Arvot
Oikeusasiamiehen kanslian keskeiset arvot ovat oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja ihmislähei-syys. Ne merkitsevät, että oikeudenmukaisuutta edistetään rohkeasti ja riippumattomasti. Kaikilta osin toiminnan tulee olla vastuullista, vaikuttavaa ja laadukasta. Kanslian tapa toimia on ihmislähei-nen ja avoin.
Tavoitteet
Oikeusasiamiehen toiminnan tavoitteena on hoi- taa kaikki oikeusasiamiehelle laissa säädetyt teh-tävät mahdollisimman korkealuokkaisesti. Tämä edellyttää toiminnan vaikuttavuutta, perus- ja ihmisoikeusasiantuntevuutta, oikea-aikaisuutta, huolellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä jatkuvaa kehittymistä oman toiminnan kriittisen arvioin-nin ja ulkoisten muutoksien perusteella.
Tehtävät
Oikeusasiamiehen ydintehtävä on laillisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonta ja edistäminen. Tässä tarkoituksessa oikeusasia-mies tutkii kanteluita ja omia aloitteita, tekee tar-kastuksia sekä antaa lakien säätämiseen liittyviä lausuntoja. Oikeusasiamiehen erityistehtäviä ovat muun muassa vapautensa menettäneiden henki-löiden olojen ja kohtelun valvonta, vammaisten henkilöiden ja lasten oikeuksien valvonta ja edistä-minen, sekä salaisen tiedonhankinnan valvonta.
Painotukset
Toiminnan painotus eri tehtävien välillä määräy- tyy lähtökohtaisesti kulloinkin käsiteltävänä ole-vien asioiden määrän ja laadun perusteella. Oi- keusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten
nä-kemysten pohjalta päätetään toiminnan suuntaa-misesta oma-aloitteiseen perus- ja ihmisoikeusval-vontaan ja tämän toiminnan painopisteistä sekä erityistehtävien ja kansainvä lisen yhteistyön pai-notuksista. Voimavarojen suuntaamisessa otetaan erityisesti huomioon vaikuttavuus, oikeusturva ja hyvä hallinto sekä haavoittuvat ihmisryhmät.
Toimintaperiaatteet
Kaikessa toiminnassa pyritään korkeaan laatuun, tasapuolisuuteen, avoimuuteen, joustavuuteen, joutuisuuteen ja hyvään asiakaspalveluun.
Toimintaperiaatteet erityisesti kanteluasioissa
Kanteluasioissa laatu merkitsee mm. yksittäisen asian tutkintaan käytettävän ajan sopeuttamista laillisuusvalvonnan kokonaisuuden hallintaan ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Kanteluratkaisus- sa asianosaisten kuuleminen, tietojen ja sovellet- tavien oikeusnormien oikeellisuus, ratkaisujen sel- keä kirjoittamistapa sekä pe rustelujen vakuutta-vuus ovat tärkeitä. Kaikki kanteluasiat käsitellään enintään yhden vuoden tavoiteajassa kuitenkin si-ten, että nopeasti käsiteltäviksi määrätyt kantelut käsitellään niille erikseen asetetuissa tätä lyhem-missä tavoiteajoissa.
Tavoitteiden toteutumisen merkitys Luottamus oikeusasiamiehen toimintaan muo-dostuu sen perusteella, miten näissä tavoitteissa onnistutaan ja miten kuva tästä toiminnasta vä- littyy. Luottamus on instituution olemassaolon ja vaikuttavuuden edellytys.
36
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
lassa pidettävien tutkintakeinojen käytön valvon-nassa. Salaisen tiedonhankinnan valvontaa käsitel-lään jaksossa 4.6.
Laillisuusvalvonnassa perus- ja ihmisoikeudet ovat esillä paitsi yksittäisiä kanteluja ratkaistaessa, myös muun muassa tarkastusten ja omien aloit-teiden suuntaamisessa. Perusoikeuksien painotus ja edistäminen näkyy myös muutoin miehen toiminnassa. Tähän liittyen oikeusasia-mies käy keskusteluja muun muassa keskeisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarkastuksilla ja omas-ta aloitteesomas-ta hän otomas-taa esille sellaisia kysymyksiä, jotka ovat herkkiä perusoikeuksien kannalta ja joilla on yksittäistapauksia yleisempää merkitystä.
Vuonna 2018 perus- ja ihmisoikeusvalvonnan eri-tyisteema oli oikeus yksityisyyteen. Teeman sisäl-töä esitellään perus- ja ihmisoikeusjaksossa koh-dassa 3.8.
Kertomusvuonna käynnistettiin oikeusasia-miehen toiminnallisen strategian valmistelu. Ylei- senä strategisena lähtökohtana on ollut oikeus-asiamiehen valtiosääntöisen tehtävän toteuttami-nen siten, että sen vaikuttavuus on mahdollisim-man suuri.
Vuoden käsittelyaika
Oikeusasiamieslain vuonna 2011 voimaan tullut uudistus tehosti laillisuusvalvontaa lisäämällä oi- keusasiamiehen harkintavaltaa ja toimintavaihto-ehtoja sekä painottamalla kansalaisnäkökulmaa.
Kanteluiden vanhentumisaika lyheni viidestä vuo-desta kahteen vuoteen. OA:lle annettiin mahdol-lisuus siirtää kanteluasia muulle toimivaltaiselle viranomaiselle. Lakia muutettiin myös siten, että OA voi kutsua AOA:n sijaisen hoitamaan AOA:n tehtäviä tarpeen mukaan.
Lakiuudistus mahdollisti voimavarojen tarkoi-tuksenmukaisemman kohdentamisen sellaisiin asioihin, joissa oikeusasiamies voi auttaa kantelijaa tai muuten ryhtyä toimenpiteisiin. Kantelijaa py-ritään, mikäli mahdollista, auttamaan esimerkiksi esittämällä tapahtuneen virheen korjaamista tai kantelijan oikeuksien loukkaamisen hyvittämistä.
Ratkaisutoiminnan tehostamisen johdosta oi-keusasiamies saavutti ensimmäisen kerran vuonna 2013 pitkään tavoitteena olleen kanteluiden enin-tään yhden vuoden käsittelyajan. Tähän tavoittee-seen on päästy myös kaikkina seuraavina vuosina ja kertomusvuonna, kun vuoden vaihteessa ei ol-lut vireillä yhtään yli vuoden vanhaa kantelua.
Kantelujen keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden lopussa 98 päivää, kun se vuoden 2017 päättyessä oli 78 päivää.
Kanteluiden keskimääräinen käsittelyaika vuosina 2009–2018
0 50 100 150 200 250
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009
120 157 155 177 170
97 91 90
78 98
keskimääräinen käsittelyaika (pv)
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
Saapuneet ja ratkaistut kantelut vuosina 2009–2018 Kantelut ja muut laillisuusvalvonta-asiat Vuonna 2018 kanteluita saapui 5 594. Tämä on n.
650 (11 %) vähemmän kuin vuonna 2017 (6 256).
Tuolloin kanteluiden suuri määrä johtui perustoi-meentulotukea koskevien asioiden siirtämisestä kunnilta Kelalle, joka ei kyennyt käsittelemään niitä laissa säädetyssä määräajassa. Tämän johdos-ta pelkästään Kelaa koskevien kanteluiden määrä lisääntyi vuonna 2017 noin 700:lla, mutta laski kertomusvuonna lähelle aiempaa tasoa. Kerto-musvuonna ratkaistiin yhteensä 5 410 kantelua.
Vastaava luku vuonna 2017 oli 6 094.
Kirjeitse tai telefaksilla lähetettyjen ja henki-lökohtaisesti toimitettujen kanteluiden määrä on viime vuosina laskenut ja vastaavasti sähköpostit-se saapuneiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt.
Vuonna 2018 valtaosa, 76 %, kanteluista saapui sähköisesti.
Oikeusasiamiehelle saapuneet kantelut kirjat-tiin ennen sähköisen asianhallinnan järjestelmän käyttöönottoa oikeusasiamiehen kanslian diaari- järjestelmään omaan asiaryhmäänsä (ryhmä 4).
Ns. muut kirjoitukset, jotka olivat tiedusteluluon-teisia kansalaiskirjeitä, selvästi perusteettomia kir-
joituksia, toimivaltaan kuulumattomia, sisällöl-tään epäselviä tai nimettömiä kirjoituksia, kirjat-tiin ryhmään 6 eli ”Muut kirjoitukset”. Näitä kir-joituksia ei käsitelty kanteluina. Tähän ryhmään kuuluneet kirjoitukset luettiin kuitenkin lailli-suusvalvonta-asioihin ja ne jaettiin kirjaamosta apulaisoikeusasiamiehen sijaiselle tai kansliapääl- likölle, joka jakoi ne edelleen notaareille ja tarkas-tajille valmisteltaviksi. Kirjeen lähettäneelle an- nettiin vastaus ja vastaukset tarkasti apulaisoi- keusasiamiehen sijainen tai kansliapäällikkö.
Sähköisen asianhallinnan järjestelmän käyt-töönoton myötä vuonna 2016 myös aikaisemmin erilliseen ryhmään 6, ”Muut kirjoitukset”, kirjatut asiat kirjataan kanteluasioihin. Näiden asioiden käsittelytapa pysyi kuitenkin samana, eli ne jae-taan apulaisoikeusasiamiehen sijaiselle tai kanslia-päällikölle edelleen jaettaviksi ja valmisteltavaksi.
Vastaukset tarkastaa edelleen apulaisoikeusasia-miehen sijainen tai kansliapäällikkö.
Kun kanteluasia on tullut vireille oikeusasia-miehen kansliassa, kantelijalle lähetetään pää-sääntöisesti noin viikon kuluessa ilmoituskirje kantelun vastaanottamisesta. Sähköpostitse saa-puneisiin kanteluihin lähetetään lisäksi heti vas-taanottoilmoitus sähköisesti.
Osa kanteluista käsitel-lään ns. nopeutetussa me-nettelyssä. Vuonna 2018 nopeutetussa menettelyssä käsiteltiin 2 842 eli 52 % kai-kista kanteluista. Nopeute-tun käsittelyn tarkoituksena on alustavasti erotella heti saapumisvaiheessa sellaiset kanteluiksi kirjatut asiat, joi-den tarkempi tutkiminen ei ole tarpeen. Menettelyyn soveltuvat erityisesti asiat, joissa ei selvästi ole aihetta epäillä virhettä, asia on van-hentunut, asia ei kuulu oike-usasiamiehen toimivaltaan, kirjoitus on yksilöimätön, asia on vireillä muualla tai kyse on uudistetusta kante-lusta, josta ei ilmene aihetta ensimmäisen
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
sun uudelleenarviointiin. Nopeutetun menettelyn kanteluista ei lähetetä ilmoituskirjettä kantelijalle.
Jos ilmenee, että kantelu ei sovellukaan nopeutet-tuun käsittelyyn, asia palautetaan tavanomaiseen kanteluiden jakoon, ja kantelijalle lähetetään kir-jaamosta ilmoituskirje. Nopeutetusti käsitellyissä asioissa vastausluonnos toimitetaan ratkaisijalle viikon kuluessa. Kantelijalle lähetetään esittelijän allekirjoittama vastaus.
Nimettömiä kirjoituksia ei käsitellä kantelui-na, mutta niidenkin osalta arvioidaan tarvetta ot-taa asia omana aloitteena tutkittavaksi.
Pelkästään tiedoksi tulleita kirjoituksia tai muita viestejä, joita ei katsota lähetetyksi asian vi-reille saattamisen tarkoituksessa, eivätkä ne liity mihinkään vireillä olevaan asiaan, ei kirjata. Apu-laisoikeusasiamiehen sijainen tai kansliapäällikkö kuitenkin tarkastaa ne. Kanslian verkkosivujen palautelomakkeella tulleita yhteydenottoja käsi-tellään edellä selostettujen periaatteiden mukaan.
Vuonna 2018 vastaanotettiin 4 757 tiedoksi tullut- ta kirjoitusta.
Lisäksi laillisuusvalvonta-asioihin kuuluvat lausunnot ja kuulemiset esimerkiksi eduskunnan eri valiokunnissa (liitteenä 3). Lausuntojen määrä lähes kaksinkertaistui kertomusvuonna.
Vuonna 2018 kaikista saapuneista kanteluista 76 % kohdistui kymmeneen suurimpaan asiaryh-mään. Numerotiedot asiaryhmistä ovat liitteessä 5.
Saapuneet ja ratkaistut laillisuusvalvonta-asiat vuosina 2017–2018
Ratkaistut lausunto- ja kuulemispyynnöt vuosina 2009–2018.
saapuneet ratkaistut 2017 2018 Kantelut 6 0946 192 5 4105 561 Oikeuskanslerilta siirtyneet 64 33
Omat aloitteet 7781 8279
Lausunto- ja kuulemispyynnöt 8277 137145 Yhteensä 6 2526 415 5 629 5 818
Omia aloitteita ratkaistiin vuonna 2018 yhteensä 82. Niistä oikeusasiamiehen toimenpiteisiin johti 45 asiaa eli 55 % asioista.
Toimenpiteet
Oikeusasiamiehen toiminnassa merkittävimpiä ovat ratkaisut, jotka johtavat oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Toimenpiteitä ovat virkasyyte, huomautus, käsitys ja esitys. Asia voi johtaa myös muuhun oikeusasiamiehen toimenpiteeseen, ku- ten esitutkinnan määräämiseen tai oikeusasiamie- hen aikaisemman kannanoton saattamiseen vi-ranomaisen tietoon. Lisäksi asiassa voi tapahtua korjaus sen tutkinnan aikana.
Virkasyyte on ankarin oikeusasiamiehen toi-menpiteistä. Hän voi kuitenkin olla nostamatta syytettä, vaikka valvottava on menetellyt lainvas-taisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, jos hän katsoo, että asia voi jäädä huomautuksen varaan. Hän voi myös lausua käsityksensä lainmu-kaisesta menettelystä tai kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin. Käsitys voi olla luonteeltaan moitti-va tai ohjaamoitti-va.
0 20 40 60 80 100 120 140 160
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009
lausunto- ja kuulemispyynnöt
oikeusasiamiesinstituutio vuonna ����
* Toimenpiteiden prosenttiosuus ratkaistuista asiaryhmän kanteluista ja omista aloitteista