Nykytila

6.2.1 Maantie- ja lauttaliikenne

Hailuotoon johtaa maantie 816, joka lähtee Kempeleestä, kulkee Oulunsalon ja Hai-luodon kuntakeskusten läpi ja päättyy HaiHai-luodon saareen länsiosaan Marjaniemeen (Kuva 6-1). Tien kokonaispituus on noin 56 km. Osana yhteyttä on Tiehallinnon ylläpi-tämä 6,9 km pituinen lauttayhteys Oulunsalon Riutunkarista Hailuodon Huikkuun.

Kuva 6-1 Tieverkko ja sen toiminnallinen luokitus (Destia Oy 2009). (Kuvasta suurennos si-vulla 316) (Pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8586/10).

Hailuodon automaattisen liikennelaskentapisteen mukaan vuonna 2008 kokonaislii-kennemäärä oli 199 500 ajoneuvoa. Raskaiden ajoneuvojen osuus oli 13 %. Koko-vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne oli 554 ajoneuvoa ja kesän keskimääräi-nen vuorokausiliikenne oli 762 ajoneuvoa.

Jäätilanteen salliessa Tiehallinto pitää rinnakkaisyhteytenä auki jäätietä. Jäätien ai-kaan lauttaliikenne on pienimmillään viisi edestakaista vuoroa päivässä. Jäätie on vuosittain ollut käytössä kuukaudesta neljään kuukautta. Vuonna 2009 jäätie oli

käy-apport - 2004.dot ver 1.0

tössä helmikuun 20. päivästä huhtikuun 11. päivään. Jäätietä ovat viime vuosina voineet käyttää henkilöautot ja kevyet jakeluautot.

Hailuotoon johtavalla maantieyhteydellä nopeusrajoitus on pääosin 80 km/h ja lyhyil-lä jaksoilla 60 km/h sekä lauttarantoja lyhyil-lähestyessä 50 km/h. Jäätiellyhyil-lä nopeusrajoitus on 50 km/h.

Oulunsalon puoleinen osuus tiestä on kokonaan valaistu ja Hailuodon puolella kun-nan keskustan osuus. Kevyen liikenteen väylät sijaitsevat Oulunsalon kunkun-nan taaja-man alueella ja Hailuodon keskustassa (Kuva 6-2). Lauttarannoille asti ei ole kum-mastakaan suunnasta kevyen liikenteen yhteyksiä.

Kuva 6-2 Maantien 816 nykyiset kevyen liikenteen väylät ja tievalaistukset ( Destia Oy 2009).

(Kuvasta suurennos sivulla 317) (Pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8586/10).

Maantiellä 816 on sattunut viiden vuoden jaksolla 2004…2008 yhteensä 85 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 27 on johtanut loukkaantumiseen (Kuva 6-3). Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut kyseisellä ajan jaksolla. Suurin osa onnettomuuksista on kohdistunut tien alkuosaan Oulunsalon taajaman kohdalla, jossa ovat myös suurimmat liikennemäärätkin. Hailuodon puolella sattuneet onnet-tomuudet ovat olleet enimmäkseen yksittäis- tai eläinonnettomuuksia.

Mall: Rapport - 2004.dot ver 1.0

Kuva 6-3 Maantiellä 816 sattuneet onnettomuudet vuosina 2004-2008 (Destia Oy 2009). (Ku-vasta suurennos sivulla 318) (Pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8586/10).

Lautta kuljettaa kaikkia kulkuneuvoja sekä jalan ja pyörällä liikkuvia. Myös vaarallis-ten aineiden kuljetukset ja erikoiskuljetukset hoidetaan lautalla. Vuoden 2009 aika-taulujen mukaan lautan liikennöintiaika on arkisin klo 5-23 välisenä aikana. Tilauk-sesta lautta kulkee klo 00:30 asti. Vuoromäärä on suurimmillaan kesällä, jolloin päi-vittäin ajetaan 46 ylitystä. Vuorotiheys on kesäaikana 30 minuuttia klo 11.30 – 19.30, muulloin 60 – 90 minuuttia.

Lautta käyttää ylitykseen keskimäärin 25 minuuttia ja lastaukseen 5 minuuttia. Odo-tusaika ennen lautan lähtöä on keskimäärin 10 minuuttia. Lautalle mahtuu kerralla 40 - 50 ajoneuvoa. Kuntalaisilla ja kunnan palveluksessa olevilla työntekijöillä on käy-tössä etuajo-oikeus.

Nykyinen päälautta (Merisilta) on vuosimallia 1987 ja varalautta (Meriluoto) vuosi-mallia 1996. Talviaikaan lauttaväylä pysyy lauttaliikenteen avulla avoinna.

6.2.2 Meriliikenne Väylät

Hankealueen läheisyydessä tai sen poikki kulkevat seuraavat väylät (Kuva 6-4): 1. lauttaväylä, Oulunsalo-Hailuoto, kulkusyvyys 4,6 m

2. Hailuoto-Oulu väylä, kulkusyvyys 4,6 m, Oulunsalo-Hailuoto lauttaväylältä Oulun 10 metrin väylälle (Hanhikari-Oulu)

apport - 2004.dot ver 1.0

3. Siikajoen väylä, Raahe-Oulu rannikkoväylä, kulkusyvyys 1,8 m 4. Oulunsalon Riutunkarin kalastaman väylä, kulkusyvyys 2,0 m 5. Riutunkari-Varjakka (Lumijoki) venereitti, kulkusyvyys 0,7 m.

Kuva 6-4 Väylät, L = luontoharrastusta palveleva alue tai rakenne, T = retkeilyä palveleva rakenne ja V = vapaa-ajan viettoa palveleva alue tai rakenne (Pohjakartta VIVA 2007).

Satamat

Oulun Satama kuuluu Perämeren johtaviin metsäteollisuus- ja suuryksikkösatamiin.

Oritkarin, Nuottasaaren, Vihreäsaaren ja Toppilan satamissa vierailee vuosittain 500 - 600 alusta. Tavaraliikenteen määrä on vuosittain n. 3-3,5 miljoona tonnia. Merkittä-vin vientituote on paperi. Tuonnin osuus kokonaisliikenteestä oli vuonna 2008 noin 60 % ja viennin 40 %. Tuonnin kaksi suurinta tavararyhmää olivat nestemäiset polt-toaineet ja metsäteollisuuden raaka-aineet. (www.ouluport.com)

Merenkulkulaitoksella ei ole suunnitteilla tai tiedossaan uusia vesiväylä- tai satama-hankkeita nykyiselle hankealueelle.

Lisäksi hankealueella ja sen läheisyydessä sijaitsee lukuisia kala- ja pienvenesata-mia

Pienvenesatama Kalasatama

Riuttu, Oulunsalo Riutunkari, Oulunsalo Varjakka, Oulunsalo Huikku, Hailuoto Peuhu, Oulunsalo Marjaniemi, Hailuoto Niemenranta, Oulunsalo Varjakka, Lumijoki Salmioja, Oulunsalo Sunikari, Hailuoto Marjaniemen palvelusatama, Hailuoto

Pöllän retkisatama, Hailuoto

Mall: Rapport - 2004.dot ver 1.0

Kuva 6-5 Hankealueen läheiset kala- ja pienvenesatamat (Pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8586/10).

Huikun kalasatama saatiin kuntoon vuonna 1977. Satamassa on 45-metrinen venei-den kiinnityslaituri ja 12,5 metrinen kovapintainen purkauslaituri. 450 x 100 metrinen satamakenttä on päällystetty soralla ja murskeella.

Riutunkarin kalasatamassa on laituritilaa 70 metriä. Väyläsyväys on 2,5 metriä. Sa-tamaa pitää kotisatamanaan 12 troolaria. Vuonna 2000 saSa-tamaan purettiin 100 000 kg kalaa (Suomen Ammattikalastajaliito ry 2001).

6.2.3 Ilmaliikenne

Hankealueen läheisyydessä sijaitsee kaksi lentokenttää: Oulun lentoasema Oulun-salossa sekä Pöllän pienlentokenttä Hailuodossa.

Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain lentoasema;

vuonna 2008 sen kautta matkusti 802 569 liikematkalaista ja lomalaista. Laskeutu-mismäärien mukaan Oulun lentoasema on seitsemänneksi vilkkain, vuonna 2008

apport - 2004.dot ver 1.0

laskeutumisia oli 10 337. Oulun lentoasemalta on päivässä noin 18 edestakaista vuoroa eri kohteisiin.

Oulun lentoasemalla toimii Ilmailulaitos Finavian lisäksi lentotoimintaan liittyviä toi-minnanharjoittajia joko Finavian tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavialta vuokratulla alueella. Oulun lentoasemalla Ilmailulaitos Finavian lisäksi toimivia tahoja ovat Ilma-voimat (pääasiassa Lapin lennosto), Finnair Oyj, Blue1/SAS, Oulun tilauslento Oy, Wingo, AirBaltic, Oulun laskuvarjokerho, Oulun Moottori-liitäjät ry, Tervalentäjät ry, Oulun Ilmailukerho ry sekä Lentokoulu Urpo Mikkola.

Hailuodon Pöllän lentokenttä on pieni ja sitä ylläpitää Hailuodon kunta. Aikanaan len-topaikka oli tärkeä Hailuodon liikenneyhteyksien kannalta, sillä kelirikkoaikaan saa-relta ei ollut muuta yhteyttä ulkomaailmaan. Nykyiset maantielautat pystyvät liiken-nöimään ympärivuotisesti, joten lentokentän merkitys on pienentynyt.

Lapin lennostolla on Oulun lentoasemalla kausittaista lentoharjoitustoimintaa 10 - 20 viikkona vuosittain, jossa Hornet F-18 C/D –torjuntahävittäjillä harjoitellaan pääsään-töisesti suunnistus-, mittari- ja ilmataistelulentoja. Hornet –lentotoimintaharjoituksia on enimmillään 10-12 viikkoa vuodessa ja muut lentoleirit toteutetaan melupäästöil-tään pienemmillä Hawk –suihkuharjoitushävittäjillä sekä hinaus- ja yhteyskonekalus-tolla. Maavoimien helikopterit tukeutuvat myös toiminnassaan Ilmavoimien tukikoh-taan Oulun lentoasemalla.

Taulukko 6-1 Laskeutumiset Oulun lentoasemalle vuonna 2008 (Suomen lentoliikennetilasto 2008, Finavia).

LIIKENNEILMAILU Määrä YLEISILMAILU JA MUUT Määrä SOTILASILMAILU Määrä

Kansa invälinen 422 Kansainvälinen 38

Kotimaan liikenne 5 230 Kotimaan liiken ne 3 182

Yhteensä 5 652 Yhteensä 3 220 Yhteensä 1465

6.2.4 Tutka- ja viestiyhteydet

Ilmatieteenlaitoksen automaattisia säähavaintoasemia sijaitsee Hailuodon Marjanie-messä ja Ojakylässä, Oulunsalon Pellonpäässä ja Oulun lentoasemalla sekä Oulun Vihreäsaaressa.

Oulunsalon ja Hailuodon alueella sijaitsee matkapuhelinten tukiasemia kolmella mat-kapuhelinoperaattorilla: DNA:lla, TeliaSoneralla sekä Elisalla. Osa mastoista on yri-tysten omia ja osittain yritykset ovat vuokralla toistensa mastoissa. Edellä mainittujen yritysten lisäksi alueella saattaa olla vuokralla muitakin operaattoreita.

DNA:lla sijaitsee Huikussa teleasema, jonka masto on 91 m korkea (Kuva 6-6). Te-liaSoneralla sijaitsee hankealueen läheisyydessä Hailuodossa kaksi ja Lumijoen Var-jakassa yksi oma masto. Hailuodon keskustaajamassa sijaitsevan maston korkeus on 60 m ja Marjaniemessä sijaitsevan maston korkeus on 70 m. Lisäksi Te-liaSoneralla sijaitsee vuokramasto Hailuodon Santosen tie numero 816 läheisyydes-sä. Käytössä olevat radiolinkit ovat Lumijoelta kohti Oulunsaloa ja Hailuodosta kohti Oulunsaloa (TeliaSonera).

Elisalla on Oulunsalon puolella hankealueen läheisyydessä kolme tukiasemapaikkaa ja Hailuodossa yksi, joista Keskipiirin alueella sijaitseva masto (Peherrys) on Elisan oma ja muut ovat toisten operaattoreiden omistamia. Elisan oman maston korkeus on 39 m.

Mall: Rapport - 2004.dot ver 1.0

Kuva 6-6 Matkapuhelinoperaattoreiden mastojen sijainnit (Pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8586/10).