Organisaation ulkoinen näkökulma koostuu päätrendeistä ja näkökulmista, jotka vaikuttavat yri-tysten toimintaympäristöön ja tätä kautta strategiseen omaisuuden hallintaan.
Lainsäädäntö ja sidosryhmät
Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia strategiselle omaisuuden hallinnalle ja aiheuttaa epävarmuutta strategisiin päätöksiin. Esimerkiksi teknologisilla, institutionaalisilla ja taloudellisilla muutoksilla kuten säännöstelyn purkamisella, yksityistämisellä ja materiaalien ja raaka-aineiden hinnan muu-toksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia strategisen omaisuuden hallinnan päätöksentekoon. Stra-tegisen omaisuuden hallinnan päätökset sisältävät useita sidosryhmiä ja monimutkaisia verkostoja, jotka asettavat omat, joskus ristiriitaiset, vaatimuksensa päätöksenteolle.
Ekosysteemit ja alustaratkaisut
Yritykset toimivat monimutkaisissa ja dynaamisissa verkostoissa, joissa useat yritykset tuottavat yhteistyössä tuotteita ja palveluita eli arvoa asiakkaillensa. Tällaisia verkostoja kutsutaan ekosys-teemeiksi. Fyysiseen omaisuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut perustuvat useiden toimijoiden da-taan, osaamiseen ja muihin resursseihin. Alustaratkaisuilla tähdätään näiden resurssien yhteiskäy-tön tehostamiseen ja niihin siirtyminen voi muokata toimialarakenteita ja tuoda aivan uusia toimi-joita, kuten alusta- ja tietoratkaisujen tarjoajat, teollisille toimialoille.
Markkina- ja asiakasnäkökulma
Markkinoiden rakenne, ominaispiirteet ja kysyntä vaikuttavat voimakkaasti strategisen omaisuu-den hallinnan päätöksiin. Markkinoiomaisuu-den ominaispiirteitä ovat esimerkiksi niiomaisuu-den kehittyneisyys, markkinoille tulon esteet, epävarmuus ja epävakaisuus, erottautumiskeinot ja lainsäädäntö. Uudet digitaaliset teknologiat sumentavat ja jopa poistavat raja-aitoja markkinoiden välillä ja tekevät näin markkinoiden rajaamisen haastavaksi. Asiakkaan näkökulma ja päätöksentekoympäristö ovat kes-keisessä osassa strategista omaisuuden hallintaa. Organisaation on tunnettava asiakkaan kohtaa-mat päätöstilanteet ja missä tilanteissa asiakkaat hyötyvät tarjotuista tuotteista ja palveluista.
Mahdollistavat teknologiat
Teknologinen kehitys ja uudet teknologiset ratkaisut vaikuttavat merkittävästi strategisen omaisuu-den hallinnan tehokkuuteen. Strategiseen omaisuuomaisuu-den hallintaan vaikuttuvat edistysaskeleet mo-nissa eri teknologioissa kuten kyber-fyysisissä järjestelmissä (Cyber-Physical Systems, CPS), virtu-aaliteknologioissa, tekoälyssä (Artificial Intelligence, AI), pilvilaskennassa (cloud computing), li-sääntyneessä instrumentoinnissa, robotisaatiossa, nanomateriaaleissa, bioteknologiassa, energia-teknologiassa, digitaalisissa alustoissa ja lohkoketjuteknologiassa. Digitaalisten teknologioiden ke-hittymisen nähdään olevan yksi merkittävimmistä omaisuuden hallinnan strategisiin päätöksiin vai-kuttavista muutosvoimista.
Kestävä kehitys
Kestävä kehitys tavoittelee vastaamista yhteiskunnan nykyisiin tarpeisiin ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma huomioiden ilman, että tulevien sukupolvien edellytykset elämiseen vaa-rantuu. Yrityksiltä edellytetään enenevissä määrin kestävyyden periaatteiden noudattamista ja se onkin monien yritysten strategiassa kiinteästi mukana. Kestävyyden huomioimiselle nähdään monia hyötyjä: maksujen ja sakkojen välttäminen, yhteiskuntasuhteiden tärkeys, suuremmat tuotot ja pie-nemmät kustannukset parantuneen maineen ja muiden kustannusten vähenemisestä sekä kilpailu-kyvyn parantuminen. Strategisella omaisuuden hallinnalla on merkittävä rooli kestävyyden edistä-misessä, koska tuotantolaitteistot, infrastruktuurit ja niiden kautta tuotetut tuotteet ja palvelut muodostavat suuren osan globaalista resurssinkulutuksesta ja päästöistä sekä valtava joukko ihmi-siä on riippuvainen niiden vaatimasta työpanoksesta. Kestävällä kehityksen periaatteiden noudat-taminen asettaa uusia pitkän aikavälin taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaatimuksia strategiseen omaisuuden hallintaan.
Kiertotalous
Kiertotalous on nouseva trendi, jonka tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen minimoi-malla jäte, energian ja raaka-aineiden käyttö tarkastelluissa järjestelmissä. Nykyisellään vain 9%
materiaaleista kierrätetään takaisin tuotantojärjestelmiin, joten kiertotalouden ratkaisuilla nähdään valtavasti potentiaalia (Circularity Gap, 2019). Kiertotaloudella nähdään positiivisia vaikutuksia niin ympäristön, sosiaalisista kuin myös taloudellisista näkökulmista. Siirtymisen kiertotalouden toimintamalleihin arvioidaan vähentävän Euroopan kasvihuonepäästöjä jopa 70%, kasvattaa työ-voimaa noin 4%:lla (Wijkman & Skånberg, 2015). Strategisella omaisuuden hallinnalla ja kierto-taloudella on moni samankaltaisuuksia – molemmat tähtäävät resurssien käytön tai omaisuuden arvon optimointiin elinkaaren ajalla. Kiertotaloudella on kuitenkin voimakkaampi pyrkimys mate-riaalien ja laitteiden uudelleenkäyttöön ja uusiutuvien resurssien käyttöön, kun taas strateginen omaisuuden hallinta keskittyy nykyisellään taloudelliseen kestävyyteen ja riskien hallintaan.
Ilmastonmuutos
Hillitseminen, eli kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja nielujen kasvattaminen, on keskeinen tapa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Resurssien tehokas käyttö on yksi keskeisimmistä ta-voista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sillä materiaalien ja tuotteiden valmistus ja käyttö muo-dostavat suuren osan ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä. Strategisella omaisuuden hallin-nalla on täten suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Vaikka hillitseminen on ollut kes-keinen osa eurooppalaista ja kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, myös ilmastonmuutoksen vaikutuk-siin sopeutumisen tärkeys on tunnistettu. Tämä johtuu siitä, että vaikka hillitsemistavoitteet saavu-tettaisiinkin, ilmastonmuutoksen vaikutuksia tullaan todennäköisesti kohtaamaan (Swart ym., 2009). Hillitsemisen ja sopeutumisen tavoitteilla tulisi olla suuri vaikutus strategisen tason omai-suuden hallintaan. Omaiomai-suuden hallinnan tulisi sopeutua ja vastata muuttuviin olosuhteisiin ja mahdollisiin lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin. Vaikutukset näkyvät voimakkaasti esimerkiksi ener-giasektorilla, mutta ainakin välillisesti myös muillakin sektoreilla.
Palvelullistuminen
Yritykset ovat viime vuosikymmeninä lisänneet palveluita aikaisemmin tuotekeskeiseen tarjoa-maansa. Tätä kehitystä kutsutaan palvelullistumiseksi (servitization). Palvelullistuminen ja lisään-tynyt datan keruu ja sen analysointi tuotteista ja palveluista mahdollistaa palvelutarjoaman laajen-tamisen elinjakson eri vaiheisiin. Strategisen omaisuuden hallinnan yksi päätavoitteista on tietyn palvelutason takaaminen nykyisille ja tuleville asiakkaille, jota palvelullistumiskehitys voi tukea.
Palvelullistuminen nähdään myös mahdollistavana tekijänä monille kestävän kehityksen ja kierto-talouden liiketoimintamalleille.
Keskeiset opit
• Strategiseen omaisuuden hallintaan vaikuttaa monia organisaation sisäisiä ja ulkoisia nä-kökulmia
• Näkökulmat vaikuttavat merkittävästi omaisuuden hallinnan strategioihin ja toimintata-poihin nyt ja tulevaisuudessa. Ne lisäävät monimutkaisuutta ja epävarmuutta strategisen omaisuuden hallinnan päätöksentekoon ja tarvetta uusille työkaluille epävarmuuden hal-lintaan
• Keskeisiä nousevia näkökulmia ovat muun muassa kestävä kehitys ja kiertotalous, uudet digitaaliset teknologiat ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen
LÄHTEET
Ahonen, T., Hanski, J. & Uusitalo, T. (2020) Approach to Digital Asset Management Service Development.
In: Liyanage J., Amadi-Echendu J. & Mathew J. (eds.) Engineering Assets and Public Infrastructures in the Age of Digitalization. Lecture Notes in Mechanical Engineering. Springer, Cham. Business Planning, Business Planning, Kogan Page Ltd., London. https://doi.org/10.1007/978-3-030-48021-9_14
Circularity Gap Report (2020) Circularity Gap Reporting Initiative. Available:
https://www.circularity-gap.world/2020
Cohen, L. (1997) Quality Function Deployment. How to make QFD work for you. Addison-Wesley Publishing Company. USA 1997.
EFNMS-EAMC (2011) How organizations manage their physical assets in practice, EFNMS Asset Management Survey, EFNMS.
EN 16646 (2014) Maintenance — Maintenance within physical asset management. CEN TC 319.
FprEN 17485 (2020) Maintenance — Maintenance within physical asset management. — Framework for improving the value of the physical assets through their whole life cycle. CEN TC 319.
Fritsch, O. (2017) Integrated and adaptive water resources management: exploring public participation in the UK. Regional Environmental Change. doi: 10.1007/s10113-016-0973-8.
Hastings, N. A. J. (2015) Physical Asset Management, Physical Asset Management. doi: 10.1007/978-3-319-14777-2.
Heikkilä, A., Komonen, K., Räikkönen, M. & Kunttu, S. (2012) Empirical experiences of investment portfolio management in a capital-intensive business environment: a dimension of strategic asset management. International Journal of Strategic Engineering Asset Management, Vol. 1, No. 2, pp. 117–
134.
ISO 15663‑2 (2001) Petroleum and natural gas industries — Life-cycle costing — Part 2: Guidance on application of methodology and calculation methods
ISO (2009) ISO Guide 73:2009 Risk management - Vocabulary.
ISO 31000 (2018) ISO 31000 Risk management. Guidelines.
ISO 55000 (2014) Omaisuuden hallinta – Omaisuudenhallinta. Yleiskuvaus, periaatteet ja termit.
International Organization for Standardization. doi: 10.1007/978-3-7908-2720-0_12.
ISO 55001 (2014) Omaisuuden hallinta. Hallintajärjestelmät. Vaatimukset. International Organization for Standardization.
ISO 55002 (2018) Omaisuudenhallinta. Hallintajärjestelmät. Ohjeita standardin ISO 55001:2014 soveltamisesta. International Organization for Standardization.
Komonen, K. (2009) Key performance indicators. In Process and Maintenance Management. ed. by Leiviskä.
K., Paper Engineers Association. Gummerus Helsinki.
Komonen, K. (2009) Tuotanto-omaisuuden hallinta. Kirjassa Kuntoon perustuva kunnossapito. Toimittanut Mikkonen, H., KP-Media Oy. Helsinki
Komonen, K. (2016) METSTAn koulutusmateriaali. Kunnossapito omaisuudenhallinnan osana. SFSEdu.
Verkkojulkaisu
Komonen, K. (2019) Tuotanto-omaisuuden hallinnan kenttä. Kirjassa Kunnossapidon vuosikirja 2019.
Promaint ry. Helsinki
Komonen, K., Kortelainen, H. & Räikkonen, M. (2006) An Asset Management Framework to Improve Longer Term Returns on Investments in the Capital Intensive Industries. In Engineering Asset Management, pp. 418–432. doi: 10.1007/978-1-84628-814-2_46.
Komonen, K., Kortelainen, H. & Räikkönen, M. (2012) Corporate asset management for industrial companies: An integrated business-driven approach. In Asset Management: The State of the Art in Europe from a Life Cycle Perspective, pp. 47–63. doi: 10.1007/978-94-007-2724-3_4
Komonen, K., Kunttu, S. & Ahonen, T. (2011) In Search of the Best Practices in Maintenance. The 1st Maintworld Congress. Conference Proceedings. Helsinki, 2011.
Kortelainen, H. & Komonen, K. (2016) Teollisen tuotanto-omaisuuden hallinta muutoksessa – standardeista apua toimitusprosessien ja tiedonhallinnan kehittämiseen. Kirjassa Teollinen internet uudistaa
palveluliiketoimintaa ja kunnossapitoa. toim. T. Kärri ja M. Martinsuo 2016.
Kortelainen, H. Räikkönen, M. & Komonen, K. (2015) Corporate asset management - a semi-quantitative business-driven approach to support the evaluation of improvement options. International Journal of Strategic Engineering Asset Management. Inderscience Publishers. Vol. 2. No: 2, pp. 208-222.
Lempert, R. J. ym. (2006) A General, Analytic Method for Generating Robust Strategies and Narrative Scenarios. Management Science. doi: 10.1287/mnsc.1050.0472
PSK 6800 (2008) Standardi PSK 6800, Laitteiden kriittisyysluokitteluteollisuudessa. Helsinki: PSK Standardisointiyhdistys ry.
PSK 7102 (2008) Tehdashierarkia. Helsinki PSK Standardisointi ry.
Saaty, T.L. (1980) The Analytic Hierarchy Process, McGraw-Hill, New York.
Snowden, D. J. & Boone, M. E. (2007) A leader’s framework for decision making. Harvard Business Review.
November. doi: 10.1109/MCDM.2007.369449
Stacey, R.D. (1990) Dynamic Strategic Management for the 1990s – Balancing Opportunism and Swart, R. ym. (2009) Europe adapts to climate change: Comparing national adaptation strategies.
Partnership for European Research. PEER Report 1.
Wijkman, A. & Skånberg, K. (2015) The Circular Economy and Benefits for Society: Jobs and Climate Clear Winners in an Economy Based on Renewable Energy and Resource Efficiency, The Club of Rome.
Williamson, O. (1985) The Economic Institutions of Capitalism, New York Free Press.