• Ei tuloksia

5 Tilaajan kohtuullinen reklamaatioaika

5.2 Osapuolten asema/ tietoisuus/ Asiantuntemus

Kohtuullisen reklamaatioajan määritelmää voidaan lähteä selvittämään lainsäädännön esitöistä.

Kauppalain esitöistä ilmenee, että reklamaation suhteen ammattimaisesti toimivilla kaupan osa-puolilla on ankarampia vaatimuksia tavaran tarkastuksen ja reklamaation nopeuden suhteen, kuin yksityishenkilöllä.110 Sama näkemys tuodaan esille myös kuluttajansuojalain esitöissä. Tilan-teissa, joissa ostaja on kuluttaja, ei yleensä voida vaatia yhtä nopeaa reklamaatiota kuin elinkei-noharjoittajalta.111 Kuluttajansuojalaki sääntelee tilanteita, joissa myyjänä toimii elinkeinoharjoit-taja ja oselinkeinoharjoit-tajana kulutelinkeinoharjoit-taja, jolloin osapuolten asemat lähtökohtaisesti ovat asiantuntemuksen suh-teen erilaiset. Kauppalain esitöissä tuodaan kuitenkin ilmi, että vaikka kahden elinkeinoharjoitta-jan välisiin kauppoihin ei ole erityisiä reklamaatiosäännöksiä, niin ei voida jättää huomioimatta sitä seikkaa, onko osapuoli elinkeinoharjoittaja vai yksityishenkilö. Tarpeelliset erot on aina otet-tava huomioon tapauskohtaisessa arvioinnissa.112 Esitöissä tuodaan myös esille, että jos osta-jana on elinkeinoharjoittaja, voidaan vaatia, että virheestä ilmoitetaan myyjälle esimerkiksi muu-taman päivän kuluessa siitä, kun virhe on havaittu. Arvioinnissa on otettava kuitenkin huomioon tavaran laatu, jota käsittelen seuraavassa luvussa tarkemmin.113

Jaottelu kuluttajan ja ammattimaisesti toimivan osapuolen välillä ilmenee myös tiekuljetussopi-muslaista, jonka 40.1 §:n mukaan muistutus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa kirjallisesti, mikäli virhe ei ole havaittavissa ulkoisesti tavaraa vastaanottaessa. Saman pykälän toisen mo-mentin mukaan, mikäli kyseessä on kuluttaja, muistutus on tehtävä kohtuullisessa ajassa tava-ran vastaanottamisesta. Vakuutuslautakunta on antanut ratkaisun 16.6.2014 dnro 584/13, jossa kuluttaja on vastaanottanut tiekuljetussopimuslain mukaisen tavaran vastaan 11.7.2012 ja

110 HE 93/1986 vp, s. 18 ja 20.

111 HE 360/1992 vp, s. 61.

112 HE 93/1986 vp, s. 20.

113 HE 93/1986 vp, s. 84.

reklamoinut siitä 5.8.2012. Vakuutuslautakunta katsoi, että reklamaatio oli tehty kohtuullisessa ajassa. Tapaus osoittaa, että ammattimaiselle toimijalle annettu seitsemän päivän määräaika on kuluttajan kohdalla jopa kolme kertaa pidempänä vielä kohtuullinen.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 16a §:n mukaan kuluttajan tulee ilmoittaa virheestä myyjälle. Kulutta-jalla on aina kuitenkin mahdollisuus tehdä se kahden kuukauden kuluessa. Kuluttajankaupassa kuluttajan kohtuullinen reklamaatioaika ei voi siten olla vähemmän kuin kaksi kuukautta. Kulut-tajariitalautakunnan ratkaisu 8.4.2022 dnro D/4498/35/2018 ratkaisu koski matkustajien teke-mää reklamaatiota lennon viivästymisestä. Reklamaatio oli tehty noin 2,5 kuukautta virheen ha-vaitsemisen jälkeen. Lentoyhtiö oli vedonnut asiassa kahden kuukauden virheilmoitusaikaan ja katsonut että reklamaatio oli tehty myöhässä. Lautakunta esitti, että kuluttajansuojalain mukaan kahden kuukauden sisällä tehty virheilmoitus on aina ajoissa tehty, mutta se ei ole ehdoton mää-räaika, vaan lentoyhtiön esittämän kahden kuukauden määräajan tulisi olla selvästi pidempi.

Lautakunta katsoi, että reklamaatio oli tehty kohtuullisessa ajassa. Pääsääntöisesti vielä viiden kuukauden kuluessa tehty reklamaatio lennon jälkeen olisi kohtuullisessa ajassa tehty. Lauta-kunta totesi vielä, että erityisestä syystä reklamaatioaika voi olla vieläkin pidempi.114

Myös sijoituspalveluissa vaaditussa reklamaatiossa on eroa sillä, onko sopimuspuolena ”ammat-timainen” vai ”ei-ammat”ammat-timainen” asiakas. Nämä käsitteet on määritelty sijoituspalvelulain (747/2012) 23 §:ssä (1069/2017).115 Sijoituspalvelulaissa ei myöskään säädetä reklamaatiovelvolli-suudesta, jolloin velvollisuus reklamoida on voimassa yleisten sopimusoikeudellisten

114 Samantyyppistä tilannetta käsiteltiin myös korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2021:69, jossa oli kyse siitä, että reklamaatio oli tehty lentoyhtiölle noin kaksi vuotta ja kaksi kuukautta lennon peruuntumi-sen jälkeen. Korkein oikeus ei lopulta ottanut kantaa kohtuulliseen reklamaatioaikaan, vaan päätyi siihen, että lentoyhtiö oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa, jolloin matkustajat eivät olleet menettäneet oikeuttaan vaatia korvauksia.

115 Pykälän 1 momentissa eritellään tapaukset, joissa asiakas katsotaan ammattimaiseksi, tällaisia ovat mm. rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittavaa yhteisöä, kuten sijoituspalveluyritystä, luottolaitosta, rahastoyhtiötä, pörssiä, arvopaperikeskusta, vakuutusyhtiötä jne. myös suuryritystä, joka täyttää tietyt vaatimukset liikevaihdon, taseen tai omien varojen suhteen, sekä Suomen valtiota, valtion-konttoria, Euroopan keskuspankkia jne. Lisäksi momentin 2 mukaan asiakasta voidaan kohdella ammatti-maisena asiakkaana tämän omasta pyynnöstä, mikäli sijoituspalveluyritys arvioi asiakkaalla olevan tällaiset valmiudet ja se täyttää lain vaatimat kriteerit. Pykälän kolmannen momentin mukaan ei ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan muuta kuin 1 momentissa tarkoitettua ammattimaista asiakasta.

periaatteiden nojalla.116 Sijoituspalvelusopimuksissa on usein määritelty reklamaatioaika sopi-musehdoissa ja Luukkosen mukaan ammattimaisen asiakkaan kohdalla se voidaan määritellä

”välittömästi” tai tietyn tuntimäärän kuluessa virheen havaitsemisesta. Ei-ammattimaisen asiak-kaan kohdalla yleisesti on katsottu, että kohtuullinen reklamaatioaika on kuukausi. Arvopaperi-lautakunta on myös katsonut, että sopimusehdoissa ilmoitettu kuukauden reklamaatioaika on kohtuullinen.117 Nämä edellä käsitellyt esimerkit osoittavat sitä, että ammattimaisesti toimivalle henkilölle reklamaatioaika on huomattavasti lyhyempi, kuin ei-ammattimaisesti toimivalle.

Jotta päästään lähemmäksi urakkasopimusriitatilanteita, selvitän oikeuskäytäntöä asunto-kauppa- ja kiinteistökauppariitojen suhteen. Kuluttajariitalautakunnan vakiintuneen ratkaisukäy-tännön mukaan kohtuullisena virheilmoitusaikana asuntokauppaan liittyvissä riidoissa on pi-detty 4–5 kuukautta (KRIL 10.6.2009 dnro 2262/82/08). Tämänhetkisessä ratkaisukäytännössä on huomioitava asuntokauppalain 1.1.2006 uudistus, jonka seurauksena virheestä ilmoittamisen lisäksi ostajan on samassa yhteydessä ilmoitettava vaatimukset. Kyseessä ei ole siten neutraali reklamaatio, joka yleisten oppien kautta on pääsääntöisesti kyseessä. Ennen uuden lain voi-maantuloa kuluttajavalituslautakunnan (nyk. kuluttajanriitalautakunta) ratkaisukäytännön mu-kaan neutraalille reklamaatiolle pidettiin kohtuullisena aikana 3–4 kuukautta.118 Kuluttajariitalau-takunnan ratkaisuissa on aina kyse tilanteista, joissa osapuolena on kuluttaja.

Vaasan hovioikeuden antamassa ratkaisussa Vaasan HO 19.5.2015 t. 233, joka koski yksityishen-kilöiden välistä kiinteistönkauppariitaa, se tuo perusteluissaan esille, että oikeuskäytännössä on yleensä hyväkysytty kiinteistönkaupassa 7–8 kuukauden reklamaatioaika. Helsingin hovioikeu-den ratkaisussa Helsingin HO 15.4.2016 t. 619 tuodaan esille, että oikeuskäytännössä on hyväk-sytty kohtuulliseksi reklamaatioajaksi 4–7 kuukautta, mutta hovioikeus katsoi tapauksessa hie-man myöhemmin tehdyn reklamaation ajoissa tehdyksi. Vaasan hovioikeuden ratkaisussa

116 Luukkonen Yli-Rahnasto 2021, s. 169.

117 Luukkonen 2017, s. 115. Ks. myös Luukkonen Yli-Rahnasto 2021 s.168 alaviite nro.517 reklamaatioajan sopimisesta sopimusehdoin.

118 Keskitalo 2017, s. 62–63.

Vaasan HO 19.1.2018 t. 34 hovioikeus katsoi perusteluissaan, että kohtuullinen reklamaatioaika on 4–6 kuukautta ja vuoden jälkeen tehty reklamaatio oli tehty liian myöhään.

Nämä kaikki kolme hovioikeuden ratkaisua, koskivat kaikki kiinteistökauppariitoja, joissa osta-jana oli yksityishenkilö, eli kuluttaja. Aiemmin esille tuodusta selvityksestä on jo johdettavissa, ettei kohtuullista reklamaatioaikaa ole määritelty tarkasti, ja sen arviointiin vaikuttavat aina ta-pauskohtaiset seikat. Kaikki esillä olleet kolme tapausta, on annettu suhteellisen lähekkäin, vuo-sien 2015 ja 2018 välillä ja kaksi näistä ratkaisuista on saman hovioikeuden antamia. Siitä huoli-matta hovioikeuden oma näkemys ja kanta ” oikeuskäytännössä yleisesti hyväksytystä reklamaa-tioajasta” vaihtelee jokseenkin paljon. Jos tapauksia katsotaan ajallisesti, voisi tulla johtopäätök-seen, että oikeuden käsitys kohtuullisesta reklamaatioajasta on tiukentunut, sillä vuonna 2015 Vaasan hovioikeus katsoi kohtuullisen ajan olleen 7–8 kuukautta, vuonna 2016 Helsingin hovioi-keus 4–7 kuukautta ja vuonna 2018 Vaasan hovioihovioi-keus 4–6 kuukautta.

Edellä käsiteltyjen kiinteistökauppariitojen suhteen kohtuulliseen reklamaatioaikaan on vaikutta-nut tapauskohtaiset tekijät itsessään, kohteen laatu (kiinteistö) sekä se, että osapuolet olivat ku-luttajia. Reklamaatioaika alkaa kulua siitä, kun virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita. Van-hentumislain esitöiden mukaan ” Kaupan kohde ja käyttötarkoitus samoin kuin ostajan asema ja asiantuntemus vaikuttavat kuitenkin siihen, milloin virhe olisi tullut havaita. Kuluttajalle ei voida asettaa saman asteista selonottovelvollisuutta kuin elinkeinonharjoittajille”.119 Esimerkiksi tästä syystä reklamaatioaika kuluttajalla voi olla pidempi.

Kiinteistökauppariidoissa ja asuntokauppariidoissa on selkeitä yhtymäkohtia rakennusurakkarii-toihin, sillä virheet laadultaan voivat paljolti vastata toisiaan. Tästä syystä edellä esitetyt esimer-kit osoittavat sitä, että koska oikeuskäytäntö kuluttajan kohdalla asuntokauppa- ja kiinteistö-kauppariidoissa on määritellyt kohtuullisen reklamaatioajan 3–8 kuukauden välille ja kuluttajan reklamaatioajan on katsottu olevan huomattavasti lyhyempi kuin elinkeinoharjoittajan, tulisi

119 HE 187/2002 vp, s. 49.

urakkasopimusriidoissa soveltaa huomattavasti lyhyempää reklamaatioaikaa kuin 3–8 kuu-kautta.

Hemmo on tuonut esille, että mikäli kyse on ostajan liiketoiminnasta, tai ostaja on elinkeinohar-joittaja, reklamaatiota voidaan edellyttää tavanomaisissa suorituksissa 1–2 viikon aikana tai jopa muutamassa päivässä siitä, kun virhe on havaittu.120 Tutkielmassa kysymyksessä ovat sellaiset tilanteet, joissa molemmat osapuolet ovat elinkeinoharjoittajia. Heillä voidaan siten olettaa ole-van riittävä tietämys ja ymmärrys havaita virhe ja reklamoida siitä nopeammin, kuin kuluttajalla.

Edellä esitetyissä esimerkeissä huomataan, että kuluttajalla voi olla huomattavasti pidempi rekla-maatioaika samantyyppisissä tilanteissa, kuin elinkeinoharjoittajalla.121 Hemmon näkemys ei anna suoraan vastausta kohtuulliseen reklamaatioaikaan, sillä Hemmo puhuu tavanomaisista kaupoista ja rakennusurakkaa koskevat virheet voivat laadultaan olla tähän verraten tavanomai-sesta suurestikin poikkeavia. Korkein oikeus otti kantaa osapuolten tasavertaisuuteen tapauk-sessa KKO 2018:11. Korkein oikeus katsoi, että kun reklamaatio oli tehty kaksi vuotta virheen ha-vaitsemisen jälkeen, sitä ei ollut tehty kohtuullisessa ajassa. Virheeseen vedonnut osapuoli kat-soi, että kyse oli kunnianvastaisesta ja arvottomasta toiminnasta, tai törkeästä huolimattomuu-desta. Korkein oikeus katsoi, että molemmat osapuolet olivat ammattimaisia toimijoita kiinteistö-alalla, jolloin sopimuksessa ei ollut epätasapainoista asemaa.

Myös lainvalmisteluaineistoissa esitetyn perusteella on selvää, että osapuolten asiantuntemuk-sella ja roolilla on merkitystä sen suhteen, kuinka ankaraa arviointi virheen havaitsemisen ja rek-lamaation oikea-aikaisen tekemisen suhteen on. Tästä saamme sen huomion tutkimuskysymystä silmällä pitäen, että kohtuullisen reklamaatioajan arvioiminen tutkimuskysymyksen tilanteissa on oltava jokseenkin ankaraa ja se voi olla seikka, joka lyhentää reklamaatioaikaa olennaisesti-kin. Lisäksi, vaikka molemmat osapuolet ovat tutkielmassa elinkeinoharjoittajia, jolloin arviointi reklamaatioajasta on lähtökohtaisesti ankarampaa, vaikuttaa kuitenkin tilaajan ammattitaito

120 Hemmo 2005, s. 213

121 Esimerkiksi kuluttajansuojalain 5:16a §:n mukaan kuluttaja voi aina ilmoittaa tavaran virheestä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun virhe havaittu. Kauppalain esitöissä on vastaavasti katsottu, että virheestä olisi mahdollisesti ilmoitettava muutaman päivän kuluessa silloin kun ostajana on elinkeinoharjoittaja (HE 93/1986 vp, s. 84).

nimenomaan esimerkiksi rakennustekniikan ymmärtämiseen liittyen122. Voidaan ajatella, että jos tilaajana toimii konserni, kuten yksityinen päiväkoti rakennusalan tosiasiallinen tietous voi olla vähäisempää, kuin rakennustoimintaan keskittyneellä tilaajalla. Tällöin kokonaisharkinnan kautta kohtuullinen reklamaatioaika tulisi olla pidempi sellaisella tilaajalla, jolla ei ole asiantunte-musta tai riittävästi tietoutta asiasta. On kuitenkin otettava huomioon, että urakoitsijaa tai valvo-jaa tulisi lähtökohtaisesti ammattinsa puolesta pitää asiantuntijoina. Näkisin tarkoituksenmukai-sena, että reklamaatio osoitettaisiin heille hyvin nopeasti, jotta he pääsisivät osallistumaan vir-heen selvittämiseen ja vaikuttamaan täten myös siihen, ettei virvir-heen vuoksi aiheudu lisävahin-koa.