Nykytila

10.2.1 Alueen kallio- ja maaperä

Kallioperä

Hankealue sijoittuu Suomen kallioperän nuorimpiin osiin. Se kuuluu Muhos – muodostuman nimellä tunnettuun, noin 1,3 miljardia vuotta sitten kerrostuneeseen sedimenttikivialueeseen, joka koostuu pääasiassa hienorakeisista savista ja silteistä.

Sedimenttikivialue ulottuu Muhokselta Liminkaan ja edelleen Hailuotoon.

Oulunsalon alueen kallioperä koostuu mesoproterotsooisista savikivistä. Hailuodon kallioperä on kokonaisuudessaan muualla Suomessa harvinaista savi- ja hiekkaki-veä, jonka paksuus on satoja metrejä. Savikiven alapuolella on kiteinen, noin 200 miljoona vuotta vanha peruskallio.

Maaperä

Hankealueen yleisin maalaji on hiekka. Oulunsalon alueen maaperämuodostumista huomattavin on kunnan lounaisosassa sijaitseva jäätikön sulamisvesien kerrostama Salonselän laaja ja yhtenäinen harjuselänne. Lajitteeltaan hienompaa hiekkaa esiin-tyy laajasti varsinaisen harjualueen ulkopuolella rantavoimien levittäminä kenttinä ja valleina. Kunnan keskiosissa harjuselänteen pohjoispuolella on suoalueita. Alueen

Mall: Rapport - 2004.dot ver 1.0

Oulunsalon Riutunkarin ja Hailuodon Huikun alueen lävistää harjumuodostuma, joka on osa Suomen itärajalta Ilomantsista Sotkamon ja Oulujärven kautta Hai-luotoon ulottuvaa harjujaksoa (Tikkanen 1994). Saman harjujakson osia ovat mm.

Rokuan, Kempeleenharjun ja Oulunsalon Salonselän muodostumat. Harju on Perä-meren lähistöllä monin paikoin peittyneenä (nk. piiloharju) ympäröiviin sedimenttila-jeihin ja rantamuodostumiin. (Geobotnia Oy 2009)

Kuva 10-1 Oulunsalon ja Hailuodon alueen maaperä.(Destia Oy 2009) (© Maanmittauslaitos, lupa nro 216/MML/09).

Jääkauden lopulla ja sen jälkeen on harjumuodostuman molemmille puolille kerros-tunut hienompirakeisia kerrostumia, pääasiassa pehmeitä silttejä. Silttikerrostumien alla jatkuu aikaisemmin syntyneen harjumuodostuman lieve, jossa materiaali on pääasiassa hiekkaa tai silttistä hiekkaa. Näiden maakerrosten alla on tiivis, todennä-köisesti pääosin hiekasta ja moreenista muodostuva harjumuodostuma (pohjamo-reenimuodostuma). Ydinharjun kohdalla harjumuodstuma ulottuu kuitenkin mitä to-dennäköisimmin savikiveen saakka. (Geobotnia Oy 2009)

Oulunsalo-Hailuoto pohjaluotauksen perusteella syvyys Riutunkarin ja Huikun väli-sellä alueella vaihtelee välillä 1…12 metriä (Kemijoki Aquatic Technology 2009). Pii-loharjun ympäristössä syvyys on laajalla alueella vain 1…3 metriä. Pohjatutkimus-selvityksen mukaan pohja laskee harjumuodostumasta pääsääntöisesti lounaaseen ja koilliseen. Matalikon sisällä esiintyy paikallisia painannealueita. (Geobotnia Oy 2009)

Hailuodossa ei ole kalliopaljastumia, vaan kallioperää peittää jopa sadan metrin pak-suinen maaperä. Maaperä on pääasiassa hienoa hiekkaa. Hailuodon ytimen muo-dostaa läpi saaren kulkeva Marjaniemi - Hiidenniemen harjujakso. Moreenialueita on pääasiassa Hailuodon keskiosissa, Ulkokarvon etelä- ja lounaispuolella sekä Syökari - Vähäkari alueella. Savikkoalueita esiintyy Tömpän ympäristössä ja Kirkkosalmen koillispuolella. Hailuodossa on yksittäisiä suoalueita, joista laajimpia ovat Härkinneva ja Hanhisjärvensuo.

apport - 2004.dot ver 1.0

Erityismuodot, geologiset arvokohteet

Hailuodon maaperän muotoihin ovat vaikuttaneet voimakkaasti aallokko ja tuulen kuluttava ja kerrostava työ. Ranta-alueilla esiintyy erilaisia rantamuodostumia sekä tuulen kuljettamia, kasaamia ja lajittelemia lentohiekkakinoksia eli dyynejä sekä tuu-len kuluttamia kasvittomia deflaatioalueita (Johansson & Kujansuu 2005).

Perämeren rannikon huomattavimmat rannikkodyynit sijaitsevat Hailuodossa. Saa-ren korkeimman kohdan, Hyypänmäen ympärillä on 5-12 metriä korkeita ja paikoin jopa 1,5 kilometriä pitkiä paraabelidyynejä, joiden kaari aukeaa lounaaseen. Ne ovat syntyneet 1 000 – 1 700 vuotta sitten. Paraabelidyynien ympärillä esiintyy luode-kaakkosuuntaisia poikittaisdyynejä. Molemmat dyynityypit ovat mäntymetsien peit-tämiä. Dyyniselänteiden välissä on pieniä deflaatiopainanteita, joissa tuulieroosio on kaivanut hiekkaa mäntyjen juurelta niin, että juuristoa on paljastunut näkyviin jopa metrin syvyydeltä. Hailuodon rannoilla, esimerkiksi Marjaniemessä, on nähtävissä myös aivan viimeisten vuosikymmenien aikana syntyneitä rannikkodyynejä (Johans-son & Kujansuu 2005).

Hailuodon pinnanmuotoja ja luonnonmaisemaa luonnehtivien dyynien ja lentohiek-kavallien lisäksi maisemakuvalle ovat tyypillisiä myös lentohieklentohiek-kavallien salpaamat kymmenet glo –järvet.

Suunnittelualueen luonnonoloille leimaa-antava piirre on jääkauden jälkeen alkanut maankohoaminen, joka jatkuu edelleen. Nopeinta maankohoaminen on Perämerellä, mistä jääpeite suli viimeisenä. Maankohoamisnopeus Perämerellä on 8-9 mm vuo-dessa. (Itämeriportaali)

Hailuodon saarenkorkeimmat kohdat ovat nousseet merestä noin 2000 vuotta sitten.

Maankohoaminen vaikuttaa edelleen voimakkaasti alueen luontoon erityisesti ranta-kasvillisuuden sukkession kautta.

10.2.2 Maa- ja kalliokiviainesvarat

Kalliokiviaines

Raahe – Tornio välisen alueen kiviainesinventoinnin yhteydessä vuosina 1989 - 1996 alueelta inventoitiin kiviaineksia kaikkiaan 381 miljoonaa kiintokuutiota 25 kun-nan alueelta. Kiviaineksen kokonaismäärä muodostuu yli tuhannesta louhintatekni-sestä yksiköstä eli kallioalueesta, josta on saatavissa tiettyä lujuutta omaavaa murs-ketta. Huomattavaa on, että louhintateknisten yksiköiden keskimääräinen koko on varsin pieni, vain 0,11 miljoonaa kuutiota (Sipilä & Suominen 1996).

Oulun seutukunnan alueella kiviaineksia on inventoinnin mukaan noin 97,1 miljoona kuutiota. Kiviainesmäärät ovat suuntaa antavia, koska määrät on laskettu kymmenen metriä ympäröivän maiseman tasoa alemmaksi (Sipilä & Suominen 1996).

Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu yhteensä seitsemän seudulli-sesti merkittävää kalliokiviainesten ottoaluetta. Kaavassa on osoitettu vain sellaiset alueet, jotka on riittävästi selvitetty ja joilla on seudullista merkitystä tai jotka turvaa-vat aluekeskusten kehittymisen.

Maakuntakaavassa esitetyistä alueista on erityisen merkittävä Oulun seutukunnan alueella sijaitseva Vasikkasuo (Haukipudas, Kiiminki), joka tulee olemaan keskeises-sä asemassa Oulun seudun kiviainestarpeen tyydyttämiseskeskeises-sä. Vasikkasuon ki-viaineksen määräksi on arvioitu 33 milj. m³ (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2007).

Paikallisesti merkittäviä kalliokiviaineksen ottoalueita Oulun seudun alueella on

Hau-Mall: Rapport - 2004.dot ver 1.0

Sora- ja hiekkavarat

Oulun seutukunnan alueella on neljä seudullisesti merkittävää maa-ainesten ottoalu-etta, joiden hiekkavarat on arvioitu olevan 12 milj. m³. Suurimmat arvioidut varannot (4,5 milj. m³) ovat Haukiputaan Vasikkasuon ja Isoniemen maa-ainesten ottoalueilla (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2007).

Kiviainestilinpidon mukaan karkearakeisia maa-aineksia on Oulun seutukunnan alu-eella saatavilla Haukiputaan Kellon alueelta, Kiimingin Mustasuolta, Oulunsalon Sa-lonselän alueelta ja Lumijoen Isokankaalta (GTK, Kitti).

Hailuodon kunnan alueella GTK:n maa-aineskannassa vuonna 2009 olevat muodos-tumat (murskattavaa, soravaltaista, hiekkavaltaista) ovat yhteensä 140 585 tm³.

Muodostumia kunnan alueella on yhteensä 24 kappaletta. Kunnan alueella on yksi voimassa oleva maa-aineksenottolupa vuoteen 2011 asti. Ottotoiminta on ollut pää-asiassa jalostamatonta hiekan- ja soranottoa.

Oulunsalon kunnan alueella GTK:n maa-aineskannassa vuonna 2009 olevat muo-dostumat (murskattavaa, soravaltaista, hiekkavaltaista) ovat yhteensä 35 814 tm³.

Muodostumia kunnan alueella on yhteensä 9 kappaletta. Voimassa olevia maa-aineksenottolupia on yhteensä 18. Ottotoiminta on ollut pääsääntöisesti jalostama-tonta hiekan- ja soranottoa (voimassa olevien lupien osalta maksimissaan n.

150 000 m³/vuosi).

Moreenivarat

Oulun seutukunnan alueella rakentamiseen käytettävissä olevat moreenivarat ovat sora- ja hiekkavaroja huomattavasti rajallisemmat. Moreenia esiintyy muun muassa Haukiputaan alueella, Muhoksen pohjoispuolella sekä Jolosjokivarressa Kiimingin pohjois- ja itäpuolella (Mäkinen ym. 2007). Alueen moreenivarojen hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ongelmia.

Haukiputaan pohjoispuolella noin neljä kilometriä leveällä ja viisi kilometriä pitkällä, lähes länsi-itä –suuntaisella vyöhykkeellä esiintyy iskostunutta moreenia alueen mo-reenimäkien korkeimmilla kohdilla. Moreeni sisältää poikkeuksellisen runsaasti mus-taliuskeissa tyypillisesti esiintyviä rikki- ja magneettikiisua (Nenonen ym. 2000). Mu-hoksen pohjoispuolen ja Jolosjokivarren moreeniesiintymät kuuluvat mahdollisesti tähän samaan mustaliuskejaksoon.

10.2.3 Pohjavedet

Hankkeen vaikutusalueen pohjavesialueet sijoittuvat pääosin luode-kaakkosuuntaisiin pitkittäisharjuihin, joiden materiaali on glasifluviaalista soraa ja hiekkaa. Oulunsalon kunnan alueella on yksi vedenhankintaa varten tärkeä pohja-vesialue (11567001 Salonselkä). Hailuodon alueella on viisi pohjapohja-vesialuetta, joista vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita ovat Ojakylä (11072001) ja Mar-janiemi (11072002). Muut pohjavesialueet, joista varsinaisella suunnittelualueella sijaitsee Huikunkankaan pohjavesialue, kuuluvat luokkaan III (muu pohjavesialue) (Kuva 10-2).

apport - 2004.dot ver 1.0

Kuva 10-2 Hankealueen läheiset pohjavesialueet.(Destia Oy 2009) (Pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8586/10).

Huikunkankaan pohjavesialue sijaitsee Hailuodon Santosen niemen itäosassa, noin kilometrin etäisyydellä lauttarannasta. Huikunkankaan pohjavesialue sijoittuu ranta-kerrostumaan, joka muodostuu hienohkoa hiekkaa sisältävistä laajoista hiekkakentis-tä ja rantavalleista. Sen kokonaispinta-ala on 5 km² ja muodostumisalueen pinta-ala 3,4 km². Pohjavettä muodostuu noin 1500 m³ päivässä.

Marjaniemi - Hiidenniemi harjujakson alueella on neljä pohjavesialuetta. Nykyisestä lauttasatamasta keskustaajamaan johtava maantie sivuaa Ojakylän pohjavesialuetta harjujakson itäpäässä.

Hailuodon kunnan vesihuollosta vastaa Hailuodon Vesihuolto Oy. Vesijohtoverkosto kattaa hyvin vakituisen asutuksen, sillä sen ulkopuolella on vain muutama kiinteistö sekä ranta-alueen kesäasunnot. Yhtiön päävedenottamo sijoittuu Ojakylän pohja-vesialueelle. Myös Marjaniemen pohjavesialueella on vedenottamo, jota käytetään paikallisesti muutaman lähialueen kiinteistön vedenhankintaan. Nykyiset I-luokan pohjavesialueet ylittävät kapasiteetiltaan Hailuodon tarpeet.