Standardin PSK 6800 mukaan ”Kriittisyys on ominaisuus, joka kuvaa kohteeseen liittyvän riskin suuruutta. Kohde on kriittinen, jos siihen liittyvä riski (henkilöiden loukkaantumiseen, merkittäviin aineellisiin vahinkoihin ja tuotannon menetykseen tai muihin ei hyväksyttäviin seurauksiin liittyvä riski) ei ole hyväksyttävällä tasolla. Riskin suuruudella tarkoitetaan vikaantumisen vaikutuksen ja todennäköisyyden tuloa.”
Kriittisyystarkastelu sisältää seuraavat vaiheet. Vaiheiden esittely ei etene täysin PSK 6800 standar-dissa esitetyn prosessin mukaisesti, vaan se sisältää käytännön caseista kerättyjä näkemyksiä tar-kastelun tekemisen osalta.
Tarkastelun laajuuden ja käytettävien kertoimien ja niiden laadullisten kuvausten määrittäminen.
• Tässä vaiheessa päätetään tarkastelun laajuus. Tarkastelun lähtökohta voi olla rajattu, jolloin liikkeelle on mahdollista lähteä esimerkiksi kriittisimmiksi tunnistetuista toimin-noista. Laajasti ajateltuna tarkastelussa voidaan käsitellä ison tehdasintegraatin kaikkia toimintoja ja siten koko tuotannollista toimintaa.
• Tarkastelun ensimmäisiä tehtäviä on myös määrittää kriittisyystarkastelussa käytettävät kertoimet ja niiden laadulliset kuvaukset. Esimerkiksi, kuinka pitkää tuotannon keskey-tystä vastaa vähäinen haitta tuotannolle.
• Myös käytettävien kriittisyyskertoimien skaalasta on hyvä tehdä päätös. Taulukossa 2.11 on käytetty asteikon arvoja 0 – 4 eri kriittisyysluokille. Myös erilaisia skaaloja on mah-dollista käyttää. Tällöin on kuitenkin hyvä arvioida luokkien ja painokertoimien välistä yhteyttä yksittäisen kriittisyystekijän painotuksen näkökulmasta.
• Määrittelyvaiheessa on hyvä tunnistaa myös vikaantumisen todennäköisyyttä [p] kuvaa-vat kertoimet ja niiden laadulliset kuvaukset. Tyypillisesti tässä tehtävässä on käytetty as-teikkoa 0-5, jossa arvo 0 tarkoittaa useimmiten sitä, ettei vikaantumisen katsota olevan todennäköinen laitteen eliniän aikana. Vastaavasti arvo 5 viittaa lyhyeen (esim. 0—2 kk) vikaväliin.
• Tarkastelussa kriittisyysarvojen lisäksi määrittää kunkin kriittisyysluokan kustannuste-kijä. Kustannustekijä on määriteltävissä tuotannon ja laatumenetyksille sekä korjaus- ja seurauskustannuksille. Tämä antaa arvokasta lisätietoa mahdollisten vikaantumisten ko-konaisseurauskustannuksista ja siten tukee kehitystoimenpiteiden laajuuden mitoitta-mista.
Tarkastelussa käytettävän tuotannon menetyksen painoarvo WP.
• Painoarvokertoimet kuvaavat laitoksen prosessiteknisten toimintojen keskinäistä riippu-vuutta. Standardi PSK 6800 ehdottaa painokertoimen määrittämistä tarkasteltavan pro-sessin hierarkian ja sen kokonaiskapasiteetin jakautumisen mukaisesti. Tämä lähestymis-tapa on oiva lähtökohta, kun tarkastelukohteeksi on valikoitunut useita tuotantoproses-seja käsittelevä kokonaisuus. Se auttaa ymmärtämään prosessin eri vaiheiden merkityksen mahdollisten tuotantomenetysten ja siten muodostuvan kriittisyystekijän suuruuteen. Kui-tenkin käytännössä usein tarkastelussa on yksittäinen tuotantolinja, joten painokertoimen määrittäminen toteutetaan usein muilla perusteilla kuin hierarkkisella tuotannon vaiku-tuskertoimien määritystä tukevalla kaaviolla.
Määritetään painokertoimet muille tarkasteluun otettaville kriittisyystekijöille.
• Tuotantomenetyksen lisäksi tyypillisiä kriittisyystekijöitä ovat mm.:
o Työturvallisuuteen liittyvät tekijät [WS] o Ympäristöturvallisuuteen liittyvät tekijät [We] o Laadun alenemaan liittyvät tekijät [Wq]
o Vikaantumisen korjaamisen / seurauskustannusten syntymiseen liittyvät tekijät [Wr].
• Tyypillisesti painokertoimen valintaan vaikuttavat yrityksen strategiset painotukset. Pai-nokertoimen valinnalla pystytään korostamaan yksittäisen kriittisyystekijän merkitystä kokonaiskriittisyysindeksin osalta.
• Myös muita tekijöitä on mahdollisuus ottaa tarkasteluun mukaan. Esimerkiksi elintar-vike- ja lääketeollisuudessa laitteiden vikaantumisista mahdollisesti aiheutuvat hygienia-riskit voivat nousta merkityksellisiksi.
Käytännön esimerkki kriittisyystarkastelussa käytettävästä laitetason kriittisyyden tekijöistä esite-tään seuraavassa taulukossa (Taulukko 2.11).
Taulukko 2.11. Esimerkki laitetason kriittisyyden tekijöistä, tässä esimerkissä esitetyt numeroarvot ovat viitteellisiä.
Kriittisyyden tekijä Paino-arvo [W] Kerroin
[K] Kustannusluokka Laadullinen kuvaus / Valintakriteeri 0 Laitteen toimimattomuudella ei merkitystä tuotannolle 1 Tarkasteluun mukaan
kunkin valintakriteerin Laitteen toimimattomuus pysäyttää osaprosessin tai osaston hetkeksi (esimerkiksi ≤3 h)
2 mukaiset
katetuotto-menetykset (esim. Laitteen toimimattomuus pysäyttää osaprosessin tai osaston lyhyeksi ajaksi (esimerkiksi ≤10 h)
3 3-10 h
tuotantokeskey-tys vastaa 3,000- Laitteen toimimattomuus pysäyttää osaprosessin tai osaston merkittäväksi ajaksi (esimerkiksi 10 - 24 h)
4 10.000 € arvosta
menetettyä tuottoa) Laitteen toimimattomuus pysäyttää osaprosessin tai osaston pitkäksi ajaksi (esimerkiksi >24 h)
0 Tarkasteluun mukaan
kunkin valintakriteerin Laitteen toimimattomuus ei aiheuta lopputuotteen laatukustannuksia.
1 mukaiset
laatukustannukset Laitteen toimimattomuus aiheuttaa lopputuotteen laatukustannuksia, jotka vastaavat hetkellistä tuotannonmenetystä
2
mukainen laatukustanus (esim. laatumenetys
vastaa 3-10 h tuotan- Laitteen toimimattomuus aiheuttaa lopputuotteen laatukustannuksia, jotka vastaavat lyhytaikaista tuotannonmenetystä
3 non keskeytystä) Laitteen toimimattomuus aiheuttaa lopputuotteen laatukustannuksia, jotka vastaavat merkittävää tuotannonmenetystä
4 Laitteen toimimattomuus aiheuttaa lopputuotteen laatukustannuksia, jotka vastaavat pitkäaikaista tuotannonmenetystä
5 Erittäin vakava vaara henkilöturvallisuudelle
0 Ei ympäristöriskiä
1 0 - 2000 eur Vähäiset korjauskustannukset tai seurauskustannukset, jotka vastaavat hetkellistä tuotannonmenetystä
2 2000 - 10 000 eur Keskinkertaiset korjauskustannukset tai seurauskustannukset, jotka vastaavat lyhytaikaista tuotannonmenetystä
3 10 000 - 20 000 eur Korkeat korjauskustannukset tai seurauskustannukset, jotka vastaavat merkittävää tuotannonmenetystä
4 20 000 euroa Korkeat korjauskustannukset tai seurauskustannukset, jotka vastaavat pitkäaikaista tuotannonmenetystä
0 Vika ei todennäköinen laitoksen elinjakson aikana (esim. Yli 10 vuoden vikaväli)
1 Pitkä vikaantumisväli (esim. vikaväli 5 - 10 vuotta)
2 Pitkähkö vikaantumisväli esimerkiksi (esim. vikaväli 2 vuotta - 5 vuotta) 3 Lyhyehkö vikaantumisväli esimerkiksi (esim. vikaväli 1 vuosi - 2 vuotta)
4 Lyhyt vikaantumisväli (esim. vikaväli 0,5 - 1 vuosi)
5 Erittäin lyhyt vikaantumisväli (esim. vikaväli 0- 6 kk)
0 Ei kustannuksia Korjauskustannuksilla tai seurauskustannuksilla ei ole merkitystä suhteessa muihin menetyksiin.
Tuotantovaikutukset Tuotannon menetys Esim. 100
Laatukustannus Esim. 30
Tehdään tarkasteltavista laitteista luettelo.
• Tehtävässä kannattaa hyödyntää kunnossapidon tietojärjestelmän laiteluetteloa, PI-kaavioita tai vastaavia aineistoja, joista saadaan kerättyä tarkasteltavat laitteistot katta-vasti.
• PSK standardin liitteenä on saatavilla taulukkolaskentaohjelmasivu, jota voi käyttää tar-kastelun pohjana ja kriittisyysindeksien laskennassa. Tähän tehtävään on kuitenkin helppo rakentaa itsekin taulukkolaskentaohjelman sivu.
Laitteiden kriittisyysarvojen määrittäminen sekä kriittisyysindeksin (K) ja sen osaindeksien laskenta (Ks, Ke, Kp, Kq ja Kr) käyttäen hyväksi annettuja parametreja.
• Kun tarkasteltavat laitteet on lueteltu, määritetään niiden kriittisyysarvot kunkin osateki-jän osalta.
• Määritettyjen painokertoimien, kriittisyysarvojen ja vikatodennäköisyysluokkien perus-teella lasketaan laitteen kokonaiskriittisyys [K] ja kriittisyyden osaindeksien suuruus.
• Laitteen kriittisyysindeksi K lasketaan seuraavalla kaavalla 𝐾𝐾=𝑝𝑝 𝑥𝑥 ∑(𝑊𝑊𝑥𝑥 𝑥𝑥 𝐾𝐾𝑥𝑥),
• jossa p = vikaantumisväli, Wx = kunkin kriittisyystekijän painoarvo ja Mx = kunkin kriit-tisyystekijän osalta arvioitu kriittisyysluokka.
Kriittisyysluokittelu tekeminen.
• Kriittisyysluokittelulla ohjataan kehitystoimenpiteiden priorisointia. Tässä tehtävässä tyy-pillisesti määritetään se kokonaiskriittisyysindeksin arvo, jonka ylittävät kohteet määrite-tään välittömiä toimenpiteitä vaativiksi kohteiksi. Tässä yhteydessä luokittelu voi olla esi-merkiksi seuraava:
1. Hyvin kriittinen 2. Kohtalainen kriittisyys 3. Vähäinen kriittisyys 4. Ei kriittinen kohde
• Luokittelussa voidaan huomioida merkittäväksi myös yksittäisen osaindeksin arvo. Esi-merkiksi komponentin vikaantuminen voi vaarantaa merkittävästi henkilö- tai ympäristö-turvallisuutta, mutta kohteen kokonaiskriittisyyden vuoksi sitä ei lasketa hyvin kriittiseksi kohteeksi. Tällöin yksittäinen tekijä voi aktivoida kehitystoimenpiteiden käynnistämisen.
• Kriittisyyttä on mahdollista tarkastella myös ilman todennäköisyystekijää. Mikäli arvioin-nissa annetaan laitteen vikaantumisen arvoksi 0, tarkoittaa se kriittisyysarvon laskennan osalta arvoa 0. On kuitenkin mahdollista, että todella harvoin vikaantuvien kohteiden osalta mahdolliset seurausvaikutukset ja –kustannukset ovat merkittäviä. Näidenkin koh-teiden osalta on hyvä miettiä varautumiskeinoja vikatapausten varalle.
Kuvassa 2.44 esitetään esimerkki kriittisyystarkastelussa käytettävästä taulukkolaskentaohjelman sivusta (huomaa, tämä esimerkki ei suoraan sisällä vikaantumisten kustannusvaikutusten seuran-taa).
Kuva 2.44. Esimerkki kriittisyystarkastelussa käytettävästä arviointilomakkeesta
Tulos (todennäk. huomioiden) Raja-arvo Tulos (ei todenn.) Raja-arvo
A) Hyvin kriittinen 2 1 % 750 5 2 % 450
B) Kohtalainen kriittisyys 4 2 % 500 8 3 % 300
C) Vähäinen kriittisyys 4 2 % 250 3 1 % 150
PVM, Työryhmän jäsenet D Ei-kriittinen kohde 237 96 % 231 94 %
247 247
Painokerr. 100 30 50 50 30 1
Toimintopaikka Toimintopaikan nimitys Luokka Tulos Pisteet (ilman
todennäk.) Tuotannon
menetys Laatu-kustannus Turvallisuus-riski Ympäristö-riski
Keskeiset opit
• Kriittisyystarkastelu on suhteellisen nopea lähestymistapa, jolla voidaan muodostaa käsi-tys kunnossapidettävän kohteen kriittisimmistä toiminnoista/laitteista/komponenteista.
• Useimmiten kriittisyystarkastelu perustuu asiantuntija-arvioihin, kuitenkin jos käytettä-vissä on luotettavaa tapahtumadataa kohteen vikatapahtumista, voidaan tätä hyödyntää arvion tukena.
• Tarkastelu voidaan toteuttaa järjestelmä-, osajärjestelmä tai laitetasoilla käytettävissä ole-vien henkilöresurssien tuomien rajoitteiden mukaisesti. Mikäli tarkastelu aloitetaan tie-tystä osajärjestelmästä, ajatellen laajentaa tarkastelua myöhemmin, on hyvä varmistaa ar-viointikriteerien vertailukelpoisuus.
• Tarkastelun tuloksena saatavia laitteiden kokonaiskriittisyysarvoja on hyvä tarkastella useammasta näkökulmasta. Näitä ovat eritoten yksittäisen osatekijän kohonnut kriitti-syys, sekä kriittisyys ilman vikaantumisen todennäköisyyskerrointa.
• Arvokasta tietoa tarkastelun yhteydessä pystyy tuottamaan myös huomioimalla mahdolli-sia kustannukmahdolli-sia aiheuttavien tekijöiden (tuotantomenetys, laatumenetys, korjaus- ja seu-rausvaikutukset) kustannusluokkia tarkastelussa mukana. Tämä tukee kehitystoimenpitei-den laajuukehitystoimenpitei-den määrittämistä.