Myrskyn ideointiin johtaneissa keskusteluissa nuoret havaittiin Suomen Kulttuurirahastossa ryhmäksi, jonka asema yhteiskunnassa on vajaasti hoidettu ja heidän hyväkseen tehtävään työhön haluttiin koh
distaa voimavaroja uuden määräaikaisen erityishankkeen avulla. Käydyissä keskusteluissa tavoitteeksi nousi hyvin pian taiteen tarjoaminen nuorille. Kulttuurirahastossa hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana ollut kuvaa tilannetta seuraavasti:
H: Että valtio ei kuitenkaan hoida, täyspainosesti kaikkia alueita. Ja tota, ykshän sitte oli tää niinku kirja, kirja
talkoot tuli kans tämmöstä keskustelusta, nousi esiin, koska, laman aikana kirjastorahat niin, määrärahat pieneni, eikä ne koskaan noussut enää samalle tasolle. Ja siihen jäi semmonen lovi. Ja sit toinen mistä just puhuttiin ni tää nuori, niinku nuorista puhuttiin. Puhuttiin myöski vanhuksista ja vanhusten osuudesta, mutta me kuitenki päätettiin sitte strategisesti painottaa, painottaa nuoriin.
KS: Mm.
H: Ja sit lähettiin ihan tyhjältä pöydältä miettimään, että millä lailla niinkun, me voitas tota, lähentää taidetta ja nuoria. Tarjota taidetta nuorille ja.
KS: Se taide tuli siinä aika nopeesti sitte?
H: Taide oli ni, se oli ihan, kyl se oli ihan heti. (TYKL/SPA/547)1
1 Haastattelusitaateissa on haastateltava aina ilmaisu tunnuksella H ja haastattelija omien nimikirjaintensa avulla, tässä esimerkiksi KS on Katriina Siivonen.
Keskustelut nuorten polarisaatiosta ja koettu uhka nuorten syrjäytymisestä olivat vaikuttamassa Myrskyn käynnistämisen taustalla samoin kuin politiikassa, mediassa ja tutkimuksessa muutoinkin samoihin aikoihin. Kulttuurirahaston piirissä korostettiin kuitenkin myös kaikkien nuorten tai
teen tekemisen vankistamista hyvinvoinnin lähteenä, ei vain syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien. Yhtenä vahvuutena nähtiin se, että syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsisivät toimimaan tasaveroisina kaikkien muiden nuorten kanssa, mikä jo sinänsä olisi omiaan tuottamaan heille tukea elämässään. (Hämäläinen 2008, 6–7; TYKL/SPA/545; TYKL/SPA/547; TYKL/SPA/549.)
Myrskyhankkeen lähtökohtana Kulttuurirahastossa oli näkemys taiteen myönteisistä vaikutuksista ihmisiin. Keskeisiksi piirteiksi nuorten taidehankkeisiin määriteltiin se, että toiminnan tulee lähteä nuorista itsestään ja että oleellista on, että he saavat työskennellä yhdessä taiteilijoiden kanssa. Työn tekemisen prosessia korostettiin, mutta samalla myös valmiita töitä ja niiden esittämistä laajemmille yleisöille. (TYKL/SPA/544; TYKL/SPA/547.) Ydinajatuksista kertoo hankkeen suunnitteluvaiheessa mukana ollut seuraavasti:
H: Ja pidettiin mielessä nää pääasiat, että, nuorilähtönen ja sit se oli hirveen tärkee koko ajan, että tosiaan ne on taiteilijoita, et tää ei oo kerhotoimintaa. Et tää ei oo vaan harrastusta, vaan että, ne saa niinku OIKEESTI taiteilijan kanssa työskennellä.
KS: Mm.
H: Ja tota, ja sitä me korostettiin, et se prosessi on tärkee, mutta myös niinkun että se tähtää jonkilaiseen esityk
seen tai lopputulokseen tai näin. Me katottiin et se on sen taiteellisen prosessin niinkun yks osa, että se esitetään.
(TYKL/SPA/547.)
Yhtenä hankkeiden rahoituksen myöntämisen kriteerinä onkin ollut se, että vetäjänä tai ohjaajana on toiminut taiteilija. Taiteen alaa ei ole rajattu. Valintakriteerinä on tarkasteltu ansioituneisuutta taiteilijana. Sen sijaan lisäpätevyytenä ei ole vaadittu esimerkiksi pedagogista tai terapeuttista kou
lutusta. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, minkälaisia valmiuksia hankkeen aikuisilla on nuorten kanssa toimimiseen ja siihen, että hanke on suunniteltu nuorten ajatuksista ja toiminnasta lähteväksi. Hankkeisiin osallistuvien nuorten on tullut olla iältään 13–17vuotiaita. Ansioksi on nähty sellaisten nuorten tavoittaminen, jotka eivät esimerkiksi maantieteellisistä tai sosiaalisista syistä helposti hakeudu taiteen piiriin. Erityisryhminä rahoitusta ovat saaneet muun muassa maa
hanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille ja laitoksissa asuville nuorille tarkoitetut taidehankkeet.
Hankkeiden toimintaajatuksista on tarkasteltu niiden omaperäisyyttä, tavoitteellisuutta ja helppoa
Erityishankkeet.
Suomen Kulttuurirahasto 2011c.
saavutettavuutta. Yhteistyö paikallisesti muiden tahojen kanssa ja edellytykset toiminnan jatku
vuudelle varsinaisen hankerahoituksen jälkeen on katsottu eduksi. Lisäksi huomiota on kiinnitetty toiminnalliseen uskottavuuteen ja talouden tasapainoon. Rahaston normaalin käytännön mukaisesti valintaprosessissa on käytetty asiantuntijoita hankesuunnitelmien arvioinnissa. (TYKL/SPA/545;
TYKL/SPA/547; TYKL/SPA/559, Myrskyn valintakriteerit, ks. myös TYKL/SPA/544.)
Suomen Kulttuurirahaston näkökulmasta Myrsky on erityishankkeena poikkeuksellinen.
Tavanomaista on, että jokin yhteistyökumppani vetää käytännössä tällaista hanketta ja Kulttuurirahasto on mukana toiminnan käynnistäjänä, ohjausryhmässä ja määräaikaisena rahoittajana. Nyt ei löydetty yhteistyökumppania, joka olisi toiminut Myrskyn ydinalueella. Tästä kertoo suunnitteluvaiheessa mukana ollut näin:
H: Niin tota, ja siitä se pikkuhiljaa lähti niinkun elämään ja sit ku tää on aika epätyyppillinen hanke. Siis siinä mielessä ku me yleensä me ideoidaan, me haetaan yhteistyökumppanit, rahotetaan ja sitte niinku ollaan ohjausryhmässä ja niinku näin. Mut tää lankes aika paljon, että kun ei ollu ketään tahoa, oikeesti kenen kanssa ois voinu lähtee. Ni me lähettiin ite idoimaan ja toimisto lähti vetään. […] Ja tää oli hyvin tämmönen niinkun avoin prosessi. Et, lähettiin liikkeelle ja, katottiin miten tää rakentuu ja. (TYKL/SPA/547.)
Sen sijaan taiteilijat toimivat tässä yhteistyökumppaneina jonkin institutionaalisen tahon asemesta.
Myrskyhankkeen toimintaa vastaavaa työtä monet taiteilijat ovat tehneet jo aiemminkin, mutta Myrs-kyn laaja valtakunnallinen kokonaisrahoitus oli tällaisessa toiminnassa uusi piirre (TYKL/SPA/544).
Myrskyn toiminta on luonteensa puolesta lähellä sekä taidepedagogista että taideterapeuttista tapaa lähestyä eri asemassa olevia nuoria ja taiteen tekemistä. Myös kulttuurisessa nuorisotyössä on Myrskyn taidehankkeiden tapaista työskentelyä. Myrskyssä kuitenkin toiminnan ytimeksi nähtiin taiteilijoi
den ja nuorten yhteistyö ilman että mistään näistä mainituista suunnista haettiin institutionaalista partneria. (Ks. TYKL/SPA/547.)
Myrskyhankkeelle, yksittäisille taidehankkeille ja nuorten taiteen tekemiselle hankkeissa to
teutettuun tapaan tavoiteltiin jatkuvuutta ja entistä vahvempaa yhteiskunnallista asemaa Myrskyn rahoituksen päättymisen jälkeen. Kuten hankkeiden valintakriteereistäkin näkyy, tämä oli huolena Kulttuurirahastossa, ja se tuli myös osaksi monien yksittäisten Myrskyn taidehankkeiden toimintaa.
Tiedesirkus 2011.
Tässä yhteydessä taiteen tekemisen hyvinvointia tuottavat vaikutukset nousivat esille viestinnällisesti.
Hankkeen alkuvaiheessa viestinnällinen kärki kohdistui siihen, että Myrskyyn saatiin hankehakemuksia koko maasta. Tämän jälkeen keskityttiin onnistumisista kertomiseen. Kulttuurirahastossa ja viestintä
toimisto Drumissa Myrskyhankkeiden ja taiteen tekemisen syrjäytymistä ehkäisevää ja hyvinvointia tuottavaa merkitystä pidettiin julkisesti esillä, jotta toiminnalle saataisiin jatkuvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. (Myrsky 2009; TYKL/SPA/547; TYKL/SPA/548; TYKL/SPA/549.)
Myrskyn toiminnassa kietoutuvat siis koko ajan toisiinsa lähtökohtainen ajatus siitä, että taiteen tekeminen on hyväksi kaikille nuorille, ja siitä, että syrjäytymisuhassa olevat nuoret ovat erityisesti taiteen tekemisen antaman tuen tarpeessa. Tämän näkemyksen voimin lähdettiin rahoittamaan nuorten taidehankkeita. Niiden toiminnan kautta tavoiteltiin nuorten taiteen tekemisen vahvistu
mista yhteiskunnassa kaikkiaan.
Alusta asti nähtiin myös, että hyvinvoinnin lisääminen sitä erityisesti tarvitseville nuorille antaa toiminnalle poliittista painoarvoa ja siten tukea tällaisen toiminnan yhteiskunnalliselle jatkuvuu
delle. Mediassa näkyminen oli yksi vahvasti tavoiteltu keino alkuun hankkeen liikkeelle saamiseksi, myöhemmin poliittisen tuen hakemiselle.
Tästä muodostuu ympäristö, jossa nuoret toimivat taiteilijoiden ohjaamina taidehankkeissa ympärillään toisaalta alueellinen ja valtakunnallinen media, toisaalta paikallinen, alueellinen ja valta
kunnallinen poliittinen hallinto. Jälkimmäiseen kytkeytyvät nuorisotyö, taidekasvatus sekä sosiaali ja terveystoimen tarjoama apu nuorille. Tähän kokonaisuuteen myös Suomen Kulttuurirahasto asettui Myrskyhankkeen kanssa toimimaan.