3.3.1
IHMISOIKEUSKESKUKSEN MANDAATTI Vuonna 2012 toimintansa aloittanut Ihmisoikeus- keskus on toiminnallisesti itsenäinen ja riippuma-ton, mutta hallinnollisesti eduskunnan oikeusasia-miehen kanslian yhteydessä. Keskuksen tehtävät on määritelty laissa eduskunnan oikeusasiamie-hestä. Lain mukaan Ihmisoikeuskeskuksen teh- tävänä on:
– edistää perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää tie-dotusta, kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta sekä näihin liittyvää yhteistyötä
– laatia selvityksiä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta
– tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja toteutta-miseksi
– osallistua perus- ja ihmisoikeuksien edistämi-seen ja turvaamiedistämi-seen liittyvään eurooppalai- seen ja kansainväliseen yhteistyöhön ja huo- lehtia muista vastaavista perus- ja ihmisoi-keuksien edistämiseen ja toteuttamiseen liit- tyvistä tehtävistä ja
– edistää, suojella ja seurata YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen täy-täntöönpanoa.
Keskus ei käsittele kanteluja eikä muitakaan yk- sittäistapauksia.
3.3.2
IHMISOIKEUSKESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2018
Perus- ja ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Vuoden 2018 erityisenä tavoitteena oli vahvistaa perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvän koulutuksen saatavuutta yhteistyön kautta. Ihmisoikeuskeskus välitti tietoa eri toimijoiden tarjoamasta koulutuk-sesta muun muassa kotisivuillaan, kohdennetuilla sähköpostiviesteillä sekä sosiaalisessa mediassa.
Ihmisoikeuskeskuksen tuottama videoitu kou-lutussarja perus- ja ihmisoikeuksien perusasiois-ta julkaistiin omien verkkosivujen lisäksi myös valtioneuvoston kärkihankkeeseen pohjautuvalla valtion digitaalisella eOppiva-koulutusalustalla.
Oikeusasiamiehen kanssa aloitettu hanke opetus- sektorin PIO-osaamisen vahvistamiseksi toteutui yhteistyössä aluehallintovirastojen (AVI), Opetus- hallituksen, Opettajien ammattijärjestön (OAJ), Suomen rehtorit ry:n (SURE) ja Opetus- ja sivis- tystoimen asiantuntijat ry:n (OPSIA) kanssa. Vuo- den aikana ryhdyttiin valmistelemaan myös uutta koulutushanketta oikeusasiamiehen kanssa kehi-tysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeu-den vahvistamiseksi asumispalveluissa.
Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tie-dekunnassa käynnistyi Ihmisoikeuskeskuksen aloitteesta ja osittaisrahoituksella vuoden mittai-nen hanke perus- ja ihmisoikeusosaamisen vah- vistamiseksi opettajankoulutuksessa.
Tiedotus ja tilaisuudet
Kotisivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa julkaistiin säännöllisesti tiedotteita, lausuntoja sekä uutisia ja katsauksia perus- ja ihmisoikeuk- sista. Vuonna 2018 kotisivut uudistettiin koko- naisuudessaan. Joulukuussa kansanedustajille ja virkamiehille tarjottiin tietoa ajankohtaisista pe- rus- ja ihmisoikeusasioista eduskunnan ihmisoi- keusviikon ajan.
Ihmisoikeuskeskus järjesti ja oli osallistuja-na useissa tilaisuuksissa, kuten Educa-messuilla, Standing up for Human Rights in a Multipolar World -seminaarissa, tilaisuudessa transihmisten oikeuksista ja Suomen EU-puheenjohtajuutta ja perusoikeuksia koskevassa asiantuntijaseminaa-rissa.
perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta
Lausunnot ja julkaisut
Ihmisoikeuskeskus antaa lausuntoja joko pyyn-nöstä tai omasta aloitteestaan toimintaansa liitty-vistä teemoista. Lausuntoja annetaan kotimaisille toimijoille, mutta muun muassa määräaikaisra-portoinnin ja erilaisten kyselyiden osalta suoraan kansainvälisille valvontaelimille ja järjestöille.
Vuonna 2018 Ihmisoikeuskeskus antoi lausunnon esimerkiksi alkuperäiskansojen maaoikeuksista YK:n alkuperäiskansafoorumille, romanipoliitti- sen ohjelman luonnoksesta, translain uudistamis-tarpeesta, Euroopan neuvoston GREVIO-komi- tealle naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perhe-väkivallasta ja YK:n yritystoimintaa ja ihmisoi-keuksia koskevasta sopimusluonnoksesta.
Ihmisoikeuskeskus julkaisi toimintavuonna kuusi kertaa kansainvälisen katsauksen, johon koottiin keskeisiä tapahtumia, tutkimuksia ja uu-tisia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta. Li-säksi julkaistiin translain uudistamiseen liittyvä selvitys Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen – Tilanne Suomessa ja lainsäädännön kehityslin-joja Euroopassa. Selvityksessä käydään läpi suku-puolen vahvistamiseen liittyvää kansainvälisten ihmisoikeusinstrumenttien ja -mekanismien tuot-tamaa aineistoa, kannanottoja, suosituksia ja oi-keuskäytäntöä. Julkaisussa käsitellään myös trans-lain uudistustyötä Suomessa sekä sukupuolen oi-keudellista vahvistamista koskevan lainsäädännön muutoksia Maltalla, Tanskassa, Norjassa, Alanko-maissa ja Irlannissa.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta
Ihmisoikeuskeskus jatkoi perus- ja ihmisoikeuk- sien toteutumisen seurannan kehittämistä. Ih-misoikeuskeskus kiinnittää työssään huomiota erityisesti niihin teemoihin tai oikeuksiin, joiden toteutumisen edistämistä ja seurantaa varten ei ole olemassa omaa erityisvaltuutettua. Seuranta perustuu pitkälti yhteistyöhön ja jo olemassa ole- vaan tietoon, mutta Ihmisoikeuskeskus tekee myös omia selvityksiä, kuten vuonna 2018 jul- kaistu transihmisten oikeuksiin liittyvä selvitys.
Ihmisoikeuskeskus aloitti vuonna 2018 yh- teistyössä oikeusministeriön ja Euroopan perus-
oikeusviraston kanssa kansallisen perusoikeusba- rometrin valmistelun. Barometrillä selvitetään yleistä tietämystä perusoikeuksista, käsityksiä eri oikeuksien tärkeydestä ja kokemuksia niiden to-teutumisesta arjessa. Eurooppalaisen perusoikeus-barometrin rinnalla Suomessa tehdään vammaisil-le henkilöilvammaisil-le ja kielivähemmistöilvammaisil-le (ruotsi, venäjä ja arabia) suunnattu perusoikeusbarometrin lisä-osio ensimmäisenä EU-maana.
Ihmisoikeuskeskus osallistuu itsenäisesti ja hallituksesta riippumattomana toimijana ihmisoi-keussopimusten määräaikaisraportointiin ja seu-raa sopimusvalvontaelinten antamien suositusten täytäntöönpanoa. Ihmisoikeuskeskus tiedotti laa-jasti yksilövalituksista ja järjestökanteluista, joita käsitellään YK:n ja Euroopan neuvoston alaisissa lainkäyttö- ja tutkintaelimissä.
Ihmisoikeuskeskus osallistui ulkoministeriön järjestämiin kansallisiin kuulemistilaisuuksiin Euroopan neuvoston vähemmistöpuiteyleissopi-muksen (FCNM) ja YK:n vammaisyleissopimuk-sen (CRPD) osalta sekä ECRI- ja GREVIO-komi-teoiden maavierailuihin.
YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöön-panon edistäminen ja seuranta
YK:n vammaisyleissopimuksen (CRPD) 33 artik- lan 2 kohdan mukaan sopimusosapuolten on ni-mettävä tai perustettava riippumaton mekanismi, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen täytäntöönpanoa. Riippumatto- man mekanismin tehtävistä huolehtivat Ihmisoi-keuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta yhdes- sä eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa. Erityis-tehtävään liittyvästä toiminnasta vuoden 2018 ai- kana kerrotaan tarkemmin jaksossa 3.4.
Vammaisyleissopimuksen 33 artiklan 3 koh- dan mukaan sopimusosapuolten on osallistettava vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt seu- rantamenettelyyn täysimääräisesti. Tämän vuoksi ihmisoikeusvaltuuskunnan alaisuudessa toimii py-syvänä jaostona vammaisten ihmisoikeuskomitea (VIOK). VIOK voi tehdä esityksiä ja esittää näke- myksiään eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Ih-misoikeuskeskukselle siitä, miten ne voisivat ke-hittää vammaisten henkilöiden oikeuksien toteu-tumista ja sopimuksen täytäntöönpanoa. Se voi perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta
54
myös esittää ihmisoikeusvaltuuskunnalle käsitel-täväksi vammaisten henkilöiden oikeuksiin liitty- viä kysymyksiä. VIOK:n toimintaa käydään läpi jaksossa 3.4.
Kansainvälinen yhteistyö
Ihmisoikeuskeskus osallistui kansainväliseen ja eurooppalaiseen yhteistyöhön sekä kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden maailmanlaajuisen verkoston (The Global Alliance for National Hu- man Rights Institutions, GANHRI) hallitukses-sa että kanhallitukses-sallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston (European Network of National Human Rights Institutions, ENNHRI) hallituksessa ja työryhmissä.
Ihmisoikeuskeskus lisäsi EU:n perusoikeusvi-raston (European Union Agency for Fundamental Rights, FRA) ja Euroopan perusoikeuskirjan tun-nettavuutta Suomessa ja tiivisti yhteistyötä FRA:n kanssa muun muassa tutkimus- ja tiedotustoimin-nassa. Ihmisoikeuskeskuksen johtaja toimii hei-näkuuhun 2020 asti FRA:n hallintoneuvoston pu-heenjohtajana.
3.3.3
IHMISOIKEUSVALTUUSKUNNAN MANDAATTI JA TOIMINTA 2018
Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskun- ta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. Valtuuskunta kä- sittelee laajakantoisia perus- ja ihmisoikeusasioi- ta ja hyväksyy vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen.
Nykyisen valtuuskunnan toimikausi on 1.4.2016−31.3.2020. Eduskunnan oikeusasiamie- hen nimittämässä valtuuskunnassa on 38 jäsen- tä, mukaan luettuna erityisvaltuutetut sekä ylim-pien laillisuusvalvojien ja Saamelaiskäräjien edus-tajat. Ihmisoikeusvaltuuskunnan puheenjohtaja- na toimii Ihmisoikeuskeskuksen johtaja. Valtuus-kunnan alaisuudessa toimii pysyvänä jaostona työvaliokunta ja vammaisten ihmisoikeuskomi- tea (VIOK).
Valtuuskunta kokoontui toimivuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin muun muas-sa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, tietosuojaa ja ajankohtaisia perus- ja ihmisoikeusongelmia laillisuusvalvojien ja erityisvaltuutettujen työssä.
Ihmisoikeusvaltuuskunta hyväksyi lokakuussa 2018 kannanoton, jossa vaadittiin tehokkaampia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan ja perhe-väkivallan ehkäisemiseksi. Kannanoton mukaan työlle on taattava nykyistä kattavammat resurssit ja toimintaa valvomaan on perustettava erityinen kansallinen taho.
perus- ja ihmisoikeudet
�.� ihmisoikeuskeskus ja ihmisoikeusvaltuuskunta