ym. 2016). Tärkeänä tutkimuksien informan-tit pitävät myös yhteistyötä oman esimiehen kanssa ( Kirchhoff & Karlsson 2019; Warshawsky ym. 2013). Sen sijaan tutkimusyhteistyöhön osastonhoita-jat osallistuvat tutkimusten perusteella harvoin (Chen ym. 2020; Nurmeksela ym. 2019). Moniammatillista yhteistyötä kuvattiin tutkimuksissa vähemmän.

Yhden tutkimuksen mukaan osastonhoitajan tehtäväksi jäi kaiken muun työn ohella myös nuorten lääkäreiden opastaminen ja tukeminen (Armstrong ym.

2015). Toisessa tutkimuksessa kuvattiin riittämätöntä viestintää hoitohen-kilöstön ja lääkäreiden välillä, minkä vuoksi osastonhoitajan tehtäväksi jäi valvoa, että lääkärit suorittavat hallinnolliset velvollisuutensa (Warshawsky ym. 2013).

Useissa tutkimuksissa kuvataan osastonhoitajan työn olevan pirtstaloitunut-ta (Armstrong ym. 2015; Bjerregård Madsen ym. 2016) ja sisältävän paljon sekalaisia tehtäviä ja keskeytyksiä ja myös selkeä työnkuvaus puuttuu (Rankin ym. 2016). Keskeytyksiä aiheuttavat puhelut ja kyselyt, (Armstrong ym. 2015;

Bjerregård Madsen ym. 2016; Sveinsdóttir ym. 2018) potilaiden vieraiden vastaanottaminen (Armstrong ym. 2015), erilaisten kriisien (Chen ym. 2020) ja konfliktien hallinta (Rankin ym. 2016) sekä potilaiden oikeudet ja valitukset (Sveinsdóttir ym. 2018). Työtä kuvattiin reagoivaksi (Warshawsky ym. 2013), ja siksi osastonhoitajat toivovat enemmän mahdollisuutta osallistua ennakoi-vaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, mikä lisäisi heidän työn hallinnan tunnetta (Bjerregård Madsen ym. 2016; Duffield ym. 2019; Warshawsky ym.

2013).

2.4.7 Yhteenveto osastonhoitajien johtamistoiminnan sisällöstä Osastonhoitajan työtä luonnehtivia ominaisuuksia ovat työn moniulotteisuus (Pegram ym. 2015; Rankin ym. 2016), pirstaloituminen ja keskeytykset (Armst-rong ym. 2015; Bjerregård Madsen ym. 2016) sekä vahva ammatti-identiteetti (Ericsson & Augustinsson 2015; Kirchhoff & Karlsson 2019; Rankin ym. 2016) ja halu kehittää hoitotyötä (Chen ym. 2020; Rankin ym. 2016; Warshawsky ym. 2013). Työhön vaikuttavia seikkoja ovat organisaation ja toimintakäy-täntöjen jatkuvat muutokset (Rankin ym. 2016), hoitajapula (Armstrong ym.

2015; Rankin ym. 2016; Warshawsky ym. 2013), laajat vastuualueet (Bjerre-gård Madsen ym. 2016; Kirchhoff & Karlsson 2019; Warshawsky ym. 2013) sekä koetut vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa tai olla mukana päätöksente-ossa (Warshawsky ym. 2013). Osastonhoitajan johtamistehtävän hoitamista edistivät yhteistyö (Warshawsky ym. 2013), työnkuvan (ja roolin) selkeys ja työnjako (Bjerregård Madsen ym. 2016; Ericsson & Augustinsson 2015; Ran-kin ym. 2016), oman esimiehen ja henkilöstön tuki, mentorointi ja vertaistuki (Rankin ym. 2016; Warshawsky ym. 2013).

2.5 OSASTONHOITAJAN JOHTAMISTOIMINTA JA HOITOTYÖN