3 VUOSIMENOT
3.5 Muut vuosimenot
Metsätalouden vuosimenot ovat eräänlainen kaatoerä, jossa vähennetään kaikki ne muut kulut, mitkä eivät ole vähennettävissä muissa metsätalouden menokohdissa. Vähennettävät menot ovat hyvin monenluonteisia. Metsätalouden pääomatuloista voidaan verovuonna vähentää vuosimenoina esimerkiksi puun kasvatuksen menot, palkkausmenot, vakuutusmaksut, metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, tarvikehankinnat sekä metsänhoitoyhdistyksen ja metsäpalveluyrittäjien toimitusmaksut.70 Tyhjentävää luetteloa vähennykseen oikeuttavista menoista ei ole laadittavissa.71
67 Huovinen 2019, s. 59.
68 Verohallinto 2018, kohta Metsätalouden matkakustannukset.
69 Huovinen 2019, s. 59.
70 Rantala 2018, s. 86 ja Määttä 2017, s. 2.
71 Määttä 2017, s. 2.
Kiinteistöveroa ei maatilarekisterissä olevasta metsästä tarvitse maksaa. Sen sijaan vuosimenoissa voidaan vähentää metsätalouden rakennukseen ja sen tonttiin kohdistuva osa maatilan kiinteistöverosta.72
Esimerkki metsätalouden rakennuksen vähentämisestä, kun rakennuksella on myös yksityiskäytön osuutta enemmän kuin 50 prosenttia. Yksityistalouden hallirakennus 100 m2, jossa säilytetään metsätalouteen hyväksyttyä kalustoa 20 m2:n osalla, jolloin metsätalouskäytön osuus on 20 prosenttia. Metsätalouteen kohdistuva laskennallinen poisto-osuus ja poisto-osuus käyttökustannuksista voidaan vähentää muissa vuosimenoissa. Oletetaan, että rakennuksen poistamaton hankintahinta on 25.000 euroa, josta verovuoden poisto on 10 prosenttia eli 2.500 euroa. Lisäksi rakennuksella on käyttökuluja 500 euroa verovuonna.
Osuudet lasketaan pinta-alojen suhteessa seuraavasti: poistosta 2.500 euroa / 20 prosenttia = 500 euroa ja lisäksi käyttökuluista 500 euroa / 20 prosenttia = 100 euroa. Muissa vuosimenoissa voidaan vähentää yhteensä 600 euroa rakennuksen kuluja.
Vuosimenoissa voidaan vähentää metsänhoitomaksu. Metsänhoitomaksu oli ennen pakollinen lakisääteinen maksu, joka piti suorittaa metsänhoitoyhdistykselle. Nykyään metsänhoitomaksu on vapaaehtoinen.73
Metsätalouden harjoittajan ollessa arvolisäverovelvollinen, saa hän vähentää tavaroiden ja palveluiden ostojen arvonlisäveron määrän, jos tavarat ja palvelut on hankittu verollista liiketoimintaa varten AVL 102 §:n mukaan. Arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja vähentää ja ilmoittaa menot ilman arvonlisäveron osuutta metsätalouden veroilmoituksella. Arvonlisäveron osuus ilmoitetaan puolestaan erikseen vähennyksenä veroilmoituksella oma-aloitteisista veroista. Metsätalouden harjoittaja, joka ei kuulu alkutuotannosta arvonlisäverorekisteriin, vähentää menot täysimääräisenä eli arvonlisäverovelvollisesta hinnasta.74 Arvonlisäverotuksesta on kerrottu lisää kappaleessa 6.
72 Huovinen 2019, s. 59.
73 Kiviniemi 2018, s 64.
74 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden menot 2019.
Vuosimenona voidaan poistaa TVL 115.3 §:n mukaan metsätalouden koneen tai laitteen hankintameno kokonaan hankintamenon ollessa enintään 200 euroa. Kerralla voidaan poistaa myös, jos sen taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta. Tyypillisiä tällaisia vuosimenoina vähennettäviä kuluja ovat pienkaluston hankintamenot. Tällaisia pienkalustoja ovat esimerkiksi moottorisahan ja vesurin hankintamenot, jotka vähennetään kerralla vuosimenoissa.75 Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja voi vähentää vuosimenoissa koneen tai laitteen arvonlisäverottoman hankintahinnan.
Arvonlisäveroilmoituksella vähennetään puolestaan arvonlisäveron osuus hankintahinnasta.
Jos metsänomistaja ei kuulu arvonlisäverorekisteriin, vähennetään vuosimenoissa tällöin arvonlisäveron sisältävä koneen tai laitteen bruttohankintahinta.76
Samoin kuin rakennusten osalta, metsätalouden harjoittamisessa ei välttämättä käytetä konetta pääasiallisesti pelkästään vain metsätalouden harjoittamiseen. Koneella voi olla metsätalouden harjoittamisen ohella myös yksityiskäytön osuutta. Tällöin koneen pääasiallinen käyttö katsotaan yksityistalouteen kuuluvaksi. Koneella voidaan tehdä myös muuta tulonhankkimistoimintaa kuin metsätaloutta, mutta silti konetta käytetään lisäksi metsänhoitotöissä tai myytävän puun hankintatyössä. Konetta ei tällöin katsota kuuluvan metsätalouden kalustoon, mutta koneen käyttö kustannukset voidaan vähentää oman selvityksen perusteella siltä osin kuin ne kohdistuvat metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan. Metsätaloudessa erityisesti moottorikelkat, mönkijät ja traktorit ovat sellaisia koneita, joita käytetään metsätalouden harjoittamisessa, mutta niiden kuulumista metsätalouden kalustoon on harvinaisempaa. Koneiden metsätalouskäytön kulut vähennetään tällöin käyttötuntien perusteella suhteellisena osuutena koneiden kokonaiskustannuksista. Kokonaiskulut koostuvat polttoaine, vakuutus, huolto- yms.
kuluista lisättynä koneen laskennallisella hankintamenopoistolla. Kokonaiskulut otetaan huomioon ilman arvonlisäveron osuutta. Moottorikelkan, mönkijän ja traktorin kulut voidaan ottaa myös huomioon Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaan laskettuina keskimääräisinä käyttötuntikohtaisina vähennyksinä. Verohallinnon vuoden 2018
75 Kortejärvi 2017, s. 10.
76 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
yhtenäistämisohjeen mukaan vähennys on mönkijästä 14 euroa per käyttötunti ja traktorista 11 euroa per käyttötunti.77
Metsätalouden ojien ja teiden ja rakennusten vuotuiset kunnossapitotoimet vähennetään vuosimenoissa, kun taas suuremmat perusparannusinvestoinnit vähennetään poistoina.78
Metsätalouden toimistokulut voi vähentää metsätalouden menoina, jos metsätalouden harjoittaja hoitaa ne itse. Kulut voidaan vähentää todellisten kulujen mukaan, tai vastaavasti Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa olevien työhuonevähennystaksojen mukaisina.
Metsänomistaja voi vähentää työhuonevähennyksenä saman verran kuin satunnaisia sivutuloja hankkivan palkansaaja. Työhuonevähennys on satunnaisia sivutuloja käyttävän osalta 220 euroa vuodessa vuonna 2018.79 Työhuonevähennyksen määrään vaikuttavat se, miten paljon työhuoneen käyttö liittyy metsätalouteen. Työhuoneen vähennystä myönnettäessä vaikuttavina seikkoina ovat esimerkiksi metsätilan suuruus, ja se onko ollut puunmyyntiä verovuonna.80
Metsätalouden muissa vuosimenoissa voidaan vähentää myös niin sanotut yleiskulut, kuten puhelin-, posti- ja tietokonekulut. Metsätalouden vuosimenoja ovat myös Metsäsäätiölle puukaupan yhteydessä maksetut avustukset, metsätalouden lainan ottamisen toimitusmaksut ja muut vastaavat lainan liitännäiskulut sekä lyhennysten maksamisesta perittävät kulut.
Metsätalouden vuosimenoissa ei vähennetä metsätalouden lainojen korkoja. Metsätalouden korot vähennetään erikseen verovelvollisen pääomatuloista tehtävänä vähennyksenä.81 Vähennyskelpoisia korkoja ovat esimerkiksi metsätalouskoneiden hankintaan otettujen velkojen korot sekä metsätilan ostoon liittyvät velkojen korot. 82
77 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
78 Kortejärvi 2017, s. 10.
79 Jauhiainen 2018, s. 42.
80 Huovinen 2019, s. 59.
81 Kortejärvi 2017, s. 9; Jauhiainen 2018, s 42.
82 Huovinen 2019, s. 59.
Muihin vuosimenoihin kuuluvat myös omat ja perheenjäsenten maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksut (MYEL) ja MYEL-vakuutukseen liittyvät maatalousyrittäjien tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut (MATA). MYEL-maksun voi vähentää joko ansiotuloista esitäytetyllä veroilmoituksella tai metsätalouden pääomatuloista. MYEL- maksu on pakollinen, jos Etelä-Suomessa sijaitsevan metsän pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria. Sen lisäksi edellytetään, että laskennallisen metsästä kertyvän työtulon pitäisi olla vähintään 3500 euroa vuodessa.83
Muissa vuosimenoissa voidaan vähentää ammattilehtien tilausmaksut, ammattikirjallisuus, kurssimaksut sekä opinto- ja messumatkojen kulut, jos ne liittyvät metsätalouteen.
Metsätalouteen liittyvät erilaiset työturvallisuutta lisäävät varusteet sekä metsätalouden suojavarusteet ovat myös vähennettävissä.84
83 Jauhiainen 2018, s. 42.
84 Huovinen 2019, s. 59.