Koneiden ja laitteiden yksityiskäyttö

Metsätalouden koneella voi olla myös yksityiskäyttöä, jolloin sitä esimerkiksi käytetään oman pihapiirin lumitöissä tai vapaa-ajan toiminnassa. Tällöin yksityiskäytön osuus on tuloutettava metsätalouden pääomatuloksi veroilmoituksella. Metsätalouden pääomatuloksi tuloutetaan koneen tai laitteen osuus siltä osin, kun se ei kuulu metsätalouden pääomatulon hankintaan. Mikäli metsätalouden koneen tai laitteen käyttötarkoitus muuttuu siten, että sillä on enemmän yksityiskäyttöä, kun metsätalouden käyttöä, poistetaan kone tällöin metsätalouden kalustosta. Koneesta ei voi tämän jälkeen tehdä poistojakaan metsätalouden osalta. Verotuksessa on katsottu, jos yli puolet koneella on yksityiskäyttöä, sitä ei enää lueta metsätalouden kalustoon.⁹⁴ Metsätalouden koneista esimerkiksi mönkijöillä ja moottorikelkoilla voi olla yksityiskäytön osuutta. Näistä laitteista on hyvä laatia selvitykset, miten konetta tai laitetta on käytetty metsätaloudessa. Selvityksessä on käytävä ilmi, miten konetta käytetään metsätaloudessa, esimerkiksi taimien ajossa, paljonko sillä on ajettu puuta ja millaisia ovat tulevien vuosien käyttösuunnitelmat. Sen sijaan metsätalouskäytön ulkopuolelle jäävät yksityistalouteen menevien polttopuiden ajo. Polttopuiden teosta omaan käyttöön aiheutuneita kustannuksia ei voi vähentää metsätalouden menoina. Myöskään tällöin koneen käyttökuluja ei voi vähentää miltään osin metsätalouden pääomatuloista.⁹⁵ 4.4 Poistojen laskeminen arvonlisäverovelvollisella

Poistoina vähennettävien laitteiden poistopohjat ovat erilaiset arvonlisäverovelvollisella metsätalouden harjoittajalla kuin sellaisella, joka ei ole rekisteröitynyt alkutuotannosta arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja voi tehdä poiston koneen arvonlisäverottamasta nettohinnasta. Arvonlisäveron osuus hankintahinnasta vähennetään arvonlisäverotuksessa. Arvonlisäverorekisteriin kuulumaton tekee puolestaan poistot koko koneen arvonlisäverollisesta hinnasta eli niin sanotusta bruttohinnasta.

Koneiden hankintamenon vähentämisessä on myös selvitettävä, käytetäänkö konetta pääasiallisesti vain metsätaloudessa, vai onko koneella käyttöä muussa veronalaisessa tulonhankinnassa, verovapaan tulon hankinnassa vai yksityistaloudessa. Metsätalouden koneiden vähentäminen arvonlisäverotuksessa tehdään vain verolliseen toimintaan kohdistuvasta arvonlisäveron osuudesta. Mönkijä, joka on hankittu metsätalouden käyttöön,

94 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.

95 Jauhiainen 2018, s. 50–51.

voidaan vähentää esimerkiksi siten, että ensin arvioidaan mikä osuus katsotaan yksityiskäyttöön ja mikä metsätalouden käyttöön. Jos arvioidaan, että 20 % kohdistuu yksityiskäytön osuuteen, voidaan vastaavasti arvonlisäverotuksessa vähentää vain 80 % mönkijän hankintamenosta. Sama koskee myös tulevien käyttökulujen sisältämää arvonlisäveron osuutta. Koneiden hankintamenon vähentäminen metsätaloudessa edellyttää, että konetta käytetään metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan.⁹⁶

Esimerkki metsätalouteen liittyvän koneen menojäännöspoistosta: Verovuonna 2019 on arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja hankkinut metsätalouden käyttöön traktorin, jonka ostohinta on ollut 20.000 euroa arvonlisäveroineen. Ostohinnasta saadaan laskettua arvonlisäveron osuus seuraavasti: (20.000 x 24/124), arvonlisäveron osuus on siten 3.870,97 euroa ja veroton hinta 16.129,03 euroa. Metsätalouden harjoittaja voi tehdä koneen käyttöönotto vuonna enintään 25 prosentin suuruisen poiston koneen arvonlisäverottomasta hinnasta. Poiston osuus on siten 4.032,25 euroa. Jäljelle jäävä menojäännös verovuoden 2019 lopussa on 12.096, 78 euroa, josta seuraavan verovuoden poisto lasketaan.⁹⁷

4.5 Metsäojien ja teiden hankintamenon vähentäminen poistoina

Tuloverolain 115 §:n mukaan teiden ja ojien hankintamenot poistetaan enintään 15 prosentin poistoina menojäännöksestä. Poistomenettelyllä tehtäviä tie- ja kunnostusojitusmenoja ovat tavallisesti kemera-tuella tehtävät tie- ja kunnostusojitukset. Vuosimenoina vähennetään pienemmät kunnossapitotoimet, kun taas ojien ja teiden perusparannusmenot vähennetään poistoina, jos ojien ja teiden taloudellinen käyttöikä on yli 3 vuotta ja hankintameno yli 200 euroa. Vähäiset kustannukset kuten kevytrakenteisen tien teon tai muutaman satunnaisen ojan tai maanmuokkauksen yhteydessä tehdyn piennarten teon kustannukset voidaan vähentää vuosimenoina. Poisto tehdään sinä verovuonna, jona se otetaan käyttöön. Poisto tehdään hankintamenosta ja seuraavina vuosina poisto tehdään jäljellä olevasta menojäännöksestä.⁹⁸

96 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.

97 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.

98 Kortejärvi 2017, s. 10; Jauhiainen 2018, s. 45.

4.6 Rakennusten ja rakennelmien hankintamenon vähentäminen poistoina

Rakennusten poistot metsätaloudessa käsitellään MVL 9 §:n mukaan. Metsätalouden rakennukseksi voidaan katsoa lähinnä metsätaloudessa käyttävien koneiden konesuojat, taimitarhan rakennukset, taukotuvat ja toimistorakennukset sekä myyntiin menevien polttopuiden kuivaukseen ja varastointiin tarvittavat rakennukset. Metsätalouden rakennelmiksi katsotaan myös sillat, laavut, pitkospuut ja muut kulkuyhteyksiä parantavat rakennelmat.⁹⁹ Metsätalouden rakennusten enimmäispoistoprosentti on 10 prosenttia.

Kevyet metsätalouden rakennukset kuten taukotuvat voidaan poistaa 20 prosentin vuosipoistoin. Metsätalouden käytössä oleva asuin- tai toimistorakennuksen poisto tehdään 6 prosentin mukaan. MVL 9 §:n 4 momentin mukaan rakennuksen enintään 1.000 euron suuruinen poistamaton hankintameno vähennetään kertapoistona. Rakennusten poistojen teko aloitetaan silloin kun rakennus otetaan käyttöön. Jos osa rakennuksesta otetaan käyttöön koko rakennuksen ollessa vielä keskeneräinen, tältä osin poistot voidaan aloittaa käyttöönottovuonna.¹⁰⁰

Rakennusta on käytettävä pääasiallisesti metsätaloudessa, jotta rakennus voidaan katsoa kuuluvan metsätalouden rakennukseksi. Metsätalouden rakennusta ei hyväksytä vähennyksenä, jos metsänomistaja käyttää rakennusta varastona yksityiskäyttöön tai säilyttää siellä muita koneita, kuin metsätalouteen kuuluvaa kalustoa. Rakennukset, jotka ovat metsänomistajan asumis- tai vapaa-ajan käytössä eivät kuulu metsätalouden rakennuksiin. Metsänomistajan asumiskäytösssä tai vapaa-ajan käytössä olevat rakennukset eivät ole metsätalouden rakennuksia, vaikka niitä käytettäisiin, majoituttaisiin metsätöiden yhteydessä. Metsätalouden rakennuksiksi ei siten katsota saunamökkejä tai muita vastaavanlaisia rakennuksia, vaikka niillä olisi metsätalouskäyttöä. Jos metsätalouden rakennuksella on myös muuta käyttöä, kun metsätaloutta, on metsätalouteen kuulumaton osa tuloutettava. Jos maatalouden tai elinkeinotoiminnan rakennusta käytetään myös joltain osin metsätaloudessa, voidaan metsätalouden menona vähentää metsätalouskäyttöä vastaava osa kuluista. Maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa on tehtävä vastaava tuloutus.¹⁰¹

99 Havia – Pettersson 2015, s. 70.

100 Jauhiainen 2018, s. 45–46.

101 Verohallinto 2019, kohta Poistoina vähennettävät menot.

Rakennukset, jotka ovat olleet aikaisemmin maatalouden tuotantorakennuksia ja joita ryhdytään käyttämään jatkossa metsätalouden tuotantorakennuksina, siirtyy rakennusten vielä poistamaton menojäännös arvo metsätalouteen.¹⁰²

Jos metsätalouden rakennukseen on käytetty oman metsätilan puita, sovelletaan tällöin tällaisiin tilanteisiin niin sanottua hiljaista kuittausta. Hiljaisen kuittauksen takia rakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen käytettyä puutavaran arvoa ei veroteta, eikä sitä sisällytetä myöskään rakennuksen hankinta-arvoon.¹⁰³

102 Verohallinto 2019, kohta Poistoina vähennettävät menot.

103 HE 200/1992 vp, s. 37.

5 METSÄLAHJAVÄHENNYS

5.1 Yleiset edellytykset

Metsälahjavähennyksestä säädetään TVL 55a–55d §:ssä ja sen sääntelyä on kuvattu varsin vaikeaselkoiseksi.¹⁰⁴ Hallituksen esityksen mukaan metsälahjavähennyksen tavoitteena on edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, kasvattaa metsätilakokoja, edistää yrittäjämäistä metsätaloutta ja lisätä puun tarjontaa. Metsälahjavähennyksellä on näin ollen lisäävä vaikutus metsätilojen lahjoituksiin suvun kesken. Metsätilakoon kasvattamista edistää metsälahjavähennyksen edellytyksiksi asetettu tietty metsätilan vähimmäispinta-ala, mikä puolestaan lisää yrittäjämäistä metsätaloutta.¹⁰⁵ Metsälahjavähennyspohjan tilakokovaatimuksella ehkäistään metsätilojen pirstoutuminen ja kannustetaan lisäämään metsätilojen kokoa.¹⁰⁶ Metsätilojen siirtyminen nuoremmalle sukupolvelle nuorentaa samalla metsänomistajakunnan ikärakennetta ja edistää aktiivista metsätalouden harjoittamista.¹⁰⁷

Valtiovarainvaliokunnan mukaan metsälahjavähennyksessä on kyse siitä, että lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla saadun metsän perusteella maksettu lahjavero vähennettäisiin lahjansaajan metsätalouden pääomatulosta. Metsälahjavähennystä on aikaa käyttää 15 vuotta siitä, kun lahja on saatu. Metsälahjavähennys enimmäismäärä on 50 prosenttia metsätalouden puhtaan pääomatulon määrästä. Pienin tehtävä vähennys vuodessa on 1.500 euroa ja enimmäismäärä 195.000 euroa. Jos metsälahjan saanut myy lahjaksi saadusta metsästä vähintään kymmenen prosentin osan metsäkiinteistön pinta-alasta, ennen kuin lahjoituksesta on kulunut 15 vuotta, tuloutetaan kyseisen lahjan perusteella tehdyt vähennykset 20 prosentilla korotettuna, eikä käyttämättä olevia vähennyksiä voi enää myöhemmin hyödyntää.¹⁰⁸ Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan metsälahjavähennyksen sääntely voi olla tavalliselle metsätalouden harjoittajalle monimutkaista ja vaikeasti avautuvaa. Metsälahjavähennykseen vaikuttava tilakoko määritellään tilan tuottopotentiaalia kuvaavan arvostamislain (ArvL 1142/2005) mukaisen

104 Räbinä – Myrsky – Myllymäki, 2019, s. 216.

105 HE 158/2016 vp, s.15, 24.

106 HE 158/2016 vp, s. 32.

107 HE 158/2016 vp, s. 15.

108 VaVM 28/2016 vp, s. 2–3.

verotusarvon kautta. Vaikeaselkoisuutta aiheutuu myös ehdotetusta vähennyspohjan suhteellisesta laskentakaavasta,¹⁰⁹ joka vaikuttaa monimutkaiselta.

Metsälahjavähennyspohjaa syntyisi 30.000 euron raja-arvon ylittävään metsämaahan kohdistuvan lahjaveron perusteella.¹¹⁰

TVL 55 a 1 momentin mukaan oikeus metsälahjavähennykseen on luonnollisella henkilöllä, joka on saanut lahjaksi metsämaata. Lahjaveron suorittamisvuosi ratkaisee sen, mille verovuodelle voi kohdistaa metsälahjavähennyksen. Lahjan luovuttajan ja saajan ei tarvitse olla sukua keskenään. Vähennyspohja muodostuu maksetun lahjaveron perusteella ja Verohallinto vahvistaa vuosittain kuntakohtaisesti metsämaan vuotuiseen hehtaarituoton verotusarvon perusteella. Vähennysoikeus on henkilökohtainen oikeus ja se ei siirry vastikkeettomien saantojen yhteydessä uudelle omistajalle.¹¹¹

Metsälahjavähennystä on sovellettu ensimmäisen kerran vuoden 2017 verotuksessa.

Metsälahjavähennystä on vaadittava itse verotuksessa, sitä ei siis tehdä viranpuolesta. TVL 55 b §:n 3 momentissa on kerrottu, että vaatimus metsälahjavähennyksestä on tehtävä ennen verotuksen päättymistä. Vähennystä vaatiessaan verovelvollisen tulee esittää selvitys metsälahjavähennyksen edellytyksistä.¹¹² VML 12 §:n mukaan verovelvollisen on pidettävä riittäviä muistiinpanoja, joista selviävät verotusta varten annettavat tiedot.

Muistiinpanovelvollisuus koskee metsälahjavähennystä vaativaa metsänomistajaa myös, kun metsätaloutta harjoitetaan yhtymän muodossa tai yhdessä puolison kanssa.

Muistiinpanoissa on riittävällä tarkkuudella käytävä ilmi, miten vähennyspohja on muodostunut, lisäksi on selvitettävä metsätaloudesta saatava puhtaan pääomatulon määrä, verovuoden aikana käytettävä metsälahjavähennyksen määrä ja sen jälkeen vielä käytettävissä oleva vähennyspohjan määrä.¹¹³

109 Metsälahjavähennys laskurin avulla voi selvittää metsälahjavähennyspohjan eri kunnittain. Laskuriin syöttämällä kunnan, missä metsätila sijaitsee, metsämaan pinta-alan ja metsätilan käyvän arvon, saa laskettua käytettävissä olevan metsälahjavähennyspohjan. Metsävähennyslaskuri löytyy Metsäkeskuksen internet-sivuilta.

110 PeVL 52/2016 vp, s.2.

111 HE 158/2016 vp, s. 37–38.

112 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

113 HE 158/2016 vp, s. 23.

Metsälahjavähennyksen tekeminen on mahdollista, jos lahjoitus on tapahtunut 1.1.2017 tai sen jälkeen. Takautuvasti ei voi vaatia metsälahjavähennystä aiemmille vuosille.

Metsälahjavähennystä ei saa myöskään tilanteissa, jos metsälahjan lahjottajalla on edelleen hallintaoikeus metsälahjaan ja se on tehty ennen vuotta 2017 ja hallintaoikeus on joko määräaikainen tai elinikäinen, joka päättyy vasta 1.1.2017 tai sen jälkeen.¹¹⁴ TVL 55a.4 §:n mukaan metsälahjavähennystä ei voi saada, jos samaan lahjoitukseen on sovellettu perintö- ja lahjaverolain (PerVL 378/1940) 55 §:n mukaista perintö- ja lahjaverolain huojennussääntöjä.¹¹⁵

Metsälahjavähennykseen ovat oikeutettuja ainoastaan luonnolliset henkilöt TVL 55 a §:n 1 momentin mukaan. Metsälahjavähennyksen ulkopuolelle jäävät tämän vuoksi kuolinpesät, yhteisetuudet ja yhteisöt. Kuolinpesä voi kuitenkin vaatia metsälahjavähennyksen TVL 17

§:n nojalla vainajan kuolinvuoden verotuksessa muiden edellytysten täyttyessä, mutta ei enää kuolinvuotta seuraavana vuonna. Vähennysoikeutta ei ole rajattu lahjan antajan lähiomispiiriin. Vähennysoikeus voi myös olla metsästä lahjaveroa II veroluokan mukaan maksaneilla verovelvollisilla. Vähennysoikeutta voi kertyä myös lahjaksi saadun metsän murto-osan osalta, jolloin metsätaloutta harjoitetaan verotusyhtymässä tai puolisot yhdessä.

Metsävähennyspohjaa muodostuu vain metsämaan osalta. Vähennyspohjaa ei sen sijaan muodostu muista varoista, joita on saatu metsän ja joutomaan ohella. Vähennyspohjan piiriin ei kuulu esimerkiksi kiinteistöllä sijaitsevat vapaa-ajan, tai metsätalouden tuotantorakennukset.¹¹⁶ Myös vähennyspohjan ulkopuolelle jäävät lahjana saadut yhteismetsäosuudet, erilliset kiinteistöjen hallintaoikeudet ja kuolinpesän omistusosuudet.

Vähennyspohjaa ei muodostu muun kuin metsän tai joutumaan osalta, joten jos lahjavero kohdistuu metsätalouden kiinteään tai irtaimeen omaisuuteen, ei vähennyspohjassa oteta näitä eriä mukaan.¹¹⁷

5.2 Lahjanluonteinen kauppa

Lahjanluonteisessa kaupassakin voi tulla oikeus metsälahjavähennykseen, jos saannosta on maksettu lahjaveroa. Huojennukseen oikeuttavaa metsämaan vähimmäispinta-alaa sekä

114 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

115 Räbinä – Myrsky – Myllymäki, 2019, s. 216.

116 HE 158/2016 vp, s. 38.

117 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

vähennyspohjaa laskettaessa huomioon otetaan vain lahjaa vastaava osa metsämaata. TVL 55 §:n mukaan uudelle metsän omistajalle muodostuu myös kaupaksi katsottavalta osalta oikeus metsävähennyksen hyödyntämiseen. Metsävähennysoikeus on henkilökohtainen oikeus, se ei siis siirry edelliseltä omistajalta lahjaa vastaavalta osaltaan uudelle omistajalle.

Oikeus metsälahjavähennyksen saamiseksi on, että lahjavero on täytynyt maksaa lahjana tai lahjanluontoisella kaupalla saadusta metsästä TVL 55 a §:n 1 momentin mukaan. Lahjaveron suorittamisvuosi ratkaisee metsälahjavähennyksen tekemisen ajankohdan, sen sijaan lahjaveroilmoituksen antamis- ajankohdalla tai lahjaveropäätöksen ajankohdalla ei ole merkitystä metsälahjavähennyksen synty hetkeen.¹¹⁸

5.3 Metsälahjavähennyksen vähennyspohjan muodostuminen

Metsälahjavähennyksen vähennyspohjan laskeminen vaatii melko monimutkaista laskentatapaa, jotta saadaan selville vähennyspohjan suuruus. Pinta-ala, joka vaaditaan, saadaan jakamalla raja-arvo, 30.000 euroa, metsämaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n mukaisella arvolla, joka on Verohallinnon vahvistama metsämaan keskimääräinen vuotuinen hehtaarituotto kerrottuna luvulla 10. Verohallinto vahvistaa nämä tiedot joka vuosi eri kunnittain eriteltynä.¹¹⁹ Seuraavaksi on esitetty pääpiirteittäin metsälahjavähennyksen vähennyspohjan muodostuminen. Ensinnäkin lahjaksi saadun metsätilan täytyy olla riittävän suuri, jotta metsävähennyspohjaa voi edes muodostua. TVL 55a.2 §:n mukaan metsävähennyspohja on se suhteellinen osa metsämaahan kohdistuvasta lahjaverosta, joka kohdistuu lahjana saadun metsän arvostamislain mukaisen verotusarvon 30.000 euroa ylittävän osaan. Tämä lahjaveron osa kerrotaan vielä luvulla 2,4, niin saadaan tulokseksi metsälahjavähennyspohja. Jos lahjaksi saatu metsätilan arvo ei ylitä arvostamislaissa 30.000 euron raja-arvoa, mutta metsätilan pinta-ala on vähintään 100 hehtaaria, lasketaan metsälahjavähennyspohja seuraavasti TVL 55a.3 §:n mukaan. Tällöin laskennassa otetaan huomioon 100 hehtaaria ylittävän lahjaveron osuus, joka kerrotaan luvulla 2,4.¹²⁰ Laskukaava on seuraavanlainen: 2,4 x ((metsämaan pinta-ala – 100) / metsämaan pinta-ala) x maksettu lahjavero. Metsälahjavähennyspohjaksi saadaan näin ollen vain se suhteellinen osuus metsästä ja joutomaasta maksetusta

118 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

119 HE 158/2016 vp, s. 21.

120 Räbinä – Myrsky – Myllymäki, 2019, s. 216.

lahjaverosta, joka kohdistuu 30.000 euroa ylittävään osaan metsän arvostamislain mukaisesta arvosta tai 100 hehtaaria ylittävästä metsämaan pinta-alasta.¹²¹

Metsälahjavähennyspohjaa muodostuu vain metsämaan ja samalla luovutetun joutomaan perusteella. Joutomaahan voi kohdistua lahjaveroa. Joutomaalla ei ole vaikutusta sovellettaviin pinta-alarajoihin, koska joutomaa arvostetaan nollaan arvostamislain 31 a §:n mukaan, ja 100 hehtaarin pinta-alarajaan otetaan huomioon vain varsinainen metsämaa.¹²² Metsäpinta-alojen tuottoarvot arvostamislaissa kohtelevat eri kuntien metsäkiinteistöjä yhdenmukaisesti ja tämä sääntely edellyttää lisäksi, että lahjoitettavat metsätilat ovat riittävän suuria pinta-aloiltaan.¹²³

Taulukossa 1. on kuvattuna esimerkkejä metsälahjavähennykseen oikeuttavista pinta-aloista eri kunnittain, jotta metsälahjavähennyksen voi saada. Taulukosta ilmenee, että esimerkiksi Inkoossa metsätilan vähimmäispinta-ala täytyy olla yli 33 hehtaaria, jotta metsälahjavähennyksen edellytykset täyttyvät. Mitä pohjoisemmassa metsätilat sijaitsevat sen suuremmat myös pinta-alojen täytyy olla. Esimerkiksi Oulussa pinta-alan täytyy olla jo varsin suuri, peräti 93,7 hehtaaria. Kuusamossa käytetään sen sijaan vähennyspohjan muodostumisen raja-arvoa metsämaan 100 hehtaarin pinta-alaa. Kuusamossa metsälahjavähennyspohjan vähimmäispinta-ala olisi laskukaavan mukaan laskettuna 30 000 / 237,10 = 126,5 hehtaaria.¹²⁴

Taulukko 2. Esimerkkejä metsälahjavähennykseen oikeuttavista pinta-aloista eri kunnittain.¹²⁵

Kunta Vuotuinen tuotto e/ha Vähimmäispinta-ala ha

Inkoo 89,23 33,6

Lohja 150,81 19,8

Kouvola 146,88 20,4

121 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

122 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

123 VaVM 28/2016 vp, s. 3.

124 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

125 Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta.

Joensuu 99,70 30,0

Vaasa 58,56 51,2

Oulu 32,30 93,7

Kuusamo 23,71 126,5

Esimerkki metsälahjavähennyksen pinta-alasta Lohjan kunnassa.

Arvostamislain tarkoittama metsän keskimääräinen tuotto oli vuonna 2018 Lohjalla 150,81 euroa/ha, ja hehtaarin arvoksi saadaan siten 1.508,10 euroa. Metsälahjavähennyspohjan vähimmäispinta-alaksi saadaan edellä mainitulla laskukaavalla yhteensä 19,89 hehtaaria.

(30.000 / 1.508,10 = 19,89 hehtaaria).¹²⁶

Jos on saatu lahjaksi metsää eri kunnista, joudutaan laskemaan jokaiselle metsälle erikseen arvostamislain mukainen tuottoarvo. Eri kunnista saadut metsien tuottoarvot lasketaan yhteen ja saatua arvoa verrataan 30.000 euron raja-arvoon. Metsien tuottoarvoja laskettaessa otetaan huomioon joka tapauksessa 100 hehtaarin pinta-alan ylittävät lahjat TVL 55a.3 §:n mukaan.¹²⁷

Esimerkki metsälahjan arvostamislain mukaisesta vähennyspohjan laskukaavasta, kun laskettu arvo on ylittää 30.000 euroa:

2,4 x ((metsälahjan arvo – 30 000) / metsälahjan arvo) x maksettu lahjavero¹²⁸

Seuraavaksi on esimerkki metsälahjavähennyspohjan laskemisesta Kouvolassa sijaitsevasta metsätilasta:

50 hehtaarin metsätila on saatu lahjaksi Kouvolan kunnasta ja sen käypä arvo on 200.000 euroa. Metsätilasta on maksettu 22.100 euroa lahjaveroa. Arvostamislain mukainen metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto oli vuonna 2018 Kouvolassa 146, 88 euroa/ha, ja hehtaarin

126 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017; Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 2018.

127 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017; Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 2018.

128 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017

arvoksi saadaan siten 1.468,80 euroa. Kun lahjaksi saatiin 50 hehtaaria metsää, saadaan laskukaavalla arvostamislain mukainen arvo 73.440 euroa. Tästä summasta vähennetään 30.000 euron raja-arvo, jolloin tulokseksi saadaan 43.440 euroa. Metsälahjavähennyspohjaa muodostava lahjaveron osa saadaan laskukaavalla 43.440/73.440 x 22.100 = 12.421,57 euroa. Tämän jälkeen vähennyspohjaa muodostava lahjaveron osa kerrotaan vielä luvulla 2,4, jolloin saadaan metsälahjavähennyspohjaksi 29.811,77 euroa. Tätä saatua metsälahjavähennyspohjaa voi vähentää metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tulevina vuosina.¹²⁹

Seuraavaksi on esimerkki metsälahjavähennyspohjan muodostumisesta, kun metsää lahjoitetaan kahdelle rintaperilliselle: Kouvolassa sijaitseva 90 hehtaarin metsätila, arvoltaan 540.000 euroa, lahjoitetaan kahdelle rintaperilliselle A ja B tasaosuuksin. Molemmat saavat 45 hehtaarin kokoiset metsät arvoltaan 270.000 euroa. Lahjaveroa molemmat maksavat I veroluokassa 32.600 euroa (vuoden 2017 veroasteikko). Kouvolassa metsäpinta-alan huojennusraja on noin 20,4 hehtaarin (vuonna 2018). Sekä A:n että B:n metsätilat ylittävät huojennusrajan ja ovat oikeutettuja vähennykseen huojennusrajan ylittävältä osalta. (45ha – 20.4 ha) 24,6 hehtaaria. Metsän tuottoarvo Kouvolassa on 10 x 146,88 x 45 = 66.096 euroa.

Vähennyspohjaa muodostuu tuottoarvon 30.000 euroa ylittävältä osalta 36.096 eurosta ja siihen kohdistuvasta lahjaverosta 36.096 / 66.096 x 32.600 = 17.803 euroa. Vähennyspohjaa muodostuu siten yhteensä 2,4 x 17.803 = 42.727 euroa.¹³⁰

Hallituksen esityksen mukaan vähennyspohjan laskennassa käytettävä kerroin 2,4 on määritelty siten että vähennysoikeus johtaa halutun tasoiseen huojennukseen.

Verovelvollisella on mahdollisuus saada hyväkseen hallituksen esityksen laskelmien mukaan 72 prosenttia tuloverotuksen kautta lahjaveron määrän ylittävästä osasta, jos hän pystyy käyttämään vähennysoikeuden kokonaan. Esimerkki laskelman mukaan veroprosentti olisi 30 prosenttia metsätalouden pääomatulosta. Esimerkiksi, jos maksetaan lahjaveroa raja-arvon 30.000 euroa ylittävältä osalta 10.000 euroa, vähennyspohjaa syntyisi

129 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017; Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta.

130 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017.

tällöin (2,4 x 10.000) = 24.000 euroa. Vähennyksen käyttäminen pienentäisi näin ollen tuloveron määrää 7.200 eurolla (30% x 24.000e).¹³¹

5.4 Vähennyksen laskeminen metsätalouden pääomatulosta

Metsälahjavähennys lasketaan TVL 55 b.2 §: n mukaan metsätalouden puhtaasta pääomatulosta ennen tulon hankkimiseen kohdistuvien velkojen korkojen ja 59 §:ssä tarkoitetun tappion vähentämistä. Vähennyksen perusteella ei voi syntyä tappiota. Jos metsätaloutta harjoitetaan yhteisesti puolisoiden lukuun tai verotusyhtymänä, vähennys tehdään heidän omistusosuutensa mukaisessa suhteessa metsätalouden pääomatulo osuuteen. Metsälahjavähennystä on vaadittava ja kyse on lahjaveroa maksaneelle henkilölle myönnettävästä erityisestä verohuojennuksesta.¹³² Metsälahjavähennystä ei voi ottaa huomioon ennakkoon puun myynnin ennakonpidätyksen laskennassa niin, että se pienentäisi puun myynnistä otettavaa ennakonpidätys prosenttia. Lopullinen hyöty toteutuu metsälahjavähennyksestä vasta toimitetun verotuksen päättymisen jälkeen.¹³³

5.5 Seuraamukset metsätilan edelleen luovutuksesta

Jos metsälahja vähennyksen saaja luovuttaa metsää edelleen eikä lahjan saamisesta ole kulunut 15 vuotta koituu siitä luovuttajalle veronkorotuksen kaltaisia seuraamuksia. TVL 55 c §:ssä on säädetty näistä seuraamuksista. Tällä sanktiolla pyritään sitouttamaan metsälahjan saajia pitämään kiinteistöt pitkäaikaisesti omistuksessaan. TVL 55 c §:n mukaan, jos verovelvollinen luovuttaa vähintään kymmenen prosenttia lahjana saamiensa kiinteistöjen tai niiden osien yhteenlasketusta pinta-alasta ennen kuin 15 vuotta on ehtinyt kulua lahjoituksesta, lisätään TVL 55 c §:n 1 momentin mukaan verovelvollisen tulosta aiemmin vähennettyjä metsälahjavähennyksiä vastaava määrä, joita lisäksi korotetaan 20 prosentilla.

Korotus tehdään verovelvollisen saman vuoden metsätalouden tuloihin, josta on vähennetty metsälahjavähennys. Lisäys tehdään myös, jos metsätalouden tulos on tappiollinen.¹³⁴

131 HE 158/2016 vp, s.22.

132 HE 158/2016 vp, s. 38–39.

133 HE 158/2016 vp, s. 24.

134 HE 158/2016 vp, s. 23 ja 39.

Lisäystä metsätalouden tuloon ei tehdä TVL 55c.2 §:n mukaan, jos luovutus on tehty osituksessa tai kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/77) mukaisella tavalla. Metsälahjavähennyksen lisäystä ei tehdä, jos omaisuutta luovutetaan pakkolunastuksena valtiolle esimerkiksi luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Tällaisilla luovutuksilla ei ole vaikutusta metsälahjavähennyksen määrään.¹³⁵

5.6 Metsälahjavähennyksen enimmäis- ja vähimmäismäärä

Metsälahjavähennyksen enimmäismäärä vuodessa on 195.000 euroa TVL 55 b §:n 1 momentin mukaan. Vähennyksen rajaamisen tarkoituksena on välttää valtiontuen 200.000 euron enimmäismäärän ylittyminen. Metsälahjavähennys voi olla TVL 55 b §:n 1 momentin mukaan enintään 50 prosenttia verovuoden metsätalouden puhtaasta pääomatulon määrästä.

Pääomatuloja voi kerryttää metsän lisäksi myös joutomailta.¹³⁶ Metsälahjavähennyksen on oltava vähintään 1.500 euroa verovuonna TVL 55 b §:n 3 momentin mukaan.¹³⁷

5.7 Metsälahjavähennyksen vaatiminen verotuksessa

Verovelvollisen on vaadittava metsälahjavähennystä viimeistään ennen verotuksen vahvistumista ja esitettävä selvitys vähennysoikeuden edellytyksistä TVL 55 b §:n 3 momentin mukaan.¹³⁸ Metsälahjavähennyksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta tulosta. Jos verovuonna ei pystytä käyttämään kaikkea vähennystä, siirtyy käyttämätön määrä vähennettäväksi tulevina vuosina. Metsälahjavähennyspohja on

Verovelvollisen on vaadittava metsälahjavähennystä viimeistään ennen verotuksen vahvistumista ja esitettävä selvitys vähennysoikeuden edellytyksistä TVL 55 b §:n 3 momentin mukaan.¹³⁸ Metsälahjavähennyksen määrä voi olla enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta tulosta. Jos verovuonna ei pystytä käyttämään kaikkea vähennystä, siirtyy käyttämätön määrä vähennettäväksi tulevina vuosina. Metsälahjavähennyspohja on

In document Metsätalouden vähennykset tuloverotuksessa (sivua 43-0)