3 VUOSIMENOT
3.3 Matkakulut
Metsätalouteen liittyvät matkakuluvähennykset ovat vähennyskelpoisia TVL 54 §:n yleissäännöksen perusteella. Asunnon ja metsätilan välisten matkojen kuluihin ei sovelleta omavastuuosuutta, vaan matkakulut vähennetään metsätalouden pääomatulojen
55 Kiviniemi – Havia 2016, s. 182–183.
56 Jauhiainen 2018, s. 35.
57 Jauhiainen 2018, s. 36.
58 Jauhiainen 2018, s. 2018.
verotuksessa toteutuneiden kustannusten mukaisina. Matkakulujen vähentämiselle ei ole säädetty myöskään ylärajaa.59 Tällaisia ajoja ovat esimerkiksi varsinaisiin metsänhoitotöihin ja puutavaran hakkuutöihin, kuten myös myrskytuhojen tarkistukseen ja leimikon suunnitteluun, suuntautuvat oman asunnon ja metsän väliset matkat.60
Metsätalouden matkoista ei vähennetä omavastuuosuutta, kuten se vähennetään ansiotuloista tehtävien asunnon ja työpaikan välisten matkojen osalta TVL 93 §:n mukaan. Asiasta on annettu ratkaisu KHO 3.8.2005 t. 1914, jonka mukaan metsätalouden harjoittajan asunnon ja metsätilan välisiä matkoja ei käsitellä samalla tavoin kuin ansiotuloista tehtävien asunnon ja työpaikan välisiä matkoja. Metsätalouden matkakulut voidaan vähentää täysimääräisenä verotuksessa ilman omavastuu osuutta.61
Metsätalouden harjoittajan oma henkilö- tai pakettiauto kuuluu harvoin metsätalouden kalustoon. Tällöin autolla tai muulla kulkuneuvolla ajetuista ajoista yli puolet pitäisi olla metsätalouden piiriin kuuluvia ajoja. Asunnon ja metsätilan väliset matkat eivät ole metsätalouden ajoja, kun tarkastellaan, katsotaanko kulkuneuvo metsätalouden kalustoon kuuluvaksi. Jos auto katsotaan metsätalouden kalustoon, voidaan sen hankintameno vähentää poistoina metsätalouden pääomatulojen verotuksessa TVL 115 §:n mukaan. Poistot tehtäisiin tällöin menojäännöspoistoina, jolloin poiston suuruus olisi 25 prosenttia laskettuna jäljellä olevasta menojäännöksestä. Vuosimenoissa voidaan vähentää auton käytöstä aiheutuneet menot toteutuneiden kulujen mukaan. Jos muuta selvitystä ei ole annettu, voidaan menot vähentää vuosittain Verohallinon yhtenäistämisohjeessa olevien määrien mukaan. Oman auton metsätalouskäyttö on selitettävä ja pidettävä ajopäiväkirjaa.
Ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi matkan päivämäärä, matkantarkoitus, mistä ja minne matka on tehty ja matkan pituus. Verohallinnon ohjeen mukainen kilometritaksa verovuonna 2018 on ollut 0,25 euroa per kilometri. Metsätalouden pääomatuloksi tuloutetaan se osa kaluston poistoista ja vuosimenoista, jota ei lueta mukaan metsätalouden kalustoon. Tuloutettava määrä saadaan laskettua seuraavasti: kokonaismäärä autokuluista ja auton vuotuisesta poistosta jaetaan ajokilometrien yhteismäärällä ja tämä luku kerrotaan ajopäiväkirjan mukaisella muuhun kuin metsätalouteen kohdistuvien ajojen kilometrimäärällä.62
59 Huovinen 2019, s. 59.
60 Määttä 2014, s. 2.
61 Huovinen 2019, s. 59.
62 Verohallinto 2018, kohta Metsätalouden matkakustannukset.
Mikäli metsätalouden matkat on tehty julkista kulkuneuvoa käyttäen, vähennetään matkakulut toteutuneiden todellisten kustannuksen perusteella. Esimerkiksi, jos metsätalouden matkat on tehty käyttäen bussia- tai junaa, lasketaan näiden lippujen hinnat yhteensä vähennykseksi verovuoden ajalta.63
Muut kuin metsätilalle tehdyt matkat ovat vähennyskelpoisia, jos matka liittyy metsätalouden harjoittamiseen. Tällaisia matkoja voivat olla esimerkiksi tarvikkeiden hankintamatkat, metsäalan koulutus- ja kurssimatkat tai matkat metsänhoitoyhdistykseen.64 3.4 Lisääntyneet elantokustannukset
Metsätalouden matkan aiheena voi olla metsässä käynnin lisäksi esimerkiksi puukaupan teko, metsänhoitoyhdistyksen toimistossa käynti tai metsäkurssille osallistuminen.65 Lisääntyneinä elantokustannuksina metsätalouden harjoittaja voi vähentää matkat niin sanotulle erityiselle työntekemispaikalle. Tällöin matkojen on ulotuttava metsätilan ulkopuolelle. Omalle metsätilalle suuntautuviin matkoihin ei voi vaatia vähennystä lisääntyneistä elantokustannuksista. Edellytyksenä vähennykselle on, että matka suuntautuu vähintään 15 kilometrin päähään joko kodista tai metsätilalta. Lisäksi matkakohteen pitää sijata vähintään viiden kilometrin etäisyydellä sekä asunnosta että metsätilasta.
Lisääntyneinä elantokustannuksina voi vähentää kotimaassa yli 6 tuntia kestäneeltä matkalta 15 euroa ja yli 10 tuntia kestäneeltä matkalta 28 euroa vuorokaudessa. Esimerkiksi työmatkana voidaan pitää matkaa metsätalouden koulutustapahtumaan.66 Opinto- ja koulutusmatkoista tarvitaan tarkempaa selvitystä, jotta matkakuluja voitaisiin hyväksyä metsätaloudessa. Yleensä tarvitaan selvitys matkan tai koulutuksen tarkoituksesta, matkaohjelmasta, kulujen määrästä ja selvitystä siitä miten kulut liittyvät metsätalouden harjoittamiseen. Verohallinnon ohjeistuksen mukaan koulutuksen osuus täytyy olla koko matkan kestosta vähäistä suurempi, jotta matkakulut voitaisiin harkita vähennettäväksi edes osittaisena. Verohallinon ohjeistuksen mukaan tällaisena pidetään, jos yli 20 prosenttia koko matkan kokonaispituudesta on koulutuksen osuutta. Joskus opinto- tai koulutusmatka voi
63 Verohallinto 2018, kohta Metsätalouden matkakustannukset.
64 Huovinen 2019, s. 59.
65 Jauhiainen 2018, s. 39.
66 Huovinen 2019, s. 58–59.
sijoittua ulkomaille. Tällöin vähennyksen saamisen edellytyksenä on, että matkalta saatuja tietoja voi hyödyntää verovelvollisen omassa metsätaloudessa. Metsätalouden menoina ei voida hyväksyä osittaisinakaan sellaisia menoja, joilla ei ole Suomen metsätalouden kanssa mitään tekemistä. Tällaisia menoja voivat olla esimerkiksi matkat ulkomailla sijaitseviin kansallispuistoihin tai viinitiloihin.67 Sen sijaan metsätalouden matkakuluina ei voi vähentää yleissivistävän koulutuksen, peruskoulutuksen tai ammattiin tähtäävän koulutuksen menoja.68
Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun KHO 2.6.1999 t. 1362, joka koski verovelvollisen tekemiä matkoja metsätilalle ja niistä kertyviä päivärahavähennyksiä.
Päätöksen mukaan metsätilalle suuntautuviin matkoihin ei sovelleta työmatkoista koskevia säädöksiä, koska niitä ei pidetä tilapäisinä työmatkoina. Metsätilalle kohdistuvat matkat, jotka tehdään asunnon ja metsätilan välillä, ei hyväksytä kyseistä vähennystä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan metsänomistaja ei saanut vähentää päivärahoja niiltä päiviltä, joilta matkat kohdistuivat omalle metsätilalle. Omalla metsätilalla työskentelyä ei pidetty tilapäisenä työpaikkana, jolloin päivärahavähennys ei tullut kyseeseen.69
3.5 Muut vuosimenot
Metsätalouden vuosimenot ovat eräänlainen kaatoerä, jossa vähennetään kaikki ne muut kulut, mitkä eivät ole vähennettävissä muissa metsätalouden menokohdissa. Vähennettävät menot ovat hyvin monenluonteisia. Metsätalouden pääomatuloista voidaan verovuonna vähentää vuosimenoina esimerkiksi puun kasvatuksen menot, palkkausmenot, vakuutusmaksut, metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, tarvikehankinnat sekä metsänhoitoyhdistyksen ja metsäpalveluyrittäjien toimitusmaksut.70 Tyhjentävää luetteloa vähennykseen oikeuttavista menoista ei ole laadittavissa.71
67 Huovinen 2019, s. 59.
68 Verohallinto 2018, kohta Metsätalouden matkakustannukset.
69 Huovinen 2019, s. 59.
70 Rantala 2018, s. 86 ja Määttä 2017, s. 2.
71 Määttä 2017, s. 2.
Kiinteistöveroa ei maatilarekisterissä olevasta metsästä tarvitse maksaa. Sen sijaan vuosimenoissa voidaan vähentää metsätalouden rakennukseen ja sen tonttiin kohdistuva osa maatilan kiinteistöverosta.72
Esimerkki metsätalouden rakennuksen vähentämisestä, kun rakennuksella on myös yksityiskäytön osuutta enemmän kuin 50 prosenttia. Yksityistalouden hallirakennus 100 m2, jossa säilytetään metsätalouteen hyväksyttyä kalustoa 20 m2:n osalla, jolloin metsätalouskäytön osuus on 20 prosenttia. Metsätalouteen kohdistuva laskennallinen poisto-osuus ja poisto-osuus käyttökustannuksista voidaan vähentää muissa vuosimenoissa. Oletetaan, että rakennuksen poistamaton hankintahinta on 25.000 euroa, josta verovuoden poisto on 10 prosenttia eli 2.500 euroa. Lisäksi rakennuksella on käyttökuluja 500 euroa verovuonna.
Osuudet lasketaan pinta-alojen suhteessa seuraavasti: poistosta 2.500 euroa / 20 prosenttia = 500 euroa ja lisäksi käyttökuluista 500 euroa / 20 prosenttia = 100 euroa. Muissa vuosimenoissa voidaan vähentää yhteensä 600 euroa rakennuksen kuluja.
Vuosimenoissa voidaan vähentää metsänhoitomaksu. Metsänhoitomaksu oli ennen pakollinen lakisääteinen maksu, joka piti suorittaa metsänhoitoyhdistykselle. Nykyään metsänhoitomaksu on vapaaehtoinen.73
Metsätalouden harjoittajan ollessa arvolisäverovelvollinen, saa hän vähentää tavaroiden ja palveluiden ostojen arvonlisäveron määrän, jos tavarat ja palvelut on hankittu verollista liiketoimintaa varten AVL 102 §:n mukaan. Arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja vähentää ja ilmoittaa menot ilman arvonlisäveron osuutta metsätalouden veroilmoituksella. Arvonlisäveron osuus ilmoitetaan puolestaan erikseen vähennyksenä veroilmoituksella oma-aloitteisista veroista. Metsätalouden harjoittaja, joka ei kuulu alkutuotannosta arvonlisäverorekisteriin, vähentää menot täysimääräisenä eli arvonlisäverovelvollisesta hinnasta.74 Arvonlisäverotuksesta on kerrottu lisää kappaleessa 6.
72 Huovinen 2019, s. 59.
73 Kiviniemi 2018, s 64.
74 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden menot 2019.
Vuosimenona voidaan poistaa TVL 115.3 §:n mukaan metsätalouden koneen tai laitteen hankintameno kokonaan hankintamenon ollessa enintään 200 euroa. Kerralla voidaan poistaa myös, jos sen taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta. Tyypillisiä tällaisia vuosimenoina vähennettäviä kuluja ovat pienkaluston hankintamenot. Tällaisia pienkalustoja ovat esimerkiksi moottorisahan ja vesurin hankintamenot, jotka vähennetään kerralla vuosimenoissa.75 Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja voi vähentää vuosimenoissa koneen tai laitteen arvonlisäverottoman hankintahinnan.
Arvonlisäveroilmoituksella vähennetään puolestaan arvonlisäveron osuus hankintahinnasta.
Jos metsänomistaja ei kuulu arvonlisäverorekisteriin, vähennetään vuosimenoissa tällöin arvonlisäveron sisältävä koneen tai laitteen bruttohankintahinta.76
Samoin kuin rakennusten osalta, metsätalouden harjoittamisessa ei välttämättä käytetä konetta pääasiallisesti pelkästään vain metsätalouden harjoittamiseen. Koneella voi olla metsätalouden harjoittamisen ohella myös yksityiskäytön osuutta. Tällöin koneen pääasiallinen käyttö katsotaan yksityistalouteen kuuluvaksi. Koneella voidaan tehdä myös muuta tulonhankkimistoimintaa kuin metsätaloutta, mutta silti konetta käytetään lisäksi metsänhoitotöissä tai myytävän puun hankintatyössä. Konetta ei tällöin katsota kuuluvan metsätalouden kalustoon, mutta koneen käyttö kustannukset voidaan vähentää oman selvityksen perusteella siltä osin kuin ne kohdistuvat metsätalouden veronalaisen pääomatulon hankintaan. Metsätaloudessa erityisesti moottorikelkat, mönkijät ja traktorit ovat sellaisia koneita, joita käytetään metsätalouden harjoittamisessa, mutta niiden kuulumista metsätalouden kalustoon on harvinaisempaa. Koneiden metsätalouskäytön kulut vähennetään tällöin käyttötuntien perusteella suhteellisena osuutena koneiden kokonaiskustannuksista. Kokonaiskulut koostuvat polttoaine, vakuutus, huolto- yms.
kuluista lisättynä koneen laskennallisella hankintamenopoistolla. Kokonaiskulut otetaan huomioon ilman arvonlisäveron osuutta. Moottorikelkan, mönkijän ja traktorin kulut voidaan ottaa myös huomioon Verohallinnon yhtenäistämisohjeen mukaan laskettuina keskimääräisinä käyttötuntikohtaisina vähennyksinä. Verohallinnon vuoden 2018
75 Kortejärvi 2017, s. 10.
76 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
yhtenäistämisohjeen mukaan vähennys on mönkijästä 14 euroa per käyttötunti ja traktorista 11 euroa per käyttötunti.77
Metsätalouden ojien ja teiden ja rakennusten vuotuiset kunnossapitotoimet vähennetään vuosimenoissa, kun taas suuremmat perusparannusinvestoinnit vähennetään poistoina.78
Metsätalouden toimistokulut voi vähentää metsätalouden menoina, jos metsätalouden harjoittaja hoitaa ne itse. Kulut voidaan vähentää todellisten kulujen mukaan, tai vastaavasti Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa olevien työhuonevähennystaksojen mukaisina.
Metsänomistaja voi vähentää työhuonevähennyksenä saman verran kuin satunnaisia sivutuloja hankkivan palkansaaja. Työhuonevähennys on satunnaisia sivutuloja käyttävän osalta 220 euroa vuodessa vuonna 2018.79 Työhuonevähennyksen määrään vaikuttavat se, miten paljon työhuoneen käyttö liittyy metsätalouteen. Työhuoneen vähennystä myönnettäessä vaikuttavina seikkoina ovat esimerkiksi metsätilan suuruus, ja se onko ollut puunmyyntiä verovuonna.80
Metsätalouden muissa vuosimenoissa voidaan vähentää myös niin sanotut yleiskulut, kuten puhelin-, posti- ja tietokonekulut. Metsätalouden vuosimenoja ovat myös Metsäsäätiölle puukaupan yhteydessä maksetut avustukset, metsätalouden lainan ottamisen toimitusmaksut ja muut vastaavat lainan liitännäiskulut sekä lyhennysten maksamisesta perittävät kulut.
Metsätalouden vuosimenoissa ei vähennetä metsätalouden lainojen korkoja. Metsätalouden korot vähennetään erikseen verovelvollisen pääomatuloista tehtävänä vähennyksenä.81 Vähennyskelpoisia korkoja ovat esimerkiksi metsätalouskoneiden hankintaan otettujen velkojen korot sekä metsätilan ostoon liittyvät velkojen korot. 82
77 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
78 Kortejärvi 2017, s. 10.
79 Jauhiainen 2018, s. 42.
80 Huovinen 2019, s. 59.
81 Kortejärvi 2017, s. 9; Jauhiainen 2018, s 42.
82 Huovinen 2019, s. 59.
Muihin vuosimenoihin kuuluvat myös omat ja perheenjäsenten maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksut (MYEL) ja MYEL-vakuutukseen liittyvät maatalousyrittäjien tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut (MATA). MYEL-maksun voi vähentää joko ansiotuloista esitäytetyllä veroilmoituksella tai metsätalouden pääomatuloista. MYEL- maksu on pakollinen, jos Etelä-Suomessa sijaitsevan metsän pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria, Keski-Suomessa 75 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 100 hehtaaria. Sen lisäksi edellytetään, että laskennallisen metsästä kertyvän työtulon pitäisi olla vähintään 3500 euroa vuodessa.83
Muissa vuosimenoissa voidaan vähentää ammattilehtien tilausmaksut, ammattikirjallisuus, kurssimaksut sekä opinto- ja messumatkojen kulut, jos ne liittyvät metsätalouteen.
Metsätalouteen liittyvät erilaiset työturvallisuutta lisäävät varusteet sekä metsätalouden suojavarusteet ovat myös vähennettävissä.84
83 Jauhiainen 2018, s. 42.
84 Huovinen 2019, s. 59.
4 POISTOINA TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET
4.1 Poistoina vähennettävät menot
Poistomenettely koskee sellaisia metsätalouden investointeja, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on enemmän kuin kolme vuotta. Tuloverolain 114 §:n mukaan verovelvollisen tulonhankinnassa käytettyjen rakennusten, koneiden ja kaluston sekä patenttien ynnä muiden sellaisten hyödykkeiden hankintamenot vähennetään vuotuisina poistoina noudattaen soveltuvin osin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL, 360/1968) säännöksiä. EVL 33 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan pienhankintojen hankintamenojen vähentämisestä ei kuitenkaan sovelleta tulonhankinnassa käytettyjen koneiden, kaluston eikä muiden niihin verrattavien hyödykkeiden hankintamenojen vähentämiseen. EVL 53 §:n mukaan hyödyke kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteen varoihin, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti elinkeinotoiminnassa. Hyödyke voidaan katsoa metsätalouden tulonhankkimistoiminnan varoihin silloin, kun sen käytöstä yli puolet kohdistuu tulonhankkimistoimintaan. Poistoina voi vähentää hyödykkeen vain, jos se kuuluu metsätalouden tulonhankkimistoiminnan varoihin. Jos jäljelle jäävän poiston menojäännös on enintään 200 euroa, voidaan se poistaa kerralla TVL 115 §:n 3 momentin mukaan.85
Pääomatulojen verotusta ja yritysverotusta koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 1993 alusta. Uudistuksen myötä siirryttiin pinta-alaverotuksesta todellisen metsätulon verottamiseen eli puun myyntitulon verottamiseen pääomatulona. Siirtymäkausi säädettiin kestämään vuodesta 1993 aina vuoden 2005 loppuun asti, jolloin metsätalouden harjoittajat pystyivät valitsemaan vanhan pinta-alaverotuksen mukaisen menettelyn puun pääomatulon verottamisen sijasta. Pinta-alaperusteiseen menetelmään jäänneillä metsätalouden harjoittajilla oli voinut olla metsätalouskäytössä olevia koneita ja rakennuksia, joista ei pinta-alaverotuksessa pystynyt tekemään erikseen poistoja. Vuoden 2006 alusta metsätalouden pääomatuloverotukseen siirtyneet metsätalouden harjoittajat, joilla oli metsätaloudessa käytettäviä koneita tai rakennuksia, katsottiin näiden hankintamenoksi niiden käypä arvo vuonna 2006 TVL 140 §:n 6 momentin mukaisesti.86
85 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
86 HE 212/2005 vp, s. 1–2.
4.2 Koneiden hankintamenon vähentäminen poistoina
Metsätalouden harjoittaja voi tehdä poistoja metsätalouteen hankituista koneista ja laitteista.
Poistomenettelyssä hankintamenoa ei vähennetä kerralla vaan vuosittain tehtävinä poistoina.
Poisto lasketaan aina jäljellä olevasta investoinnin kulusta eli menojäännöksestä. Poistot kannattaa tehdä maksimisuuruisina vuosittain. Poistoprosenttia voi myös pienentää tai poiston voi jättää tekemättä jonain vuonna. Poistoina vähennetään sellaiset investoinnit, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöikä on yli kolme vuotta. Poistoina vähennettäviä metsätalouden koneita ja laitteita ovat esimerkiksi traktorit metsävarusteineen, mönkijät ja moottorikelkat sekä niiden puunajovarusteet. Mönkijät, traktorit ja moottorikelkat voivat kuulua vain poikkeustapauksessa metsätalouden kalustoon. Metsätalouden poistomenettelyyn voidaan ottaa koneet ja laitteet, joiden veronalaisen metsätalouskäytön osuus on yli 50 prosenttia. Esimerkiksi tilanteissa, joissa metsätalouden harjoittaja tekee vuosittain hankintahakkuita tai metsänhoitotöitä, on koneiden kuuluminen metsäkalustoon perusteltua. Myös konetyypin ja konetehokkuuden on oltava sellaisia, että ne soveltuvat metsätalouden käyttötarkoitukseen. Pelkkää mönkijää metsätalouden kalustoon ei hyväksytä, vaan laite tarvitsee myös metsätöiden tekoa varten tarpeelliset lisävarusteet, esimerkiksi peräkärryn tai tukkikärryn. Metsänpinta-alalla ei ole merkitystä koneiden ja laitteiden liittämisestä metsätalouden kalustoon. Pienelläkin metsätilalla kaluston kuuluminen metsätalouteen voi olla perusteltua.87
Metsätalouteen hankitut koneet ja laitteet vähennetään MVL 8.4 §:n mukaan 25 prosentin suuruisina menojäännöspoistoina metsätalouden pääomatuloverotuksessa. Tuoreessa hallituksen esityksessä todettiin, että elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava verovelvollinen saisi tehdä kalenterivuosina 2020—2023 käyttöön ottamaansa irtaimeen käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenoista kaksinkertaisen poiston lain soveltamisaikana. Verohuojennus koskisi kaikkea uutta irtainta käyttöomaisuutta. Näin ollen poiston määrä nousisi 25 prosentista 50 prosenttiin ja tällaisia korotettuja poistoja voi tehdä neljän verovuoden aikana eli vuosina 2020—2023. Korotettu poisto koskee elinkeinotuloverolain 30 §:ssä ja maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä
87 Jauhiainen 2018, s. 43, 46 ja 47.
koskevia tilanteita.88 Taulukossa 1. on nähtävillä metsätalouden investointien eri poistoprosentit. MVL 8.1 §:n mukaan menojäännöspoistoina vähennetään koneiden ja laitteiden hankintamenot, jos laitteiden käyttöikä on yli kolme vuotta. Poisto voi olla myös pienempi kuin 25 prosenttia ja poistoa ei välttämättä tarvitse tehdä joka vuosi.
Verovelvollisen on vaadittava metsätalouden poistot ja esitettävä poistovaatimus veroilmoituksellaan. MVL 8.3 §:n mukaan menojäännös koostuu verovuoden aikana käyttöön otetuista koneista, kalustosta ja laitteiden hankintamenoista sekä aikaisemmin käyttöön otetuista koneiden, kaluston ja laitteiden vielä poistamattomista hankintamenojen määristä. Tästä summasta vähennetään vielä verovuoden aikana myytyjen koneiden ja laitteiden myyntihinnat, vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset lisäksi koneiden ja laitteiden hankintaan ja perusparannuksiin saadut avustukset.89
Verovelvollisen on pidettä muistiinpanoja metsätalouden poistoista. Verotusmenettelystä annetun lain 7.8 §:n mukaan metsätalouden harjoittajan on veroilmoituksessaan annettava selvitys poiston suuruudesta verovuonna, poistoina vähennettävien koneiden ja kaluston menojäännösten määristä verovuoden alussa, että lopussa. Lisäksi on selvitettävä koneiden ja laitteiden hankinta- ja perusparannusmenot sekä mahdolliset koneiden myynnit verovuoden aikana. Jokaisesta koneesta tai laitteesta on poistot merkittävä erikseen muistiinpanoihin. Poistojen yhteismäärä ja menojäännökset siirretään muistiinpanoista metsätalouden veroilmoitukselle. Poistoa ei tehdä enää siltä verovuodelta, jolta se on myyty.
Myytyjen laitteiden osalta ilmoitetaan luovutusvoitto tai -tappio kyseisen verovuoden verotuksessa. 90
MVL 8.3 §:n mukaan koneesta voi tehdä poiston ensimmäisen kerran sinä verovuonna, kun kone otetaan käyttöön metsätaloudessa. Metsätalouden kalustoon kuuluvien koneiden ja laitteiden poistot tehdään aina verovuoden lopun tilanteen mukaisesti. Hankintamenoon lisätään vuoden aikana hankitut koneet ja vastaavasti poistetaan myydyt. Veroilmoitukselle merkitään koneiden ja laitteiden hankintamenojen ja poistojen yhteissummat. Poistoihin ei
88 HE 85/2019 vp, s. 1–3.
89 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
90 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
vaikuta ajankohta, milloin kone on hankittu.Esimerkiksi, jos kone on hankittu osamaksulla eikä koneen koko hintaa ole vielä maksettu verovuoden loppuun mennessä, koneen hankintamenon vähentäminen on mahdollista aloittaa jo koneen käyttöönottovuonna.91
Poistojen hankintamenoon luettavien maksuerien ajoittumisella ei ole merkitystä poistojen aloittamisen kannalta, kuten seuraavassa KHO:n antamassa ratkaisussa käy ilmi. KHO 27.12.1984 t. 6060 ratkaisun perusteella, kun maatilatalouden rakennuksen kantosuoja oli otettu käyttöön verovuoden aikana, oli rakennuksen poistamatta olevaan hankintamenoon luettava hankintamenot kokonaisuudessaan, vaikka osa niistä oli vielä verovuoden lopussa suorittamatta. TVL 115.3 §:n mukaan koneen hankintameno voidaan poistaa kerralla, jos se on 200 euroa tai vähemmän.
Perusparannusmenot katsotaan MVL 8.7 §:n mukaan koneiden hankintamenoon kuuluvaksi.
Nämä kulut lisätään koneen poistamatta olevaan hankintamenoon sinä verovuonna, jona ne on maksettu. Lisäpoisto on mahdollista tehdä metsätalouden pääomatulojen verotuksessa konekohtaisesti niissä tilanteissa, joissa kone on vahingoittunut. Lisäpoistona vähennetään koneen koko jäljellä oleva hankintameno. Jos kone ei ole vahingoittunut kokonaan ja sillä on vielä käyttöarvoa, alennetaan koneen hankintamenona lisäpoistolla vastaamaan sen käypää arvoa.92
Taulukko 1. Metsätalouden käyttöomaisuuden poistoprosentit.93 Enimmäispoisto Käyttöomaisuus Enimmäispoisto
v. 2020-2023 25 % Koneet ja laitteet 50%
15 % Metsäojat ja -tiet
10 % Rakennukset
91 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
92 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon vähentäminen.
93 Verohallinto 2019, kohta Poistoina vähennettävät menot. Hallituksen esityksen mukaan enimmäispoiston määrä vuosina 2020–2023 on 50 prosenttia. HE 85/2019 vp, s. 1.
4.3 Koneiden ja laitteiden yksityiskäyttö
Metsätalouden koneella voi olla myös yksityiskäyttöä, jolloin sitä esimerkiksi käytetään oman pihapiirin lumitöissä tai vapaa-ajan toiminnassa. Tällöin yksityiskäytön osuus on tuloutettava metsätalouden pääomatuloksi veroilmoituksella. Metsätalouden pääomatuloksi tuloutetaan koneen tai laitteen osuus siltä osin, kun se ei kuulu metsätalouden pääomatulon hankintaan. Mikäli metsätalouden koneen tai laitteen käyttötarkoitus muuttuu siten, että sillä on enemmän yksityiskäyttöä, kun metsätalouden käyttöä, poistetaan kone tällöin metsätalouden kalustosta. Koneesta ei voi tämän jälkeen tehdä poistojakaan metsätalouden osalta. Verotuksessa on katsottu, jos yli puolet koneella on yksityiskäyttöä, sitä ei enää lueta metsätalouden kalustoon.94 Metsätalouden koneista esimerkiksi mönkijöillä ja moottorikelkoilla voi olla yksityiskäytön osuutta. Näistä laitteista on hyvä laatia selvitykset, miten konetta tai laitetta on käytetty metsätaloudessa. Selvityksessä on käytävä ilmi, miten konetta käytetään metsätaloudessa, esimerkiksi taimien ajossa, paljonko sillä on ajettu puuta ja millaisia ovat tulevien vuosien käyttösuunnitelmat. Sen sijaan metsätalouskäytön ulkopuolelle jäävät yksityistalouteen menevien polttopuiden ajo. Polttopuiden teosta omaan käyttöön aiheutuneita kustannuksia ei voi vähentää metsätalouden menoina. Myöskään tällöin koneen käyttökuluja ei voi vähentää miltään osin metsätalouden pääomatuloista.95 4.4 Poistojen laskeminen arvonlisäverovelvollisella
Poistoina vähennettävien laitteiden poistopohjat ovat erilaiset arvonlisäverovelvollisella metsätalouden harjoittajalla kuin sellaisella, joka ei ole rekisteröitynyt alkutuotannosta arvonlisäverovelvolliseksi. Arvonlisäverovelvollinen metsätalouden harjoittaja voi tehdä poiston koneen arvonlisäverottamasta nettohinnasta. Arvonlisäveron osuus hankintahinnasta vähennetään arvonlisäverotuksessa. Arvonlisäverorekisteriin kuulumaton tekee puolestaan poistot koko koneen arvonlisäverollisesta hinnasta eli niin sanotusta bruttohinnasta.
Koneiden hankintamenon vähentämisessä on myös selvitettävä, käytetäänkö konetta pääasiallisesti vain metsätaloudessa, vai onko koneella käyttöä muussa veronalaisessa tulonhankinnassa, verovapaan tulon hankinnassa vai yksityistaloudessa. Metsätalouden koneiden vähentäminen arvonlisäverotuksessa tehdään vain verolliseen toimintaan kohdistuvasta arvonlisäveron osuudesta. Mönkijä, joka on hankittu metsätalouden käyttöön,
94 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon
94 Verohallinto 2019, kohta Metsätalouden pääomatulon hankinnassa käytettävien koneiden hankintamenon