Henkilökunnan kanssa tehtävä työ

Henkilökunnan kanssa tehtävä työ oli suurin kategoria keräten lähes 40 prosenttia luokitelluista puheenvuoroista. Henkilökunnan kanssa tehtävään työhön kuului kolme alakategoriaa: konsultoin-ti, kehittämistyö ja koulutukset. Henkilökunnan kanssa tehtävään työhön liittyvistä puheenvuorois-ta 44 % käsitteli kehittämistoiminpuheenvuorois-taa. Kolmannes tähän kategoriaan liittyvistä puheenvuoroispuheenvuorois-ta kä-sitteli konsultointia ja viidennes koulutusta.

Yhteistyö näkyi asiakkaiden eli opiskelijoiden ohjaamisena toimijoiden välillä. Henkilökunnan kanssa yhteistyön tekeminen on toimimista primäärin prevention tasolla, jolloin toiminnan kohteena on laaja-alainen vaikuttaminen tukemalla ohjauskäytäntöjen kehittämistä, moniammatillista yhteis-työtä sekä preventiivisten ohjelmien kehittämistä erilaisissa työryhmissä (Brinko & Menges, 1997;

Sandoval, 1988). Yhteistyössä korostui ennen kaikkea hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukeminen erilaisin keinoin.

Kehittämistoiminta

Myös kehittämistoiminnan ydin oli vahvasti opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemien. Kehittämis-toimintaa ovat verkostotyö ja aktiivinen rakenteiden, toimintojen, kulttuurin ja olosuhteiden seu-raaminen ja niihin tarvittaessa puuttuminen. (Ahtola & Vainikainen, 2015). Myös koulutukset voi-daan lukea mukaan kehittämistoimintaan, mutta ne nousivat tämän aineiston pohjalta omaksi alaka-tegoriakseen. Kehittämistoiminta sisälsi käytänteiden suunnittelua ja uusien ratkaisumallien luomis-ta moniammatillisessa yhteistyössä. Työn painopisteenä näyttäytyi usein olevan opiskelijoiden

kan-nalta suotuisten ratkaisujen löytäminen. Esillä olivat esimerkiksi eri taustaisten tai eri opiskeluvai-heessa olevien opiskelijoiden tukemisen mallit, joissa opintopsykologi tuo omalta osaltaan erityises-ti opiskelijan näkökulmaa esiin. Opintopsykologin tuoma erityises-tieto opiskelukykyyn vaikuttavista teki-jöistä sekä opiskelijoiden lähellä toimiminen nähtiin etuna kehittämistoiminnassa. Opintopsykolo-gin kuvattiinkin ennen kaikkea tuovan opiskelijan ääntä kuuluviin erilaisissa työryhmissä ja kehit-tämishankkeissa.

"Voisin kuvitella, et opiskelijoille on tärkeetä, et meil on henkilökunnassa semmosta porukkaa, joka niinkun on kiinnostunut ja tuntee jo sitä opiskelijamaailmaa, että he pystyy sit paremmin ottamaankin esiin eri työryhmissä niitä asioita, että eivät koe ole-vansa yksin ja jotakin, et jossain kulkee joku raja ja ei pysty sitten he yrittää kauheesti ottaa asioita esille, mut se ei onnistukaan koska noi ei ymmärrä ollenkaan, että on ta-vallaan yliopiston puolellakin sitten joku semmonen ääni olemassa." - Kuopio

"Nii on, kyllä kyllä. Mutta ja sit kyl mä niinku luotan myös siihen, että sieltä opinto-psykologilta tulee nimenomaan myös sitä tietoa että se opiskelijan ääni kuuluu niinku hänen suunsa kautta, ja sieltä tulee se näkemys ja, oikeestan mä luota siihen niinkö mää ajattelen, et kaikki jotka toimii opiskelijoiden kanssa hyvin läheisesti, nii ni niitä mä pidän semmosina hyviksinä lähtökohtasesti, että tarkotuksena on niinkö yhteisesti ajaa myös sitä niinkö opiskelijan parempaa elämää että." - Oulu

Erilaisten työryhmien ja kehittämishankkeiden puitteissa opintopsykologin nähtiin toimivan koko organisaation tasolla. Opintopsykologin nähtiin vaikuttavan kehittämistoimintaan seuraamalla aktii-visesti olosuhteita, toimintaa sekä kulttuuria (vrt. Ahtola & Vainikainen, 2015). Toimimalla lähellä opiskelijoiden rajapintaa opintopsykologi huomaa erilaisia trendejä ja tarpeita opiskelijoiden kes-kuudessa, ja tuo niitä esille verkostotyön kautta. Haastateltavien mukaan opintopsykologin tuoma tieto opiskelijoista auttaa organisaatiota ja toimintamalleja kehittymään ja puuttumaan mahdollisiin epäkohtiin. Opiskelijoiden näkökulman tuominen kehittämistoimintaan ja koulutuksiin nähtiin omi-naisena opintopsykologin roolille verkostoissa. Lisäksi yhteistyökumppanit kokivat saavansa opin-topsykologin pitämien koulutusten kautta tukea erilaisiin opiskelijoihin tai työhyvinvointiin liittyvi-en haasteidliittyvi-en kohtaamiseliittyvi-en.

"Hyvä opintopsykologi huomaa ensimmäisenä ne ongelmat ja sit siitä lähtee verkosto ja toimintamalli, että ruvetaan jotain asiaa kehittämään ja edistämään, että kyllä hänen kauttaan sitä tietoo tulee, että hän kuulee niistä opiskelijoilta kun hän keskustelee." -Kuopio

"Sitte opintopsykologit on varmaa sellasia että kun he tavallaan kootusti kohtaa opis-kelijoita, nii he huomaa ehkä semmosia jotaki trendejä mitä sitte tämmönen ku tää on tällee hyvistoiminnalle jakautettu, ja sitte ku he edustaa eri työryhmissä nii he voi

kertoa sitä tietoa et mitä he on niinku poimineet sieltä, että nyt on iha selvästi jossain vaikka niinko haasteita et tätä tarvis lähteä kehittämään" - Oulu

Kehittämistoiminta näyttäytyi usein moniammatillisena yhteistyönä, jossa eri ammattiryhmät suun-nittelevat yhdessä ratkaisumalleja ja kehittämistoimenpiteitä erilaisiin yliopiston sisäisiin toimintoi-hin. Erityisesti tutoropiskelijoiden koulutukset sekä muut yhteistyössä toteutettavat opiskelijaryh-mät näyttäytyivät selkeänä kehittämiskohteena, joita opintopsykologi suunnittelee haastateltavien, opiskelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa. Opintopsykologin työnkuvaan nähtiin siis oleellisesti kuuluvan myös suunnittelu- ja kehittämistoiminta, ja opintopsykologin rooli siinä näyttäytyi hyvin-voinnin puolestapuhujana ja opiskelijoiden näkökulman tuojana.

"Niin eli siitä keskusteltiin paljon, et mitä se tuo tullessaan tämmösiä ratkasuja siinä tilanteessa, et sieltä nyt tulee niitä ja me ollana kehittämässä maisterivaiheen tuuto-rointia mm. eri taustasille opiskelijoille erilaista tuutotuuto-rointia just sitä kun on niin hete-rogeenisiä ne opiskelijat kun ne tulee tänne, että semmosessakin työssä opintopsyko-logit on tosi tärkeitä. Sitä mallia luomassa." -Kuopio

Koulutukset

Opintopsykologin pitämät koulutukset liittyivät suurimmaksi osaksi vertaistutortoimintaan, työhy-vinvointiin, opiskeluhyvinvointiin tai erilaisiin muutostilanteisiin. Haastateltavat pitivät opintopsy-kologin koulutustoimintaa arvokkaana niin oman työhyvinvoinnin kuin opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta. Koulutukset liittyivät usein yliopiston sisällä tapahtuviin projekteihin, joissa opintopsyko-logi osallistui niiden käytännön toteutukseen ja suunnitteluun, kuten alla olevassa esimerkissä nä-kyy.

"Koulutukset esimerkiksi, että opintopsykologi on käyny kouluttamassa öö joko laa-jempaa porukkaa tai pienempää porukkaa ja opintopsykologillahan on aika keskeinen rooli nytten kun meillä on meneillään tämä hyvä ensimmäinen opiskeluvuosi, niin täs-sä kehittämisestäs-sä ja sitten vertaistuutorikoulutuksessa ni sitä kautta esimerkiks näihin koulutuksiin." -Joensuu

Koulutusten tavoitteet näyttäytyivät haastateltaville pitkälti samoina kuin konsultoinnilla, eli näkö-kulmien ja tiedon välittäminen ja sitä kautta hyvinvoinnin edistäminen. Koulutusten anti näkyi uu-sina työkaluina omassa työssä ja erilaisinten tilanteiden kohtaamisessa.

"Nää koulutukset on minusta ollu erittäin hyviä, et on varmasti vaikuttanu omaankin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen, et saanu siit semmosia työkaluja toimia erilai-sissa tilanteissa ja ottaa huomioon erilaisia asioita." - Joensuu

Konsultointi

Opintopsykologin konsultoiminen yhteistyökumppaneiden näkökulmasta liittyi haastavien tilantei-den ratkomiseen, ideoitilantei-den kehittelyyn yhteistoiminnassa sekä työnohjaukselliseen tukeen. Yleisim-piä tilanteita, joissa yhteistyökumppanit kertoivat pyytäneensä konsultaatiota opintopsykologilta olivat opiskelijoihin liittyvät kysymykset. Opiskelijan suostumuksella saatetaan kysyä esimerkiksi opintopsykologin mielipidettä tai neuvoja opiskelijan tilanteen ratkaisemiseksi. Tämän kaltainen toiminta tulee lähelle koulumaailmassa tunnettua yhteistyömallin konsultointia, jossa opettaja ja psykologi suunnittelevat interventiot yhdessä, opettaja toteuttaa ne ja he yhdessä arvioivat interven-tioiden toimivuutta systemaattisesti (Ahtola & Vainikainen, 2015). Haastavia tilanteita kuvattiin olevan muun muassa ristiriitatilanteiden käsittely opiskelijoiden kanssa, opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen sekä interventioiden toteuttaminen. Haasteita pyrittiin usein ratkaisemaan yhdessä, niin, että kaikkien osapuolten näkökulmat otetaan huomioon.

"Joo samantyyppisiä kokemuksia, että olen ohjannut opiskelijoita opintopsykologille ja opintopsykologi kun on tavannut näitä opiskelijoita ni on saattanu ottaa yhteyttä, et-tä opiskelijan luvalla, etet-tä meillä ois yhessä et-tässä et-tämmönen asia ratkottavana, et otat-ko sinä sitten kantaa tästä näkökulmasta ja sitten tätä otat-konsultaatioapua erinäisissä ti-lanteissa" - Joensuu

Ristiriitatilanteissa opintopsykologin konsultoiva tuki näyttäytyi luottamuksellisena. Konsultaation saaminen tarvittaessa koettiin helpoksi, sillä yhteistyö haastateltavien ja opintopsykologin välillä oli pääsääntöisesti jatkuvaluonteista ja yhteistyötä oli tehty pitkään. Tarve opintopsykologin konsultaa-tiolle lähti usein tilanteista, jotka yhteistyökumppanit kokivat epävarmoiksi ja haasteellisiksi. Kon-sultaatio ilmeni usein käytännössä neuvojen sekä toimintaohjeiden antamisena, tilanteen pohtimise-na yhdessä tai luottamuksellisipohtimise-na keskusteluipohtimise-na. Opintopsykologin nähtiin hallitsevan käytänteitä kohdata esimerkiksi vaikeita tunnereaktioita ja kärjistyneitä tilanteita. Opintopsykologin rooli näh-tiin henkilökunnan työn helpottamisena ja tuen tarjoajana epävarmoissa ja hankalissa tilanteissa.

Konsultointitoiminnan miellettiin olevan ratkaisukeskeistä.

"(...)ja sitte toisaalta minkä mä koin hirvittävän arvokkaana oli myös se, että tota et oli niin luottamukselliset välit että pystyttiin puhumaan ku osa näistä niinkö puhutaan tämmösistä edunvalvontakeisseistä on aika haastavia ja vaikeita ja tilanteet on saatta-nu tulehtua ja kärjistyä tosi pahoiksikki, ni pysty sitte kuitenki aina sen opintopsyko-login kanssa että mietittiin aina yhteistä ratkasua ja hirveen ratkasukseskeisesti ja luot-tamuksellisesti että se on tosi tärkeää, niinkö näin jos ajattelee tämmösenä yhteistyö-verkostoissa toimimisena niin." - Oulu

(...) ja sitten opintopsykologi on kyllä käytetty ihan sitten niinku konsultoitu vaikeim-missa tapauksissa, ne ei kyllä aian ole välttämättä johtuneet siitä opiskelijan itse siitä

ongelmasta tai miten nyt lukivaikeudesta tai muusta, vaan sitten muuhun siihen tilan-teeseen liittyvistä ehkä lähinnä opiskelijan omasta käyttäytymisestä, joka ei oo sit aina ollu ihan asianmukaista, vaan, että sitten henkilökunta on alkanu uupua sen ongelman ympärillä, että semmoseenkin on sit saatu apua, et vähän tämmöstä työnohjauksellista tukea opintopsykologilta henkilökunnalle - Kuopio

(...) ja siellä tuli hyvin voimakkaita tunnereaktioita niinku semmosta, et suuttu yks opiskelija mulle ni se oli ihan ensiarvosen tärkeää, et mä sain tän opintopsykologin kanssa niinku puhua tästä ja miten me otetaan yhteys tähän opiskelijaan ja mitenkä tä-tä käsitellään, että-tä mä oisin kyllä ollu aika yksin ilman ja sit myöhemminkin, jos on tullu sit sellasia, no voimakkaita tunnereaktioita, itkua tai tällasta ja tässä olen oppinu kun se ei aina sitten riitä sekin, että on empaattinen ja on vähän ku hyvis tai on niinku myötätuntonen, et mitä siinä voi tehdä" - Joensuu

Konsultoinnilla nähtiin olevan pitemmälle myös ulottuvia vaikutuksia. Kerran konsultointiapua saanut osaa toimia vastaavalla tavalla myös seuraavalla kerralla. Näin toimiessaan opintopsykologi tekee itseään niin sanotusti tarpeettomaksi vaikuttamalla konsultoitavan toiminnan muuttumiseen, taitojen ja/ tai asenteiden muuttumiseen tai opiskelijan toiminnan muuttumiseen, mikä lisää osaltaan työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta (vrt esim. Ahtola & Vainikainen, 2015).

"Näitä kun valmistauduin etukäteen näihin kysymyksiin ni minä ihan aattelin, että kun ei tullu yhtään mieleen semmosta mistä siitä ei ois hyötyä mä yritin oikein keksimällä keksiä, että no sit oli, että no siinä tilanteessa, jos niinku on kauan tehny työtä ni oppii ehkä, että vaikka sanottamaan jotakin vähän opiskelijoille jotakin viestiä vaikka sillee, jos se opiskelija on tuohtunu ni sit voi itsenäisestikin ymmärtää, että tämmönen muo-toilu ehkä käy" - Joensuu