Muut yhteistyötahot

Muiden yhteistyötahojen kategoriassa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö oli selkeästi korostu-neessa asemassa. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS) on yliopistojen ulkopuolinen taho joka toimii yhteistyössä yliopiston ja opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijoiden opiskelukyvyn ta-kaamiseksi (Kunttu 2013). YTHS nousi esille noin joka kymmenennen henkilön keskustelupuheen-vuorossa ryhmähaastattelujen yhteydessä. Opintopsykologien piirtämissä yhteistyökartoissa esille tuli muitakin yliopiston ulkopuolisia yhteistyötahoja kuin YTHS, mutta yhteistyökumppaneiden ryhmähaastatteluissa korostuneessa asemassa oli nimenomaan suhde YTHS:ään. Jonkin verran mainintoja haastatteluissa saivat muun muassa opiskelija-asuntosäätiö, diakonissalaitos, opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset hankkeet selkä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat.

Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön ja opintopsykologitoiminnan suhdetta kuvaavissa puheenvuo-roissa pyrittiin tekemään selväksi näiden kahden toimijan välisiä eroja. Siitä johtuen hyödynsin

ana-lyysissä rajanvetoja. Rajanvedolla tarkoitetaan sellaisia kohtia haastateltavien puheessa, joissa he pohtivat missä menee raja opintopsykologin työn ja jonkun muun toimijan (tässä tapauksessa YTHS:n mielenterveystyön) välillä. Rajanvedot tuovat siis esille merkityksiä, jotka haastateltavat liittävät tai eivät liitä nimenomaan opintopsykologin työhön.

Haastatteluaineistossa toistuvana teemana oli nimenomaan opintopsykologin ja YTHS:n yhteistyö sekä YTHS:n psykologien ja opintopsykologin keskinäiset erot. Opintopsykologitoiminta sekä YTHS nähtiin toisistaan erillisinä tahoina, jotka keskittyvät kumpikin omiin erityisosaamisaloihin-sa. Yhteistyötä ja yhtymäkohtia toimenkuvissa kuvattiin kuitenkin olevan runsaasti. Työnkuvien rajaukset näyttäytyivät selkeinä, vaikka toiminnan kuvattiin kietoutuvan yhteen yhteisten asiakkai-den ja työryhmien kautta. Tämä mahdollisti rajanvetojen tekemisen näiasiakkai-den kahasiakkai-den yhteistyössä toimivan tahon välillä, joissa tehtiin selvyyttä siitä, mitkä asiat nähdään YTHS:n ja mitkä opinto-psykologin tehtäviin kuuluvaksi.

Yleisesti yhteistyön kuvattiin sujuvan moitteettomasti ja vuorovaikutuksen olevan sujuvaa. Asiak-kaiden ohjaamista toimijoiden välillä tapahtuu jatkuvasti, opintopsykologin ollessa joissakin tapa-uksissa asiakkaan tilanteen ensimmäinen kartoittaja. Opintopsykologin tekemä ongelmien seulonta ja eteenpäin ohjaus, toiminnan koordinointi, palveluverkoston tunteminen sekä yhteenvedot kuvat-tiin helpottavan YTHS:n hoitotyötä. Lisäksi ongelmien ennaltaehkäisy matalan kynnyksen ohjauk-sellisena toimintana vähentää YTHS:n työtaakkaa.

"Mä voin vaikka jatkaa siis Yths:n edustajana ni tota ihan niinku yksilöiden kautta tehdään paljon yhteistyötä mitä äsken tos viittasit meil on yhteisiä asiakkaita paljon.

Opintopsykologi ohjaa Yths:lle me ohjataan opintopsykologille ja näin poispäin, et se on ollu tosi toimivaa ja jatkuvaa ja sit on nää hyvinvointityöryhmät, joissa me työs-kennellään samoissa työryhmissä ja sit on tää tuutorointi se on sekä Yths, että opinto-psykologi mukana toki muitakin tahoja sit nämä." - Kuopio

"Meillä menee jonkun verran menee tietysti lomittain päällekkäinki ne tavallaan se työskentely, mut se ei oo ongelma. Tai en oo ainakaan nähny sitä ongelmaksi." - Oulu Opintopsykologitoiminnan ja YTHS:n toimintakenttää kuvaavista rajanvedoista muodostui kolme alakategoriaa: matalan kynnyksen toiminta, ennaltaehkäisevä painottuminen ja ohjauksellisuus.

Tässä aineistossa mielenterveyden kysymykset ja hoitotyö näyttäytyi enemmän YTHS:n psykologin toimintakenttään kuuluvana, kun taas opintopsykologin työn nähtiin keskittyvän opiskelun ja ohja-uksen teemoihin. Siitä huolimatta opintopsykologin asiantuntijuus mielenterveyden ja neuropsyko-logian kysymyksissä tuli esille haastateltavien puheessa siten, että he luottivat opintopsykologin

kykyyn tunnistaa ja arvioida opiskelijan mielenterveydellisiä tai neuropsykologisia ongelmia ja tar-vittaessa ohjata eteenpäin. Opintopsykologin toiminnalla nähtiin olevan mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä vaikutus. Opintopsykologin työ suhteessa YTHS:ään painottui niin mielentervey-den ongelmien ja ennaltaehkäisyyn kuin mahdolliseen hoidon tarpeen arviointin. Opiskeluhyvin-vointi ja opiskelukyky kietoutuivat laajemmin osaksi opiskelijan yleisempää hyvinOpiskeluhyvin-vointia.

Matalan kynnyksen toiminta

Ensimmäiseksi alakategoriaksi opintopsykologia ja YTHS:ää koskevissa rajanvedoissa muodostui toiminnan matala kynnys. Kaikissa kolmessa ryhmähaastattelussa toistui puhe opintopsykologin vastaanotosta matalan kynnyksen toimintana. Ryhmät olivat melko yksimielisiä siitä, että kynnys mennä opintopsykologin vastaanotolle on madaltunut entisestään, mikä näkyy erityisesti pitkinä jonoina yksilöohjausvastaanotoille. Hakeutuminen YTHS:n psykologille tai opiskelijan ohjaaminen YTHS:lle taas nähtiin ainakin joissakin tilanteissa olevan opiskelijoiden näkökulmasta haasteelli-sempaa. Haastateltavien käsitystä opintopsykologista YTHS:ää matalamman kynnyksen toimintana kuvaavat esimerkiksi sellaiset puheenvuorot, joissa opintopsykologi nähtiin niin sanottuna ensim-mäisenä askeleena hoidon saamisessa myös mielenterveyden ongelmiin. Opintopsykologin toimi-minen lähellä opiskelijoita korostui.

Opintopsykologi nähtiin joskus väylänä saada mielenterveydellistä apua opintopsykologin arvioi-dessa ja ohjatessa opiskelijoita tarvittaessa eteenpäin. Yhteistyökumppaneiden mielestä opintopsy-kologi saattoi olla ensimmäinen henkilö, jonka opiskelija kohtaa tilanteessa, jossa opiskelija tarvit-see tukea mielenterveydellisiin kysymyksiin, mutta ei ole halukas hakeutumaan suoraan YTHS:n hoitoon. Opintopsykologi nähdään joissakin tilanteissa ensimmäisenä väliportaana mielenterveys-ongelmien tunnistamisessa. Opintopsykologin rooli nähtiin tuolloin opiskelijan tilanteen selvittäjä-nä, kartoittajana ja tahona joka ohjaa opiskelijan tarvittaessa eteenpäin tarpeenmukaisen tuen piiriin.

"Ja opintopsykologi on täällä yliopistolla läsnäoleva semmonen matalan kynnyksen taho, et opintopsykologi paljon ohjaa sit Yths:lle, mut monilla opiskelijoilla on kyn-nystä tulla suoraan, et jotenkin tää on semmonen väylä, jota kautta on aika luontevaa ohjautua kun on tuttu kasvo ja tuttu ihminen ni jotenkin hänen kauttaan." Kuopio

"(...) se koulutus ja ammattitaito mitä opetuspsykologilla on ni nehän on korvaamaton apu, jos ajatellaan opiskelijoitten näkökulmaa, niin tuota monelle se on ehkä mata-lamman kynnyksen paikka kun mennä suoraan YTHS:lle ja siellä on monen erityyppi-siä asioita, joita varmasti opintopsykologin kanssa keskustellaan" Joensuu

Tätä kuvastaa myös alla kuvattu tilanne, jossa yhteistyökumppani katsoo YTHS:n olevan mahdolli-sesti sopiva paikka opiskelijan tilanteen selvittelyyn, mutta opiskelija kieltäytyy hakeutumasta sinne mahdollisen leimautumisen takia. Koska opintopsykologille menemiseen nähdään olevan mata-lamman kynnyksen takana, yhteistyökumppani katsoo sopivaksi ehdottaa sitä seuraavana vaihtoeh-tona. Tämä osoittaa, että yhteistyökumppani luottaa opintopsykologin kykyyn arvioida tilannetta ja ohjata opiskelija eteenpäin.

"Ite oon huomannu sen, että on opiskelijoita, joilla saattaa olla tietynlaisia haasteita monessa eri asiassa ja sit kun ite miettii, että kenelle minä tätä nyt ohjaan, sit siellä saattaa opiskelijoilla tulla hirveen voimakas semmonen, et en Yths:lle, et he jotenkin kokee sen leimautuvaks ni vaikka on tietyllä tavalla semmonen tunne, et okei tää on ehkä pitäisi kuitenkin mennä sinne Yths:lle, mut jos minä saan hänet menemään sinne opintopsykologille ja opintopsykologi ohjaa eteenpäin ni minä oon tavallaan saanu jo jotakin positiivista tämän opiskelijan näkökulmasta, et hän uskaltaa ottaa sen ensim-mäisen askeleen, et sillee ehkä joutuu ite välillä tällee luovimaan, et ei kävis niin, et kun hän sulkee sen minun työhuoneen oven, ni hän ei tee sit mitään eikä tavallaan se tilanne mee yhtään eteenpäin." -Joensuu

"Joissain tilanteissa on se reaktio tulee, et en minä oo hullu, en mene Yths:lle, juu ei oo nyt siitä kyse, et." - Joensuu

Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppanit näkivät opintopsykologitoiminnan suhteessa YTHS:ään opiskelijalle helppona ja kynnyksen avun hakemiseen matalana. Opintopsykologin taitoon ohjata opiskelija tarvittaessa eteenpäin luotettiin. Matalammasta kynnyksestä huolimatta opintopsykologi-toimintaa ei kuitenkaan nähty korvaavana toimintana YTHS:n palveluille. Opintopsykologin kautta apua kuvattiin saatavan sellaisiin haasteisiin, joita ei sinällään liitetty opintopsykologin työnkuvaan kuuluvaksi.

Ennaltaehkäisevä painotus

Toinen opintopsykologin toiminnan eroavuus YTHS:n vastaavasta toiminnasta on ennaltaehkäisevä painotus. Tulos on yhdenmukainen mielenterveyden mallin kanssa, joka sijoittaa opintopsykologi-työn ennaltaehkäisevään promootioon ja preventiotyöhön, hoidollisten toimenpiteiden keskityttyä YTHS:n puolelle (Mrazek & Haggerty, 1994; Ruth 2010). Hoidollinen ja ylläpitävä työ kuuluivat myös haastateltavien mukaan YTHS:n piiriin (vrt. Ruth, 2010). Rajaus oli selkeä opintopsykologi-toiminnan kohdentuessa ongelmien ennaltaehkäisyyn ja YTHS:n työn varsinaiseen hoitotyöhön.

Mielenterveyden mallin (1994) mukaisesti hyvinvoinnin edistäminen opintopsykologin promootio-toiminnan kautta nähtiin toimivan hoidontarvetta ennaltaehkäisevänä aspektina (vrt. Mrazek &

Haggerty, 1994). Preventio ja promootiotyö ennaltaehkäisevänä toimintana näyttäytyivät opiskelu-kyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemisena.

"(...) ja kyllähän niinku opintopsykologilla on tosi vahvasti semmosia mielenterveys- ja muitakin elämän ongelmia niinku ennaltaehkäisevä näkökulma, et monesti tämmö-nen yksinäisyys opiskelujen tahmomitämmö-nen ni ne johtaa siihen mieliala-ahdistusoireiluun ja sellaseen että tota." - Kuopio

Opintopsykologin ennaltaehkäisevä toiminta näyttäytyi opiskelijoiden tukemisena opintoihin ja muuhun elämään liittyvissä kysymyksissä, minkä katsottiin olevan osa yleisempää opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemista ja mielenterveysongelmien. Opintopsykologin ennaltaehkäisevä toiminta nähtiin käytännössä olevan opiskelijoiden opiskelukyvyn ja opiskeluhyvinvoinnin tukemista, mikä sisältää opiskelijan voimavaroihin, opiskelutaitoihin sekä opiskeluympäristöön vaikuttamista (vrt.

Kunttu 2008). Opiskelijan opiskelukyky ja opiskeluhyvinvointi kietoutuivat haastateltavien mukaan osaksi yleisempää hyvinvointia ja niiden tukeminen nähtiin ennaltaehkäisevän hoitotyön tarvetta.

Kuten aiempi tutkimus työhyvinvoinnista osoittaa, opiskeluhyvinvointia ja opiskelukykyä tukevilla toimenpiteillä oli haastateltavien mielestä vaikutusta mielenterveyden ongelmien ehkäisyyn sekä opiskelijan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin (Feldt, Mauno, Mäkikangas & Feldt, 2017; Williams

& Skinner, 2003).

Opiskelijoiden oireilua pyritään siis hoitamaan jo ennen varsinaisten mielenterveysongelmien ilme-nemistä ja siinä juuri opintopsykologi voi auttaa. Alla olevassa esimerkissä haastateltavat kuvaavat opintopsykologin työpanoksen vaikutuksia YTHS:n hoitotyöhön.

"Itse asiassa tänä aamuna just ku kerroin et oon tulossa tähän haastatteluun nii käytiin tossa aamulla keskustelua siin oli meijän hoitajia ja sitte oli meidän lääkäreitä siinä ja todettiin, et tää näkyy niinku meidän työssä tää opintopsykologin työpanos sillä lailla, et meillä ei enää niin paljon tuu niitä tavallaan niitä opintokysymyksiä, elikkä me voi-jaan oikeesti keskittyä siihen omaan työhömme paremmin, ja tota kyl mäki muistan silt ekalta talvelta et mä olin ihan kauhuissani et oonko mää opintojen ohjaaja vai mi-kä et kun mulle tullaan kandityön kanssa et ku mää en pääse tästä eteenpäin ja mua ahistaa tämä, ja just yks meidän lääkäreistä sano et ne opiskelijat, jotka saadaan sinne opintopsykologin vastaanotolle lähtemään niinku alkuvaiheessa, niin sitten se tervey-denhuollon tuen tarve ni se on huomattavasti kevyempää. Et se voi olla että se opiske-lijan paha olo lievittyy ihan käynneillä terveydenhoitajan luona, elikkä saa ihan jutella tavallisista asioista että välttämättä ei tarvitakaaaan tänne sitten niinkun psykologin vastaanoton kautta psykoterapeutin jatkotoimia ja näihin menemistä. Et kyllä se opis-kelijan elämä pitkälle hyvinvointi on siitä kiinni, että sujuuks se opiskelu." - Oulu

"Me hoidetaan mielenterveysongelmia kun toimintakyky on laskenu ja selkeitä psyykkistä oireilua, mut välttämättä niin ei ole, mut jos opiskelut ei etene, ni se voi johtaa mielenterveysongelmiin." -Kuopio

Ohjauksellisuus

Selkeä opintopsykologin työlle tunnusomainen piirre näyttäytyi haastatteluissa opiskelijoiden ohja-uksessa. Ohjauksellinen toiminta erosi YTHS:n toiminnasta siten, että sen tavoitteena katsottiin olevan opiskelukyvyn tukeminen joka ei näyttäytynyt niin vahvasti YTHS:n toiminnassa. Ohjauk-sellisuuden painottuminen korostaa edelleen opintopsykologitoiminnan sijoittumista mielentervey-den ennaltaehkäisevään työhön. Haastateltavien puheessa ennaltaehkäisevä toiminta näyttäytyikin usein ohjauksellisena. Opiskelijan ohjaustoiminnalla pyritään opintojen edistämiseen ja elämänhal-linnan ja jaksamisen vahvistamiseen. Myös tässä yhteydessä tuli usein ilmi, että osalle henkilökun-taa opintopsykologin ja YTHS:n psykologin toimenkuvien erot ovat epäselvät.

Alla olevassa tekstikatkelmassa pohditaan opintopsykologin ja yths:n rooleja. Haastateltava tuo esille, että kaikille ei ole selkeää, mitä tekee YTHS ja mitä opintopsykologi. Keskeisenä rajanvetona katkelmassa näkyy YTHS:n hoidollinen painotus verrattuna opintopsykologin ohjaustoimintaa.

"Mutta noissa missä opintopsykologia ei tarvita ni (...) sillon kun tarvitaan hoitotyön ihmistä, ni välillä tuntuu olevan jossain taholla aina epäselvää se, et mitä Yths tekee, mitä opintopsykologi tekee, et niitten tehtävät on kumminkin oikeestaan täysin erilai-sia, et toinen tekee ohjausta ja toinen puoli tekee sitä hoitotyötä." - Joensuu

Ohjauksellisuuteen ja ennaltaehkäisevään työhön liittyy vahvasti opiskelijan elämänvaiheen tunte-minen ja ymmärrys nuoresta aikuisuudesta ja siihen liittyvistä erilaisista haasteista. Ohjauksellisilla keskusteluilla ja hyvinvointia tukevilla toimenpiteillä voi olla merkittävä vaikutus pitkälle opiskeli-jan elämään. Opintojen ohjaaminen ei ole mielenterveystyötä, vaan se liittyy opiskelutavoitteiden täyttymiseen, jotka ovat opiskelijan arjen keskiössä. Opintojen sujumisen myönteiset vaikutukset mielenterveyteen tulivat esille monin tavoin myös haastatteluissa. Seuraavassa katkelmassa tuodaan esille, kuinka YTHS:n ja opintopsykologin välinen selkeä työnjako ohjauksessa ja hoidossa palve-levat opiskelijaa kokonaisvaltaisesti.

"se yhteistyö on toiminu sillä tavalla tosi erinomaisesti ja ne, et kumpi keskittyy tai mihinkin opintopsykologin se osaamisalue ja Yths:n ne mielenterveyden erityiskysy-mykset ni se on toiminu todella hyvin se työnjako, että sekä Yths:ltä ollaan ohjattu opintopsykologille, että sitten opintopsykologi Yths:lle, et mielenterveysongelmia hoidetaan totta kai terveydenhuollossa, mutta sitten ne opiskelemisen haasteet, moti-vaatio, alan valinta, opiskelutekniikka, moninaiset kysymykset se on ollu selkeetä ja monesti ne hoitojaksot tai ohjausjaksot on ollu ihan samanaikasia ja ne on palvellu kyllä opiskelijaa ja sillä tavalla sitä on saatu sitä opiskelua eteenpäin ja sit kun se

toi-mijuus vahvistuu jollakin elämän alueella ni kyllä se heijastelee sit siihen jaksamiseen ja mielenterveyteen ihan selkeesti" - Kuopio