Opiskelijoiden kanssa tehtävä työ

Ryhmähaastatteluista luokitelluista puheenvuoroista runsas kolmannes sisälsi opiskelijoiden kanssa tehtävän työn yläkategoriaan luokiteltavissa olevia ilmauksia. Opiskelijoiden kanssa tehtävän työn

yläkategoriaan sisältyi kolme alakategoriaa: suora asiakastyö, ryhmämuotoinen opiskelijatyö ja eri-tyisopetuskysymykset.

Haastateltavien yhteistyökumppaneiden puheessa ilmeni opiskelukyvyn ja opiskelusujuvuuden eri osa-alueisiin vaikuttavia alueita (vrt. Kurri, 2006). Opiskelijoiden kanssa tehtävä työ sijoittuu vali-koivan tai sekundaarisen prevention tasolle mielenterveyden mallin asteikoista (vrt. Mrazek & Hag-gerty, 1994; Sulkowski & Joyce, 2012). Toisaalta opiskelijoiden kanssa tehtävän työn sisällä liiku-taan myös tertiäärisen prevention tasolla. Opiskelijoille tarjoliiku-taan esimerkiksi uraohjausta alanvalin-taan liittyvissä kysymyksissä, erityisjärjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä osittain myös mielenterveydellistä tukea. Nämä kaikki mielenterveyden mallin tasot näkyivät myös tämän tutki-muksen haastatteluissa.

Opiskelijoiden kanssa tehtävän työn tavoitteina näyttäytyy ennen kaikkea opintojen edistäminen ja keskeyttämisen ehkäisy sekä yleisen hyvinvoinnin tukeminen. Vahvistamalla opiskelijan opiskelu-kykyä eli voimavaroja, opiskelutaitoja ja opiskeluympäristöä pyritään opintojen edistämiseen ja keskeyttämisen ehkäisemiseen. Nämä opiskelukyvyn ulottuvuudet olivat haastatteluissa esimerk-keinä tilanteista, joissa opiskelija hyötyy opintopsykologista. Opiskelukyvyn edistäminen tukee myös opiskeluhyvinvointia, joka on tunnetta opintojen sujumisesta ja edistää opiskelijan omien ta-voitteiden toteutumista (Kunttu, 2008; Sulander & Romppainen, 2007). Myös yhteiskunnan vaiku-tukset näkyivät myötätuntona opiskelijoita kohtaan korostuneiden vaatimusten, toimeentulon uhki-en ja uudistuneiduhki-en valintasysteemiuhki-en ristipaineissa. Opintopsykologin vastaanotolle pyrkimisuhki-en kuvattiin olevan matalalla kynnyksellä toteutettua ja keskustelujen luottamuksellisia.

Seuraavissa alaluvuissa esitteellään tarkemmin tuloksia opiskelijoiden kanssa tehtävän työhön sisäl-tyvän kolmen alakategorian kautta: suora asiakastyö, ryhmämuotoinen opiskelijatyö sekä erityis-opetuskysymykset. Saatuja tuloksia tarkastellaan teoriaohjaava sisällönanalyysin periaatteiden mu-kaan opiskelukyvyn, opiskeluhyvinvoinnin, mielenterveyden mallin sekä koulupsykologin työstä aikaisemmin tehdyn tutkimuksen valossa (kts esim. Kunttu, 2008; Sulander & Romppainen, 2007;

Mrazek & Haggerty, 1994; Sulkowski & Joyce, 2012; Ahtola & Vainikainen, 2015 ).

Suora asiakastyö

Opiskelijoiden kanssa tehtävän työn yläkategoriaan kuuluvista kommenteista lähes kaksi kolmas-osaa kuuluivat suoran asiakastyön alakategoriaan. Suora asiakastyö onkin opintopsykologin työn ydintä, mikä näkyi haastatteluissa. Myös haastateltavien odotukset opintopsykologin työnkuvasta

ennen yhteistyön alkua olivat usein olleet nimenomaan opiskelijoiden kanssa tehtävässä suorassa asiakastyössä. Myöhemmin käsitykset työn luonteesta olivat laajentuneet käsittämään muitakin työn osa-alueita, kuten oheisesta otteesta käy ilmi.

"No siis, jos mä nyt omasta näkökulmastani ni nehän (odotukset) on ylittyny monin kertasesti kun mä ajattelin sitä, et se on sitä yksilöohjausta, et hän tavallaan auttaa niitä yksilöllisesti niitä opiskelijoita ni totta kai tässä tää työnkuva kun on paljon mo nimuotosempi ni myöskin ne tulokset ja se apu on paljon monimuotosempaa elikkä hän auttaa minua henkilökohtasesti siinä minun työssä, mutta myöskin koko organi saatioita eli niinku eri oppiaineita ja kaiken maailman työryhmiä ja muita siis kehit tämään tätä juttua ja tietysti niitä yksittäisiä opiskelijoita" - Kuopio

Opintopsykologin yksilökeskeinen asiakastyö nähtiin merkittävänä silloin, kun opiskelijan opinnot uhkaavat jostain syystä keskeytyä. Erityisesti perheelliset, työssäkäyvät, opintoihinsa palaavat, opinnoissaan viivästyneet ja kansainväliset opiskelijat olivat sellaisia opiskelijaryhmiä, joiden ku-vattiin usein hyötyvän suorasta asiakastyöstä. Myös opiskelukyvyn ja opiskelusujuvuuden yksilölli-set, yhteisölliset ja ulkopuoliset tekijät olivat nähtävissä haastateltavien puheenvuoroissa. Haastatte-luissa esiin tulleita opiskelujen sujumisen yksilöllisiä tekijöitä olivat erityisesti elämänhallinta ja elämäntilanteiden muutokset, opiskelutekniikat ja alanvalintaan liittyvät pohdinnat. Yhteisöllisistä tekijöistä esille nousivat kiinnittyminen opiskeluihin ja opiskeluyhteisöön ja ulkopuolisista tekijöis-tä yhteiskunnan asettamat vaatimukset ja säädökset. Yhteistyökumppanit kertoivat usein ohjaavansa yksittäisiä opiskelijoita opintopsykologin vastaanotolle, jos havaitsevat opiskelijalla olevan haastei-ta jollakin opiskelukykyä- ja sujuvuuthaastei-ta uhkaavalla alueella.

Elämänhallinnan tukemisen arveltiin auttavan opiskelujen edistymistä ja ennaltaehkäisevän kes-keyttämisen uhkaa:

"Minusta tosi hyvin, et esim. just kun otin ton gradutallin tossa esiin ni esim. gradutal lissa voi sitten jollain opiskelijoilla olla sen tyyppisiä ongelmia, et se gradutalli ei vlttämättä oo oikee paikka ja sit osataan ohjata opintopsykologille, joka saa sit sen gradun etenemään, et saattaa olla muita kun semmosia tutkimuksellisia vaan enem mänkin elämänhallintakysymyksiä " - Joensuu

"Nään monesti sen keskeisen roolin opintopsykologilla mikä on semmonen toivon luoja, et opiskelijat tulee, et on hankala olla ja arki tahmoo ja vuorokausirytmi on se-kasin ja masentaa ja kaikki on jotenkin solmussa ni jotenkin se semmonen tilanteen jonkunlainen jäsentäminen ja toivon luominen, että mitä kautta lähetään ja missä jär-jestyksessä asioita edistämään, että se on." - Kuopio

Tämän lisäksi vahvistamalla opiskelijan elämänhallintaa ja tukemalla yleistä hyvinvointia voidaan ennaltaehkäistä mielenterveydellisiä ongelmia:

"Ei ongelmien hoitoa pelkästään, vaan jotenkin vahvasti tää ennaltaehkäsevä näkö-kulmahan tässä terveydenedistämisnäkökulma opintopsykologin työnkuvassa on mi-kä on arvokasta, koska se on nimenomaan pääosin vaikka puhuttiinkin tästä, et on eri-laisia elämäntilanteita opiskelijat valtaosa on kuitenkin nuoria aikuisia ihmiset on sil-lon vielä hyvin joustavia ja on monenlaisia mahollisuuksia, et se on vaikuttava elä-mänkohta jotenkin antaa tuki ja pienillä eleillä voidaan saada todella isoja vaikutuksia kauaskantoisia asioita aikaan, että." - Kuopio

Opintopsykologin nähtiin auttavan myös käytännön opiskelutekniikoissa ja strategioissa:

"Joo mul on samantyyppisiä tilanteita että tuota että että kyl yritän tässä nyt muistella et minkätyyppisiä yleensä on ollu, että vaihtelevia mut kuitenki jos selkeesti opintoi-hin, opintoteknisiin, opintojen suunnitteluun, tämän tyyppisiin ongelmiin jos mä niin-ku törmään niin mä ilman muuta sanon että kannattaa nyt sitte käydä sielä" - Oulu Opintopsykologi nähtiin alanvalintaa koskevissa asioissa tilanteen selkeyttäjänä ja kartoittajana.

Opintopsykologin arveltiin tunnistavan myös muita mahdollisia syitä opintojen jumiutumiselle, kuin alanvalintaan liittyvät ongelmat. Lisäksi opintopsykologi nähtiin hyödyllisenä siirtymien hel-pottamisessa. Ohjauksella ja keskusteluilla nähtiin olevan merkitystä opintojen jatkumisen kannalta.

"musta se on kullan arvonen niissä voi olla kun opiskelija miettii, et mä keskeytänkin nää opinnot tai en jatka vaikka tätä pääainetta tai en menekään opetusharjotteluun, ei musta ookaan opettajaks tai niinkun näitä mä ajattelen, et voi olla ihan ratkaseva mer-kitys" -Joensuu

Haastattelussa vertailtiin toisen asteen opintojen ja korkeakouluopintojen keskeytymisen seurantaan liittyviä eroja. Toisella asteella arviointiin seurannan olevan tarkempaa korkeakouluissa. Opinto-psykologin nähtiin osaltaan ennaltaehkäisevän yksittäisen opiskelijan opintojen keskeytymistä kor-keakoulussa tunnistamalla ja tarttumalla ongelman taustalla oleviin syihin:

"Joo, ja toisella asteella on kans samanlainen, että kaikki pudokkaat ni heistä ilmotet-taan kunnalle sitten kaupungille että he on jättäneet opinnot kesken. Korkeakoululla ei oo samanlaista, täälläkin on paljon niitä jotka on vaihtanu alaa että he sitte hyppii opinnoista toiseen ku ne ei jostain syystä vaikka esimerkiksi ne opinnot ookkaa eden-ny siellä tai on huomannu et se ei jotenki oo se oma ala että tota se on niinku haasteel-lista tommonen ja siihen varmaan se just opintopsykologi voi tarttua ja hoksata niitä et hei että johtuuko se nyt siitä että se ala ei oo tosiaan oo oma, vai että onks se jostain muusta nyt sitte" - Oulu

Opiskeluyhteisöön kiinnittymisen yhteydessäkin keskeyttämisriskin minimoiminen näyttäytyi kes-keisenä tavoitteena. Kiinnittymisellä nähtiin olevan kuitenkin myös yhteys yleisempään hyvinvoin-tiin, joka sekin vaikuttaa opintojen sujuvaan edistymiseen. Opintoihin kiinnittymisen tukeminen nähtiin tärkeänä erityisesti ensimmäisen opiskeluvuoden opiskelijoille sekä pitkän tauon jälkeen opiskeluihin palaaville.

"Niin myös heille tai työelämään sijottuessa voi olla ne tai sitten on semmosia, että on ollu välillä muualla ja tulee jatkamaan tänne, et on vähän kesken ni sit voi tuntuu, et miten kiinnittyy ja käytänteet mist sä puhuit, ni on voinu muuttua ja tällee ni siinä voi olla monikin sanoo, et no opintopsykologi auttoi, että meinasin, et lähenkin vaan ta-kaisin sinne työelämään, mutta sitten huomasin, et no jospa musta ois vielä viemään päätökseen tää mun oma tutkinto, et ihan ilman muuta siinäkin päässä." - Joensuu Opiskelijavalintaan ja toimeentuloon liittyvät yhteiskunnan asettamat muutokset ja vaatimukset näkyivät haastatteluissa. Haastateltavat pitivät opintopsykologipalvelua tärkeänä tukimahdollisuu-tena opiskelijalle, koska yhteiskunnan vaatimukset opintoihin liittyen ovat kiristyneet ja asettavat yhä enemmän paineita yksittäiselle opiskelijalle.

"Ja sitte tuo esim nyt tää nykynen valintasysteemi yliopiston sisälle, joka korostaa sitä ensikertalaisuutta, nii tota mä luulen et tässä on sellanen sudenkuoppa kyllä että meillä saadaan palkata armeija opintopsykologeja selvittämään, mitä tästä on seurauksena" - Oulu

"Ja ei pelkästään se, että ehtoja on kiristetty, vaan se, että on vähennetty tukikuukausia ja pienennetty tuen määrää, et se on niinko ihan selkee tämmönen toimeentulon hei-kennys, mikä varmasti on sellanen että aiheuttaa sitä opiskelijoille sitä tarvetta sitte saada täältä yliopistomaailmasta sitä tukea ja varsinki niinku opintopsykologilta sitte sitä tukea." - Oulu

Haastateltavien mukaan erilaiset haasteet kietoutuivat usein yhteen, jolloin opiskelija tarvitsisi tukea eri tahoilta, mikä vaatii toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä.

"Ei juuri nyt tuu sellasta mieleen missä sitä (opintopsykologia) ei vois hyödyntää, et sillä lailla sanotaan et jos opiskelija tarttee tukea niin yleensä se tuen tarve on sitä laa-ja-alasta ja varsinkin tuntuu nyt et ne on niin moniongelmaisia, et kaikki vaan käyt-töön mitä vaan saadaan irti suoraan sanottuna "- Oulu

"meil on tämmönen terveysprofiili millä opiskelijat hakeutuu ehkä normaalia useam-min terveyspalvelujen piiriin ja sillä tavalla kynnys hakeutua näitten palvelujen piiriin on matala ja tiedetään myöskin, et meijän opiskelijoilla on tosi paljon monenlaisia on-gelmia ja opintopsykologi on yks keskeinen toimija siinä" - Kuopio

Opintopsykologin nähtiin vaikuttavan opiskelusujuvuuteen tarjoamalla yksilöllistä ohjauksellista tukea erityisesti elämänhallintaan ja opiskelutekniikoihin liittyen. Esimerkkejä siitä, millaista tukea opintopsykologi näille opiskeluryhmille tarjoaa, oli kuitenkin niukasti. Käytännön esimerkit opinto-psykologin työstä opiskelijoiden kanssa kuvastivat sitä, että opintopsykologi nähtiin helposti lähes-tyttävänä ja luottamuksellisena toimijana. Opiskelijoiden kynnys mennä opintopsykologin vastaan-otolle oli haastateltavien mielestä matala. Yhteistyökumppanit kertoivat lisäksi saaneensa myönteis-tä palautetta opiskelijoilta, kun he olivat ohjanneet opiskelijan opintopsykologille.

Joo ja ne odotukset varmaan jotenki täytyy just sen kautta että minkälaista palautetta niinku opiskelijoilta saa, että ku he kertoo et he on saanu apua sieltä nii sillo se kertoo et se on niinku ohjattu oikeaan paikkaan ja se apu on siellä missä sitä tarvitaan. - Joen-suu

"Ja kyllä jotkut opiskelijat ovat sitten jälkeenpäin kiitelleet, että on ohjattu sinne suun-taan ja sanoneet, että se ajatus niitten opintojen keskeytymisestä on nyt jääny taka-alalle tai jotain muita tämmösiä positiivisia kokemuksia, että jo yksittäisistä kerroista on kokeneet, että on hyötyä" - Joensuu

"Nää opiskelijathan ei opiskele missään tyhjiössä, et heil on se yksilöllinen elämänti-lanteensa ja haasteensa ja voimavaransa, että on joku ihan kontakti joku liveihminen, joka tapaa heitä, opintopsykologi ja sit sieltä oppiaineesta ihmiset ni se on niinku ää-rimmäisen tärkeetä, et opiskelijoille tulee semmonen kokemus, et he ovat osa tätä yli-opistoo, et joku on kiinnostunu" - Kuopio

Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston haastattelut olivat hyvin samankaltaisia sen suhteen, mil-laisia asioita nostettiin esille yksilötyöhön liittyen. Eroja ilmeni kuitenkin siten, että Oulussa opin-topsykologit järjestävät kerran viikossa avointen vastaanottojen kautta lyhyitä ohjauskäyntejä.

Haastateltavien mukaan järjestely madalsi kynnystä hakeutua opintopsykologin puheille. Molem-missa yliopistoissa puheenaiheeksi nousi opintopsykologien vastaanottoaikojen riittämättömyys.

"Ja Oulussa on, musta tää on ihan loistavaa et he on pystyny järjestään tätä tämmöstä niinku tavallaan avoimia vastaanottoja jonnekka voi kävellä ja he ottaa tulojärjestyk-sessä pystyy sen pienen ohjaushetken tai ainakin alkusuunnitelman tekemään siinä ja sitten annetaan niitä ajanvarausvastaanottoja sen jälkeen, että se on sillä lailla semmo-selle opiskelijalle ollu tosi hyvä joilla kynnys lähtee hakemaan apua on ollu korkee jotka sitä sanoo että ei he kehtaa mennä sinne jonottaan aikaa hakemaan et sitte on helppo ollu sanoa et no mee tiistai iltapäivällä kello kolmetoista että odotat siellä niin kauan et sut otetaan vastaan, et se on jotenkin monelle helpompi tapa alottaa se työs-kentely sen opintopsykologin kanssa että mä oon erityisen tyytyväinen niinku tästä tällasesta joustavuudesta mitä siellä on" - Oulu

Ryhmämuotoinen opiskelijatyö

Ryhmämuotoisen opiskelijatyön alakategoriaan lukeutui noin viidennes opiskelijoiden kanssa kos-kevaa työtä käsittelevistä puheenvuoroista. Ryhmämuotoisen opiskelijatyön tarkoituksena on haas-tateltavien mielestä opintojen edistäminen ja keskeyttämisen ehkäiseminen. Toiminnan kohteena olivat edelleen opiskelijat, jotka kaipaavat tukea opiskelukykyynsä ja opiskelujen sujuvuuteen. Laa-jempi kehittämistoiminta ja hyvinvoinnin promootiotyö opiskelijoiden koulutusten sekä hyvinvoin-tipäivien kautta korostuivat tässä alakategoriassa. Opintopsykologin kuvattiin olevan ryhmämuotoi-sessa opiskelijatyössä mukana käytännön toteutukryhmämuotoi-sessa, mutta usein myös suunnittelemassa, kehit-tämässä ja konsultoimassa. Erityisesti tutoropiskelijoiden kouluttaminen oli esillä ryhmämuotoises-sa opiskelijatyössä.

Ryhmämuotoinen opiskelijatyö sijoittuu sekundaarisen prevention tasolle, joka sisältää opiskeluky-kyä tukevia työpajoja sekä ryhmiä (Sulkowski & Joyce, 2012; Sandoval, 1988). Siinä on myös elementtejä sekä ongelmien preventiosta että hyvinvoinnin tukemisesta promootiona. Esimerkiksi mainitut hyvinvointipäivien suunnittelu ja toteutus ovat promootiotyötä. Promootiotyö näkyi haas-tatteluissa kaikkein eniten kuitenkin tutortoiminnan toteuttamisessa, opiskelijoiden kouluttamisessa ja suunnittelutyössä. Erityisesti Itä-Suomen yliopiston kampuksilla toteutetuissa ryhmäkeskusteluis-sa tutorkoulutukset ja niiden kehittäminen nousivat esille tärkeinä toiminta-alueina.

"Melkein voisin sanoa, et luulisin, et tuota ainakin vertaistutoroinnin osalta niin kyllä ja ainakin opiskelijat on kokeneet, et se ovat saaneet sieltä hyvää koulutusta, hyviä ideoita siihen omaan tuutorointiin, mut koen myös, et he on on saaneet siellä äänensä kuuluviin, että uskaltavat ottaa esille siinä asioita ja kehittävät sitä kautta sitä toimin-taa." - Joensuu

"Niin ja aikasemmin opintopsykologi on ollu kv-tuutorikoulutuksessa, jotka myös al-kaa tänään, mutta nyt hän ei kerkee ni hänen avustuksella mä oon löytäny sinne toisen avustajan ja varmasti ihan hyvän avustajan myös, mut sitten Joensuun kampuksella toi opintopsykologi on siellä mukana kun hänelle sit osu se aikataulu ja viime vuonna hän veti ihan loistavasti sitä koulutusta, että mä oon tosi ilonen, että."-Kuopio

Mainintoja erilaisista opiskelukykyä tukevista ryhmistä esiintyi keskusteluissa opinnäytetyöryhmi-en, esiintymisjännitysryhmien ja hyvinvointityöpajojen muodossa. Myös tutorkoulutusten merkitys korostui. Erityisesti erilaiset gradu- tai kandiryhmät nähtiin tärkeinä opintojen edistämistä ja opiske-lukykyä tukevana toimintana, kun tutortoiminta näyttäytyi enemmän yleisen hyvinvoinnin tukemi-sena. Toiminnan kohteina olivat tässä tapauksessa ennaltaehkäisevästi myös ne opiskelijat, joiden opiskelukyvyssä ei ole haasteita. Ryhmämuotoisella opiskelijatyöllä voidaan vaikuttaa kerralla

suurempaan määrään opiskelijoita, jolloin tavoitteena voi olla niin preventiivinen kuin promootio-työ.

Eniten opintopsykologien pitämistä ryhmistä esillä olivat erilaiset opinnäytetyöryhmät sekä vuoro-vaikutusvarmuutta tukevat ryhmät:

"Multa lähtee vastaanotolta aika paljon näitä jumiutuneita opinnäytetöitä, et sillon ku se ongelma on joko just tavallaan lähtökohta siinä jumissa olevissa opinnoissa, tai sit-ten se on osa sitä muuta problematiikkaa, niin sillon ilman muuta opintopsykologille, ja nää gradu ja kandiryhmät on tosi tärkeitä mihin ohjataan ja sitten tuota jännittäjät, meillähän on opintopsykologeilla Oulussa ollu näitä ryhmiä jossa ollaan sitte harjotel-tu ja pyritty niinku ryhmätoiminnassa selättämään tätä esiintymisjännitystä" -Oulu Monien toimintaryhmien, kuten tutorkoulutusten kohdalla ilmeni, että opintopsykologilla on useita rooleja myös kehittämistyössä ja toteuttamisessa. Moni haastateltava kertoi olevansa usein mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia toimintaryhmiä ja opintoja tukevia kehittämis- ja teema-päiviä yhteistyössä opintopsykologin kanssa. Alla olevassa esimerkissä Kuopion ryhmähaastattelus-ta ilmenee, miten moninainen rooli opintopsykologilla on ryhmätoiminnan kehittämisessä ja suun-nittelussa.

"Opintopsykologi on ollu myös mukana suunnittelemassa esim. viimeksi tota ohjauk-sen ja opiskelun hyvinvoinnin kehittämispäivää. jollasia meil on ruvetti järjestämään sit kerran vuodessa, että aikasemmin ne meni ihan ohjauksen päivän nimellä, sit tuli pieni tauko nyt vähän laajennettiin skooppia ja opintopsykologi on ollu siellä työpajo-jen vetäjänä ja kouluttajana ja sit oli mukana suunnittelussakin." - Kuopio

Ryhmämuotoinen opiskelijatyö oli sisällöltään tuttua haastateltaville, sillä ryhmät ja työpajat olivat usein moniammatillisia ja yhteistyökumppanit niissä mukana. Opintopsykologin nähtiin tuovan ryhmätoiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen opiskelijan näkökulmaa sekä tietämystä opiskelu-tekniikoista, toiminnallisista harjoituksista ja vuorovaikutuksesta. Luottamuksellisesta suhteesta opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa nähtiin olevan etua toiminnan kehittämisessä ja toteutukses-sa. Yhteistyö näyttäytyi vakiintuneena ja selkeärajaisena. Opintopsykologi näyttäytyy tärkeänä linkkinä yliopiston kehittämistoiminnan ja opiskelijoiden välillä. Opintopsykologi kuvattiin toimi-jana, joka tuntee opiskelijamaailmaa ja toimii lähellä tavallisen opiskelijan arkea, ja tuo heidän ään-tään kuuluviin yliopiston kehittämistoimintaan. Toimiminen opiskelijarajapinnassa herättää luotta-musta yhteistyötoiminnassa. Alla olevassa katkelmassa Kuopion haastattelusta yhteistyökumppani kertoo muun muassa tutortoiminnan kehittämisestä ja yhteistyökäytännöistä kehittämistoiminnassa.

"Meinasin ihan sanoo tuon saman, et on ehkä ainoita sellasia henkilöitä, jotka pääsee ihan siihen niin lähelle opiskelijoita, et nyt sitten näitten tuutorikoulutustenkin kautta, niin me ollaan käynnistetty kehittämistyöryhmässäkin tämmönen ainejärjestöjen kans-sa sen työn kehittäminen, että meillä on tärkeetä tavata opiskelijoita ihan niitä ri-viopiskelijoita, et ei pelkästään niitä Isyyn hallituksen aktiiveja eikä edunvalvojia, vaan ihan niitä perus ei niitä ainejärjestöjen aktiiveja ja heijän kauttaan päästä kiinni ihan niihin opiskelijoihin, et mitä se opiskelijan arki on ja sit meil on ihan vuosikellol-la olvuosikellol-laan aikataulutettu tähän tuutorointiin liittyen, että me tavataan ainejärjestöjä mo-lemmilla kampuksilla tammikuussa ja aina pidetään ihan semmosia workshoppeja, et me käydään läpi semmosia ajankohtasia asioita ja sit me käydään vielä meil on synty-ny semmonen toimintakulttuuri synty-nyt oikeestaan reilun vuoden ajan, siin on mukana opintopsykologit minä ja toinen yhteistyökumppani ja sit Isyyn toiminta tämmönen mitähän meit ois semmonen 12 henkee joka kerta pidetään lähes kuukausittain palave-ri, jossa me käydään näitä ohjauksen ja opiskelun hyvinvoinnin konkreettisia asioita ni kyllä ja kuunnellaan ja me kerrotaan aina, et mitä on menossa ja sit opiskelijat kertoo sit niitä omia asioitaan, et ihan semmosta keskustelua, et siitä on tosi hyvä käytäntö tullu, et se, et opintopsykologi näkee ja seuraa niin läheltä ja on tullu semmonen luot-tamussuhde ihan, et tota me ollaan moniin asioihin pystytty pureutumaan ja viemään asioita sitten eteenpäin, et se on semmonen kanava mitä pystyy hyödyntämään." - Kuopio

Erityisopetuskysymykset

Opiskelijoiden kanssa tehtävässä työssä nousivat esille myös erityisopetuskysymykset, joihin viitat-tiin joka viidennessä tähän yläkategoriaan kuuluvissa kommenteissa Erityisopetuskysymyksissä esiin mainittiin niin opiskelujen esteettömyyden kehittäminen, erityisopetuksen tarpeen selvittämi-nen kuin esteettömyyden suunnittelu. Puheenvuoroissa opinintopsykologin yhdeksi vastuualueiksi nimettiin opiskelujen esteettömyydestä huolehtiminen. Esteettömyydestä huolehtiminen tapahtui yhteistyökumppanien mukaan tunnistamalla, seulomalla ja tukemalla lukemisen ja kirjoittamisen haasteita ja muita neuropsykologisia ilmiöitä. Opintopsykologi nähtiin myös osallistuvan erityisjär-jestelypäätöksien tekoon ja valmisteluihin Opintopsykologin osallistumista myös erityisjärjestely-päätöksien tekoon ja valmisteluihin pidettiin tärkeänä.

Koska erityisopetuskysymyksissä on kyse kohdennetusta tuesta tietylle opiskelijaryhmälle, sijoittu-vat ne prevention tertiääriselle tasolle (Mrazek & Haggerty, 1994; Sulkowski & Joyce, 2012). Toi-saalta hallinnon konsultoiminen laajoissa opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä, kuten erityisjärjes-telypäätöksissä, kuuluu primäärin prevention tasolle (Sandoval, 1988). Erityisjärjestelyihin liittyvät kysymykset ovat haastateltavien mukaan aiempaa yleisempiä esteettömyyteen liittyvän tietoisuuden ja vaatimusten kasvun myötä, jotka juontuvat lainsäädännön kehittymisestä. Ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden mukaan erityisjärjestelypäätöksiä tehdään entistä useammin kampuksilla. Silloin

tarvitaan haastateltavien mukaan opintopsykologin asiantuntijuutta muun muassa lausunnonantaja-na ja konsulttilausunnonantaja-na.

Esteettömyyden kehittämisessä ja erityisopetuspäätösten tekemisessä opintopsykologi kuvailtiin verkostotoimijana, joka konsultoi muuta henkilökuntaa ja tuo osaltaan opiskelijoiden näkökulmaa päätöksentekoon. Haastateltavat näkivät opintopsykologin roolin verkostoissa organisaatio-osaamisen, neuropsykologisten ilmiöiden ja psykologisen arvioinnin asiantuntijana. Haastateltavat kertoivat opintopsykologia käytettävän usein konsultointiapuna erityisjärjestelyihin liittyvissä tapa-uksissa. Opintopsykologin lausunnon kuvattiin selkiyttävän päätöksentekoa ja antavan tukea henki-lökunnalle haastavien tilanteiden selvittelyssä. Lisäksi opintopsykologin kuvattiin selkiyttävän lau-suntoja ja sanoittavan niitä ymmärrettäväksi opiskelijoille ja henkilökunnalle.

"Niin sekin on muuttunu, että monenlaisia kyllä jotenkin näkee nää nepsyn ne

"Niin sekin on muuttunu, että monenlaisia kyllä jotenkin näkee nää nepsyn ne