Metsälahjavähennyksen vähennyspohjan muodostuminen

Metsälahjavähennyksen vähennyspohjan laskeminen vaatii melko monimutkaista laskentatapaa, jotta saadaan selville vähennyspohjan suuruus. Pinta-ala, joka vaaditaan, saadaan jakamalla raja-arvo, 30.000 euroa, metsämaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n mukaisella arvolla, joka on Verohallinnon vahvistama metsämaan keskimääräinen vuotuinen hehtaarituotto kerrottuna luvulla 10. Verohallinto vahvistaa nämä tiedot joka vuosi eri kunnittain eriteltynä.¹¹⁹ Seuraavaksi on esitetty pääpiirteittäin metsälahjavähennyksen vähennyspohjan muodostuminen. Ensinnäkin lahjaksi saadun metsätilan täytyy olla riittävän suuri, jotta metsävähennyspohjaa voi edes muodostua. TVL 55a.2 §:n mukaan metsävähennyspohja on se suhteellinen osa metsämaahan kohdistuvasta lahjaverosta, joka kohdistuu lahjana saadun metsän arvostamislain mukaisen verotusarvon 30.000 euroa ylittävän osaan. Tämä lahjaveron osa kerrotaan vielä luvulla 2,4, niin saadaan tulokseksi metsälahjavähennyspohja. Jos lahjaksi saatu metsätilan arvo ei ylitä arvostamislaissa 30.000 euron raja-arvoa, mutta metsätilan pinta-ala on vähintään 100 hehtaaria, lasketaan metsälahjavähennyspohja seuraavasti TVL 55a.3 §:n mukaan. Tällöin laskennassa otetaan huomioon 100 hehtaaria ylittävän lahjaveron osuus, joka kerrotaan luvulla 2,4.¹²⁰ Laskukaava on seuraavanlainen: 2,4 x ((metsämaan pinta-ala – 100) / metsämaan pinta-ala) x maksettu lahjavero. Metsälahjavähennyspohjaksi saadaan näin ollen vain se suhteellinen osuus metsästä ja joutomaasta maksetusta

118 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

119 HE 158/2016 vp, s. 21.

120 Räbinä – Myrsky – Myllymäki, 2019, s. 216.

lahjaverosta, joka kohdistuu 30.000 euroa ylittävään osaan metsän arvostamislain mukaisesta arvosta tai 100 hehtaaria ylittävästä metsämaan pinta-alasta.¹²¹

Metsälahjavähennyspohjaa muodostuu vain metsämaan ja samalla luovutetun joutomaan perusteella. Joutomaahan voi kohdistua lahjaveroa. Joutomaalla ei ole vaikutusta sovellettaviin pinta-alarajoihin, koska joutomaa arvostetaan nollaan arvostamislain 31 a §:n mukaan, ja 100 hehtaarin pinta-alarajaan otetaan huomioon vain varsinainen metsämaa.¹²² Metsäpinta-alojen tuottoarvot arvostamislaissa kohtelevat eri kuntien metsäkiinteistöjä yhdenmukaisesti ja tämä sääntely edellyttää lisäksi, että lahjoitettavat metsätilat ovat riittävän suuria pinta-aloiltaan.¹²³

Taulukossa 1. on kuvattuna esimerkkejä metsälahjavähennykseen oikeuttavista pinta-aloista eri kunnittain, jotta metsälahjavähennyksen voi saada. Taulukosta ilmenee, että esimerkiksi Inkoossa metsätilan vähimmäispinta-ala täytyy olla yli 33 hehtaaria, jotta metsälahjavähennyksen edellytykset täyttyvät. Mitä pohjoisemmassa metsätilat sijaitsevat sen suuremmat myös pinta-alojen täytyy olla. Esimerkiksi Oulussa pinta-alan täytyy olla jo varsin suuri, peräti 93,7 hehtaaria. Kuusamossa käytetään sen sijaan vähennyspohjan muodostumisen raja-arvoa metsämaan 100 hehtaarin pinta-alaa. Kuusamossa metsälahjavähennyspohjan vähimmäispinta-ala olisi laskukaavan mukaan laskettuna 30 000 / 237,10 = 126,5 hehtaaria.¹²⁴

Taulukko 2. Esimerkkejä metsälahjavähennykseen oikeuttavista pinta-aloista eri kunnittain.¹²⁵

Kunta Vuotuinen tuotto e/ha Vähimmäispinta-ala ha

Inkoo 89,23 33,6

Lohja 150,81 19,8

Kouvola 146,88 20,4

121 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

122 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

123 VaVM 28/2016 vp, s. 3.

124 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys.

125 Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta.

Joensuu 99,70 30,0

Vaasa 58,56 51,2

Oulu 32,30 93,7

Kuusamo 23,71 126,5

Esimerkki metsälahjavähennyksen pinta-alasta Lohjan kunnassa.

Arvostamislain tarkoittama metsän keskimääräinen tuotto oli vuonna 2018 Lohjalla 150,81 euroa/ha, ja hehtaarin arvoksi saadaan siten 1.508,10 euroa. Metsälahjavähennyspohjan vähimmäispinta-alaksi saadaan edellä mainitulla laskukaavalla yhteensä 19,89 hehtaaria.

(30.000 / 1.508,10 = 19,89 hehtaaria).¹²⁶

Jos on saatu lahjaksi metsää eri kunnista, joudutaan laskemaan jokaiselle metsälle erikseen arvostamislain mukainen tuottoarvo. Eri kunnista saadut metsien tuottoarvot lasketaan yhteen ja saatua arvoa verrataan 30.000 euron raja-arvoon. Metsien tuottoarvoja laskettaessa otetaan huomioon joka tapauksessa 100 hehtaarin pinta-alan ylittävät lahjat TVL 55a.3 §:n mukaan.¹²⁷

Esimerkki metsälahjan arvostamislain mukaisesta vähennyspohjan laskukaavasta, kun laskettu arvo on ylittää 30.000 euroa:

2,4 x ((metsälahjan arvo – 30 000) / metsälahjan arvo) x maksettu lahjavero¹²⁸

Seuraavaksi on esimerkki metsälahjavähennyspohjan laskemisesta Kouvolassa sijaitsevasta metsätilasta:

50 hehtaarin metsätila on saatu lahjaksi Kouvolan kunnasta ja sen käypä arvo on 200.000 euroa. Metsätilasta on maksettu 22.100 euroa lahjaveroa. Arvostamislain mukainen metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto oli vuonna 2018 Kouvolassa 146, 88 euroa/ha, ja hehtaarin

126 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017; Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 2018.

127 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017; Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 2018.

128 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017

arvoksi saadaan siten 1.468,80 euroa. Kun lahjaksi saatiin 50 hehtaaria metsää, saadaan laskukaavalla arvostamislain mukainen arvo 73.440 euroa. Tästä summasta vähennetään 30.000 euron raja-arvo, jolloin tulokseksi saadaan 43.440 euroa. Metsälahjavähennyspohjaa muodostava lahjaveron osa saadaan laskukaavalla 43.440/73.440 x 22.100 = 12.421,57 euroa. Tämän jälkeen vähennyspohjaa muodostava lahjaveron osa kerrotaan vielä luvulla 2,4, jolloin saadaan metsälahjavähennyspohjaksi 29.811,77 euroa. Tätä saatua metsälahjavähennyspohjaa voi vähentää metsätalouden puhtaasta pääomatulosta tulevina vuosina.¹²⁹

Seuraavaksi on esimerkki metsälahjavähennyspohjan muodostumisesta, kun metsää lahjoitetaan kahdelle rintaperilliselle: Kouvolassa sijaitseva 90 hehtaarin metsätila, arvoltaan 540.000 euroa, lahjoitetaan kahdelle rintaperilliselle A ja B tasaosuuksin. Molemmat saavat 45 hehtaarin kokoiset metsät arvoltaan 270.000 euroa. Lahjaveroa molemmat maksavat I veroluokassa 32.600 euroa (vuoden 2017 veroasteikko). Kouvolassa metsäpinta-alan huojennusraja on noin 20,4 hehtaarin (vuonna 2018). Sekä A:n että B:n metsätilat ylittävät huojennusrajan ja ovat oikeutettuja vähennykseen huojennusrajan ylittävältä osalta. (45ha – 20.4 ha) 24,6 hehtaaria. Metsän tuottoarvo Kouvolassa on 10 x 146,88 x 45 = 66.096 euroa.

Vähennyspohjaa muodostuu tuottoarvon 30.000 euroa ylittävältä osalta 36.096 eurosta ja siihen kohdistuvasta lahjaverosta 36.096 / 66.096 x 32.600 = 17.803 euroa. Vähennyspohjaa muodostuu siten yhteensä 2,4 x 17.803 = 42.727 euroa.¹³⁰

Hallituksen esityksen mukaan vähennyspohjan laskennassa käytettävä kerroin 2,4 on määritelty siten että vähennysoikeus johtaa halutun tasoiseen huojennukseen.

Verovelvollisella on mahdollisuus saada hyväkseen hallituksen esityksen laskelmien mukaan 72 prosenttia tuloverotuksen kautta lahjaveron määrän ylittävästä osasta, jos hän pystyy käyttämään vähennysoikeuden kokonaan. Esimerkki laskelman mukaan veroprosentti olisi 30 prosenttia metsätalouden pääomatulosta. Esimerkiksi, jos maksetaan lahjaveroa raja-arvon 30.000 euroa ylittävältä osalta 10.000 euroa, vähennyspohjaa syntyisi

129 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017; Verohallinto 2018, kohta Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta.

130 Verohallinto 2017, kohta Metsälahjavähennys 2017.

tällöin (2,4 x 10.000) = 24.000 euroa. Vähennyksen käyttäminen pienentäisi näin ollen tuloveron määrää 7.200 eurolla (30% x 24.000e).¹³¹