Oikeusasiamiehen tulee seurata erityisesti varus-miesten ja muiden asepalvelusta suorittavien sekä kriisinhallintahenkilöstön kohtelua ja tarkastaa puolustusvoimien eri yksiköitä. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien jaosta annetun lain mukaan oikeusasiamiehelle kuuluvat puolustus-voimia, rajavartiolaitosta ja sotilaallisesta hallinnasta annetussa laissa tarkoitettua kriisin-hallintahenkilöstöä sekä sotilasoikeudenkäyntiä koskevat asiat.
Maanpuolustus ja rajavartiointi kuuluivat 30.8.2018 saakka AOA Maija Sakslinin vastuulle, minkä jälkeen asiaryhmä tuli AOA Pasi Pölösen valvontaan. Tämän asiaryhmän pääesittelijänä on toiminut vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kristian Holman.
4.4.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Ajantasainen lainsäädäntö muodostaa perustan Puolustusvoimien toiminnalle. Kertomusvuonna maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alalla oli vi- reillä useita merkittäviä lainsäädäntöhankkeita.
Näille lainsäädäntöhankkeille oli ominaista, että kaikilla niillä pyrittiin kehittämään valmiutta, vi- ranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa sekä tiedon-hankintamahdollisuuksia. Luonnollisesti useat lainsäädäntöhankkeet tulevat vaikuttamaan myös sisällöllisesti laillisuusvalvojan hallinnonalakoh-taiseeen valvontaan. Eduskunnan oikeusasiamies antoi useisiin maanpuolustusta ja rajavartiointia koskeviin lakiesityksiin lausuntonsa joko mietin-tövaiheessa valmisteluvastuussa olevalle ministe- riölle ja/tai eduskunnassa valiokuntakäsittelyn yh-teydessä. Laillisuusvalvojan antamissa lausunnois-sa on usein ollut kyse paitsi lainsäädäntöteknisis- tä, myös valtiosääntöisistä kysymyksistä. Säädös-valmisteluun osallistuminen lausunnon antajan roolissa on ajallisesti vienyt ajoittain paljon lail-lisuusvalvonnan resursseista. Kertomusvuonna
annettiin yhteensä 26 puolustushallinnon alaan kuuluvaa lausuntoa 28 lausuntopyyntöön. Useisiin lausuntoihin liittyi asiantuntijakuuleminen edus-kunnan valiokunnassa.
Yksi kertomusvuoden merkittävimmistä kes-kustelua herättäneistä lainsäädäntöasioista oli jo aikaisempina vuosina alkanut tiedustelulainsää-dännön valmistelu, sotilastiedustelu sen osana.
Ehdotetuissa säännöksissä on kyse muun muassa puolustusvoimien tiedustelun tarkoituksesta, toi-mivaltaisista viranomaisista sekä niiden tehtävis- tä ja toimivaltuuksista, ohjauksesta ja valvonnasta, tietojen käsittelystä ja rekisteröinnistä sekä viran-omaisten yhteistyöstä. Esitys laiksi sotilastiedus-telusta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 203/2017 vp) annettiin eduskunnalle tammikuus-sa 2018.
Käytännölliseltä merkitykseltään suppeam- pana, mutta periaatteellisesti merkittävänä kysy-myksenä, esille nousi kertomusvuonna esiin va-kaumuksellisista syistä maanpuolustusvelvollisuu-desta kieltäytyminen. Taustalla oli Helsingin ho- vioikeuden lainvoimainen tuomio, jossa Jehovan Vanhat panssarivaunut Panssariprikaatissa.
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� maanpuolustus ja rajavartiointi
166
todistajan tuomitsemista siviilipalveluksesta kiel-täytymisestä pidettiin kiellettynä syrjintänä. Puo-lustusministeriön asettama työryhmä piti selvänä, että poikkeuslakina säädetty Jehovan todistajien vapautuslaki on ristiriidassa perustuslain 6 §:n yh- denvertaisuusperiaatteen kanssa. Työryhmä eh-dotti vapautuslain kumoamista. Toisena vaihtoeh-tona olisi vapautuslain laajentaminen koskemaan myös muita vakaumuksia – tähän työryhmä ei kuitenkaan ole halunnut mennä katsoen, että tä- män suuntainen kehitys johtaisi asevelvollisuu- den muuttumiseen tosiasiallisesti vapaaehtoisek- si. Asiaa koskevan lakiesityksen käsittely oli kerto-musvuoden lopussa vielä kesken eduskunnassa.
Kaksoiskansalaisten asema puolustushallin-nossa ja heidän pääsynsä puolustusvoiminen teh-täviin herätti niin ikään keskustelua julkisuudessa.
Sotilasviran erityinen luonne kansallisen turvalli- suuden takaajana edellyttää, että henkilö on luo-tettava, painostuksesta vapaa, riippumaton ja eh-dottoman lojaali Suomen valtiota kohtaan. Kerto-musvuoden aikana keskusteltiin lainsääntöesityk-sestä, jossa kaksoiskansalaisilta evättäisiin pääsy Puolustusvoimien sotilasvirkaan. Tällainen täys-kielto olisi kuitenkin voinut muodostua ongelmal- liseksi yhdenvertaisen kohtelun ja syrjinnän näkö- kulmasta. Puolustusvoimista annettua lakia esitet-tiin muutettavaksi niin, että Puolustusvoimien so- tilasvirkaan voitaisiin nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulko- maansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolus-tusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa. Vastaa-vat muutokset tehtäisiin Rajavartiolaitoksen hal-linnosta annettuun lakiin Rajavartiolaitoksen so-tilasviran ja rajavartijan peruskurssille valittavien opiskelijoiden osalta. Asiaa koskevan lakiesityksen käsittely oli kertomusvuoden lopussa vielä kesken eduskunnassa.
Euroopan unionin tietosuojaa koskevan sään-telyn uudistus, erityisesti yleinen tietosuoja-asetus sekä rikosasioiden tietosuojadirektiivi (ks. näistä tarkemmin jakso 4.26.2) edellyttivät useilla hallin-nonaloilla merkittäviä muutoksia henkilötietojen käsittelyä koskevaan lainsäädäntöön. Henkilötie-tojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettuun
la-kiin keskitettiin henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely muista puolustushallinnon laeista. Niin ikään pitkälti saman kaltainen esitys henkilötieto-jen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa on eduskun-nan käsiteltävänä. Molempien lakien olisi määrä tulla voimaan vuoden 2019 alkupuolella.
Suomessa ei ole tällä hetkellä sääntelyä, joka kohdistuisi ulkomaalaisten kiinteistönomistuksen seurantaan, eikä millään viranomaisella ole tehtä- vänään ylläpitää tilannekuvaa kiinteän omaisuu-den ulkomaalaisomistuksen kehittymisestä. Ny-kyisen sääntelyn ei riittävästi katsota vastaavan muuttuneen turvallisuustilanteen edellyttämiin tarpeisiin. Vuoden 2018 lopussa vielä vireillä ole-vassa lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia sekä säädettäväksi valtiolle erinäisiä keinoja, joilla se voi puuttua kan- sallista turvallisuutta vaarantavaan kiinteistön-omistukseen strategisten kohteiden lähellä. Lisäk-si eLisäk-sitykseen Lisäk-sisältyy ehdotukLisäk-sia, joilla paranne-taan viranomaisten tilannekuvaa tällaisten kiin-teistöjen omistuksesta ja käytöstä.
Miehittämättömästä ilmailusta ja lennokkitoi-minnasta (eli ns. dronet) aiheutuva turvallisuus- uhka edellytti useilla hallinnonaloilla tapahtuvia lainsäädäntöhankkeita. Puolustusvoimista annet-tuun lakiin lisättiin säännökset lennokin tai mie-hittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumi-sesta, jolloin Puolustusvoimilla on oikeus poistaa esimerkiksi varuskunta-alueille ja sotaharjoitus-alueille saapuvat lennokit ja suojata toimintaansa miehittämättömän ilmailun aiheuttamaa uhkaa vastaan. Lainmuutos tulee voimaan vuoden 2019 alusta.
Myös Rajavartiolaitoksen hallinnonalalla rea-goitiin miehittämättömän ilmailun ja lennokkitoi-minnan uhkiin. Rajavartiolakiin lisättiin säännös miehittämättömän ilma-aluksen ja lennokin kul-kuun puuttumisesta. Samassa yhteydessä rajavar-tiolakiin lisättiin säännökset Rajavartiolaitoksen tukena toimivien asevelvollisten toimivaltuuksista sekä ajantasaistettiin rajavartiolain virka-apusään-nöksiä. Eduskunta on hyväksynyt lain, mutta sitä ei ole vahvistettu.
Lisäksi vireillä on vapaaehtoista maanpuolus-tusta koskeva kehittämishanke. Esityksen mu-kaan vapaaehtoisen sotilaallisen koulutuksen an-taminen siirtyisi ainoastaan Puolustusvoimien
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� maanpuolustus ja rajavartiointi
Tarkastuskierroksella Panssariprikaatin alueella Hämeenlinnassa.
tehtäväksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tehtävänä olisi sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus ja tutustumistoiminnan järjestäminen varusmiespalvelukseen. Näiden lisäksi yhdistys voisi järjestää nykyisellä tavalla varautumis- ja tur-vallisuuskoulutusta.
Suomi osallistui kertomusvuoden joulukuun tietojen mukaan yhdeksään sotilaalliseen kriisin-hallinta- tai sotilastarkkailijaoperaatioon. Suomen suurin joukko kriisinhallintaoperaatioissa on Liba-nonissa YK:n UNIFIL-operaatiossa. Tämän lisäk- si Suomi on osallistunut merkittävästi Afganista-nissa toimivaan Naton Resolute Support -operaa-tioon ja vuodesta 2015 kansainvälisen ISILin vas-taisen koalition koulutusoperaatioon Irakissa.
4.4.2
LAILLISUUSVALVONTA
Eduskunnan oikeusasiamiehen suorittamassa puolustusvoimiin ja rajavartiolaitokseen kohdis- tuvassa laillisuusvalvonnassa on ollut pääpaino perinteisesti varusmiesten palvelusolosuhteiden seuraamisessa. Tämä on johtunut eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa säädetystä erityistehtävästä seurata heidän kohteluaan.
Varusmiespalveluksen suorittaa noin 20 000 miestä vuosittain. Keskimäärin 500 naista suorit- taa vapaaehtoisen asepalveluksen. Olosuhteet joukko-osastoissa poikkeavat monessa suhteessa siviilielämästä. Puolustusvoimilta ja rajavartiolai- tokselta odotetaan valmiutta ja kykyä toimia vai-keissakin olosuhteissa. Nämä vaatimukset edellyt-tävät yhteiskunnasta poikkeavia toimintamalleja tarkkaan määriteltyine käskyvaltasuhteineen ja tottelemisvelvollisuuksineen. Näissä olosuhteissa on tärkeää, että erityisesti varusmiesten oikeuk-sien toteutumisesta ja palvelusturvallisuudesta pi- detään huolta. Vaikka puolustusvoimien useat uu- det ja suunnitteilla olevat tehtävät eivät kaikilta osin koske varusmiehiä eikä heillä ole näissä teh-tävissä merkittävää roolia, palvelee varusmiehenä valtaosa kulloisenkin ikäryhmän miespuolisista kansalaisista ja välillisesti varusmiespalvelus vai-kuttaa myös monien muiden elämään. Varusmies-palvelus vaikuttaa myös nuoren siviilielämään esi-merkiksi opintojen aloittamisessa (ks. tarkemmin esim. jakso 4.25.3).
Varuskuntien tarkastukset ovat saapuneiden kanteluiden suhteellisen vähäisestä määrästä joh-tuen käytännössä tärkein keino saada ajankoh-taista tietoa varusmiesten kohtelusta sekä pyrkiä vaikuttamaan asepalvelusta suorittavien tulevien ikäluokkien palvelusolosuhteiden parantamiseen.
Myös laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden kannal-ta kannal-tarkastukset ja muut oma-aloitteiset toimenpi-teet ovat merkittäviä. Tarkastuksilla tavoitetaan valvonnan kohderyhmä tehokkaasti.
Tarkastuksilla on käynyt ilmi myös varus- miestoimikuntien tärkeä rooli palvelusolosuhtei-ta kehitettäessä. Varusmiestoimikuntien eduspalvelusolosuhtei-ta- edusta-jat ovat usein tuoneet esiin epäkohtia, jotka eivät muutoin olisi tulleet oikeusasiamiehen tietoon.
Tarkastuksilla käydään myös säännönmukaisesti tutustumassa varusmiesten majoitustiloihin, jossa oikeusasiamies keskustelee paikalla olevien varus-miesten kanssa sekä tutustuu heidän majoitusolo-suhteisiinsa. Keskustelu on tällöin luontevampaa kuin tavanomaisen varuskunnan sotilaskodissa tai muussa erillisessä tilassa järjestetyn oikeusasiamie- hen vastaanoton yhteydessä. Myös lääkärin, pa-pin ja sosiaalikuraattorin kanssa tarkastusten yh-teydessä käydyissä keskusteluissa ovat esillä olleet erityisesti varusmiesten palvelusolosuhteisiin ja laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� maanpuolustus ja rajavartiointi
168
Saapuneet ja ratkaistut kantelut vuosina 2009–2018
Toimenpideprosentti vuosina 2009–2018
0 10 20 30 40 50 60 70
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009
ratkaistut saapuneet
0 10 20 30 40 50
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009
kaikki sotilasviranomaiset
kohteluun liittyviä sekä myös henkilökunnan jak-samiseen koskevia kysymyksiä.
Joidenkin tarkastusten yhteydessä on suoritet- tu ennalta ilmoittamaton ja ennalta sovittuun oh-jelmaan kuulumaton tarkastuskäynti varuskun-nan vapautensa menettäneiden säilytystiloihin.
Tarkastus on tällöin perustunut oikeusasiamiehen tehtävään YK:n kidutuksen ja muun julman, epä- inhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangais-tuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan tarkoittamana kansallisena valvonta- elimenä.
Vuonna 2018 tarkastettiin puolustusvoimien yksiköistä Maavoimien esikunta, Sotilaslääketie-teen keskus, Panssariprikaatin Hämeenlinnan ja Riihimäen yksiköt, Karjalan lennosto, Kaartin jää-kärirykmentti sekä Merisotakoulu. Vapautensa menettäneiden henkilöiden säilytystilat tarkastet-tiin Panssariprikaatin Riihimäen yksikössä, Karja-lan lennostossa sekä Kaartin jääkärirykmentissä.
Sotilasasioista ovat kannelleet oikeusasiamie-helle sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökunta, että varusmiehet, joskus myös va-rusmiesten vanhemmat. Kantelukynnys on varus-miehille ja muille asepalvelusta suorittaville edel-leen melko korkea. Usein he katsovat parhaaksi kääntyä oikeusasiamiehen puoleen vasta palveluk-sensa päättyessä tai sen jo päätyttyä.
Varusmiesten kantelut ovat kuitenkin olleet niiden harvalukuisuudesta huolimatta selvästi keskimääräistä useammin aiheellisia. Ne liittyvät yleensä heidän kohteluunsa ja palvelusolosuhtei-siinsa.
Merkittävä osa kansliaan saapuneista maan-puolustusta ja rajavartiointia koskevista kanteluis-ta on henkilökunnan tekemiä. Henkilökunnan tekemät kantelut liittyvät mm. siirtoihin, palkkoi-hin, ylennyksiin, vaativuusluokituksen määräyty-misperusteisiin sekä muihin erilaisiin virka- ja työ-ehtosopimusteitse ratkaistaviin kysymyksiin. Toi- saalta myös tarkastuksilla henkilökunnan edusta-jat ovat esittäneet huolensa eri henkilöstöryhmiin kuuluvien työntekijöiden riittävyydestä sekä siitä, että eri henkilöstöryhmillä on omat määritellyt tehtävänsä ja ammatilliset osaamisalueensa, jotka pitäisi huomioida tehtäviin sijoittamisissa. Tämän tyyppisiin asioihin oikeusasiamies ei toimivaltan-
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� maanpuolustus ja rajavartiointi
sa puitteissa ole yleensä katsonut voivansa puut-tua. Myös jonkin verran työpaikkakiusaamista kos- kevia kanteluita on tehty. Kertomusvuonna useat oikeusasiamiehelle tulleet kantelut ovat koskeneet julkisuudessa käsiteltyjä asioita, jotka kuitenkin ovat olleet vireillä jo toisessa viranomaisessa, ku-ten poliisilla.
Maanpuolustusta ja rajavartiointia koskevia kanteluita kirjattiin saapuneeksi 32 (edellisenä vuonna 40) ja asioita ratkaistiin 28 (42).
4.4.3
RATKAISUJA
Neuvonta varusmiehen
omaisuusvahingon korvaamiseksi
Kaartin Jääkärirykmentissä varusmiespalvelustaan suorittaneen kantelijan puhelin oli rikkoutunut ryhmätaitokilpailun yhteydessä sen kastuttua ve- sistöylityksen yhteydessä. Kantelijaa oli ohjeistet-tu hakemaan vahingonkorvausta Valtiokonttoril- ta, joka hylkäsi hakemuksen, koska kantelija ei ollut virkasuhteessa valtioon, vaan hän oli varus-mies. Toimivaltainen viranomainen vahinkoasian käsittelyyn olisi ollut Puolustusvoimat.
Kantelijaa oli ohjeistettu virheellisesti. AOA:n mukaan hallinnon palveluiden asianmukaisuus edellyttää viranomaisen antamien tietojen ja neu-vonnan olevan ajantasaista ja oikeansisältöistä.
Puolustusvoimien palveluksessa olevien tulee riit-tävällä tasolla hallita tehtäviinsä liittyvä lainsää-däntö niiden asianmukaiseksi hoitamiseksi. Toi-saalta jokaisen tulee voida luottaa viranomaiselta saamaansa ohjeistukseen asiansa hoidossa.
Kun Kaartin Jääkärirykmentti oli kantelusta tiedon saatuaan asiassa toimivaltaisena tahona oma-aloitteisesti ottanut vahinkoasian käsiteltä-väkseen, AOA katsoi riittäväksi toimenpiteeksi saattaa käsityksensä tapahtuneesta Kaartin Jääkä-rirykmentin tietoon (3426/2018).
Kaartin Jääkärirykmentti ilmoitti korvanneen- sa kantelijan sekä kahden muun henkilön samassa yhteydessä vaurioituneet matkapuhelimet esitetty-jen korvausvaatimusten mukaisesti.
Henkilötunnuksen ilmoittaminen
Porin prikaatissa julkaistiin valintatilaisuutta kos-keva kirjallinen toimeenpanokäsky, josta ilmeni 66 osallistujan henkilötunnukset.
Henkilötunnusten ilmoittaminen asiakirjassa oli tarpeetonta. Ainoastaan henkilöiden nimien, ja mahdollisesti myös syntymäajan ilmoittaminen olisi ollut riittävää asiakirjan tarkoitusta varten.
Henkilötunnus ei sinänsä ole salassa pidettävä tieto. Siitä huolimatta henkilötunnusten – kuten muidenkin henkilötietojen – kanssa tulee toimia huolellisesti, ja niiden käsittelyyn tarvitaan todel- linen ja hyväksyttävä peruste. Kyseisen tiedon merkitseminen ei ollut tarpeellista sen paremmin koulutukseen käskytettävän yksilöinnin kuin käs-kyn tarkoituksen kannalta.
AOA kiinnitti Porin prikaatin huomiota vas- taisen varalle henkilötunnusten käsittelemiseen sillä tavoin, ettei niitä tarpeettomasti merkitä vi-ranomaisen laatimiin asiakirjoihin (5088/2018).
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� maanpuolustus ja rajavartiointi
170
4.5 Tulli
Asiaryhmään luetaan kaikki Tullin menettelyä koskevat kantelut. Ne käsittelevät yleensä tullaus-ta, tulliverotusta ja tullivalvontamenettelyä sekä tullirikostorjuntaa. Tulliasioiden ratkaisijana toi- mi AOA Maija Sakslin. Pääesittelijä oli esittelijä-neuvos Riitta Länsisyrjä. Telepakkokeinojen käy-tön valvonnasta katso jakso 4.6.
4.5.1
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Euroopan unionin tullikoodeksin soveltamiseksi tarvittavat säännökset eli komission delegoitu ase- tus ja täytäntöönpanoasetus julkaistiin vuoden 2015 lopulla. Niitä ja tullikoodeksia sovelletaan 1.5.2016 lukien tai myöhemmin, kun tietojärjestel-mämuutoksista johtuvat siirtymäajat ja siirtymä-säännösten soveltaminen ovat päättyneet, viimeis-tään vuonna 2021.
Tullin verotustehtävien siirtämistä verohallin- toon koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Siirrettävien verolajien rikostorjuntatehtä- vien osalta Tulli säilyi edelleen esitutkintaviran- omaisena. Valmisteverotus ja autoverotus siirtyi- vät verohallinnolle. Näiden verolajien verotuspro- sessit ja tietojärjestelmät siirtyivät Verohallinnon käyttöön sellaisenaan. Tullille jäi valmiste- ja auto-verotusta koskeva valvontatehtävä ja rikostutkin-ta. Lisäksi Tulli vastaa jatkossakin rekisteröimät-tömien asiakkaiden maahantuomien tuotteiden valmisteverotuksesta. Uudistus tuli voimaan vuo-den 2017 alusta. Tavoitteena on, että valmistevero-tus ja autoverovalmistevero-tus integroidaan Verohallinnon val-misohjelmistoon siirtymäkauden jälkeen 1.1.2020.
Maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyi verohal-linnolle 1.1.2018.
Kysymys vahingonkorvauksen vanhentumi-sesta ns. elv-palautusasiassa oli edelleen esillä kan-teluissa. Kysymys vanhentumisesta oli saanut korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisun
tapauk-sessa KKO 2016:28. Asiassa oli vaadittu vahingon-korvausta 17.3.2011 eli ennen kuin kolme vuotta oli kulunut Euroopan unionin tuomioistuimen 19.3.2009 antamasta tuomiosta, jossa todettiin Suomen rikkoneen verotuksen syrjivyyden kiel- toa pitämällä voimassa oikeuden vähentää elv ar-vonlisäverosta.
KKO katsoi, kuten Helsingin hovioikeus, että vanhentumislain kolmen vuoden vanhentumis- aika oli alkanut aikaisintaan tuolloin eli 19.3.2009.
Vahingonkorvausvaatimuksista suurin osa sai rat-kaisunsa KKO:n päätöksellä joulukuussa 2017, kun KKO ei myöntänyt valituslupaa Turun hovi- oikeuden ratkaisulle, jonka mukaan ajoneuvon maahantuojan elv-perusteinen vahingonkorvaus-vaatimus oli vanhentunut. Turun hovioikeus kat-soi, että yli kolme vuotta Euroopan unionin tuo-mioistuimen edellä mainitun päätöksen jälkeen tehdyt ajoneuvon maahantuojien korvausvaati-mukset olivat vanhentuneet. Vielä on kuitenkin hovioikeusasteella vireillä kysymys siitä, onko ve- rovalituksen tekeminen tai ylimääräinen muutok- senhaku katkaissut vanhentumisajan. Näitä asioi- ta, joiden osalta tulee arvioitavaksi vahingonkor-vausvelvollisuus lainvoimaisen tuomion jälkeen on noin 12 000.
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� tulli
Saapuneet ja ratkaistut kantelut vuosina 2009–2018
Toimenpideprosentti vuosina 2009–2018
0 10 20 30 40 50 60 70
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009
ratkaistut saapuneet
0 10 20 30 40 50
2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009
kaikki tulliviranomaiset
4.5.2
LAILLISUUSVALVONTA
OA arvioi Tullin verkkosivuston uudistamista kie-lellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Kanteluiden tullessa vireille ja Tullin antaessa sel-vitystään verkkosivuston uudistaminen oli ollut kesken. Sittemmin uudistustyö oli saatu valmiiksi, ja sivustojen kieliversiot vastasivat toisiaan. Näis- sä oloissa OA katsoi, ettei asia edellyttänyt enem-piä toimenpiteitä kuin että hän kiinnitti Tullin huomiota esittämiinsä yleisiin näkökohtiin tiedot-teiden, verkkosivuston ja -palvelun julkaisemises- ta samanaikaisesti molemmilla kansalliskielillä (498* ja 1705/2017).
Tulli on pyytänyt saada oikeusasiamiehen näke- myksen etälamauttimen sopivuudesta Tullin voi- mankäyttövälineeksi. Kirjeen mukaan Tulli suun-nittelee hankkivansa etälamauttimia tullivalvon-ta- ja tullirikostorjuntatehtäviä suorittavien tul-limiesten voimankäyttövälineiksi. Tämän vuoksi Tullissa pilotoidaan etälamauttimen käyttöä tam- mikuun 2019 alusta syyskuun loppuun saakka.
Toteutusvaihe jatkuu elokuun 2019 loppuun.
Kirjeessä todetaan, että ampuma-aseen sijaan etälamauttimen käyttö voisi tulla kysymykseen hätävarjelutilanteiden lisäksi myös tilanteissa, joissa Tullin virkatehtävien suorittaminen koh- taa vastarintaa.
AOA totesi, että kysymys etälamauttimien käytöstä on ollut laillisuusvalvonnan ja kansain- välisten valvontaelinten arvioitavana poliisin me- nettelyn ja laajemmin rikostorjunnan osalta. Täl- löin voidaan todeta, että käytölle asetettujen reu- naehtojen täyttyessä etälamauttimen käytölle ei ole oikeudellista estettä. Tullilla on kuitenkin run- saasti valvontatehtäviä, jotka ainakin ensisijaisesti suojaavat muun muassa EU:n tai valtion fiskaali- sia intressejä tai terveydellisiä ja muita taloudelli- sia intressejä.
Jo tullilain voimakeinojen käyttöä koskevasta sääntelystä ilmenee, että yksilön perusoikeuksiin puuttumista on arvioitava kokonaisvaltaisesti voi-makeinon käytön perusteen puolustettavuuden näkökulmasta. Voimakeinojen käytön edellytys- ten arvioinnissa on otettava huomioon esimerkik-laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� tulli
172
si suojattava oikeushyvä, kuten se, onko virkateh-tävän suorittaminen jonkun perusoikeuksien suo-jelemiseksi tai tärkeän yhteiskunnallisen intressin saavuttamiseksi ehdottoman tarpeellista ja onko tavoitteen saavuttamiseksi käytettävissä voima-keinoja lievempiä voima-keinoja tai, jos voimavoima-keinoja on käytettävä, vaikutuksiltaan perusoikeuksia vähem-män rajoittavia keinoja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti.
AOA totesi johtopäätöksenään, että Tullin muissa kuin rikostorjunnan tehtävissä etälamaut-timen käytön tulee olla selvästi poikkeuksellista.
Kun ottaa huomioon riskit muun muassa kohteen terveydelle ja sen kritiikin, mitä lamauttimien käy- töstä on esitetty, on syytä kiinnittää huomiota pe- rusteellisen koulutuksen ja asianmukaisen ohjeis- tuksen laatimisen tärkeyteen. Tullin etälamautti- mien käyttöönoton asianmukaisuutta voidaan ar- vioida asiaa koskevan ohjeistuksen, koulutussuun- nitelman ja pilotoinnin testausvaiheessa saatavan käyttökokemuksen perusteella tarkemmin. AOA pyysi Tullia toimittaman selvityksen näistä sei-koista 31.12.2019 mennessä (4173/2018*).
AOA otti omana aloitteenaan tutkittavaksi henki-löön kohdistuvan etsinnän ja turvallisuustarkas-tuksen toimittamiskäytännöt. Hän oli Tullin toi-mipaikkoihin tekemiensä tarkastusten yhteydes- sä selvittänyt näitä käytäntöjä. Tullin valvonta-osasto oli myös pyytänyt kannanottoa henkilöön kohdistuvan etsinnän suorittamiseen asianosai- sen suostumuksen perusteella.
AOA totesi, että suostumukselle on asetettava edellytykseksi suostumuksen vapaaehtoisuus. Va-paaehtoisuus merkitsee, että henkilö on tietoinen siitä seikasta, että suostumuksen antamatta jättä-minen ei voi johtaa minkäänlaisiin hänen kannal-taan haitallisiin seuraamuksiin. Suostumusta on erityisesti pidetty mahdollisena silloin, kun suos-tumuksen antaminen on asianosaisen intressissä esimerkiksi hänen halutessaan puhdistautua epäi-lystä esimerkiksi huumausaineen salakuljetusta koskevassa asiassa.
Tämä puhdistautumistarkoituksen käyttökel-poisuus on kuitenkin tulkinnanvaraista nyt tarkoi-tetussa tilanteessa, kun asiassa ei ole vielä aloitettu esitutkintaa, vaan kysymys on hallinnollisen
pak-kokeinon käytöstä. Kun tullitarkastuksen olosuh-teissa on kysymys maahantulosta tai mahdollises-ti maasta poistumisesta, olosuhteet ovat sellaiset, että suostujalle voi helposti syntyä käsitys, että hä-nen suostumuksestaan riippumatta toimenpitei-seen voidaan ryhtyä tai suostumuksen antamatta jättäminen johtaa hänen kannaltaan haitallisiin seuraamuksiin. Suostumusta ei myöskään saisi tie-dustella, vaan sen tulisi olla asianosaisen taholta spontaani.
Vielä on otettava huomioon, että olosuhtei-den arvioiminen jälkikäteisessä valvonnassa edel-lyttää, että asiaosainen antaa etukäteen kirjallisen suostumuksen menettelyyn. Tässä suostumuk-sessa tulee myös ilmetä, että suostumuksen anta-matta jättämisestä ei ole hänelle mitään kielteisiä seuraamuksia. Suostumukseen ei voi kuitenkaan milloinkaan perustaa vapauteen kohdistuvaa pak-kokeinoa. AOA katsoi, että suostumuksen käyttö hallinnollisen henkilöön kohdistuvan etsinnän oi-keuttamisperusteena on vain erittäin rajoitetusti mahdollista silloin, kun edellä kuvatut edellytyk-set täyttyvät.
Tullin ohjeistuksessa ei ole tarkemmin yksi-löity henkilöön kohdistuvan etsinnän käytäntöjä tai lausuttu mitään suostumukseen perustuvasta tarkastuksesta. Myöskään ainakaan AOA:lle toimi-tetussa ohjeistuksessa ei ole selvitetty lähemmin suolen sisäisen salakuljetuksen epäilyyn liittyvää henkilönkatsastus-, esitutkinnan aloittamis- ja eristämistarkkailumenettelyä. AOA kiinnitti Tul-lin huomiota siihen, että ohjeistusta tulisi tältä osin täsmentää ja konkretisoida (5022/2017*).
laillisuusvalvonta asiaryhmittäin
�.� tulli