4 AINEISTON ESITTELY JA GROUNDED THEORY
4.3 Metodologisena viitekehyksenä grounded theory
Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa tarkastelen mediailmiön rakentumista tarkastelemalla Mörkö-Marko-ilmiötä. Tutkimuksessa metodologisena viitekehyksenä käytetään grounded theorya, eli suomennettuna ankkuroitua teoriaa. Lisäksi tutkimuk-sessa käytetään myös sisällön erittelyä ja sisällönanalyysia.
Grounded theory (GT) on metodologinen viitekehys, jota käytetään yleensä silloin kun tutkimuksen keskiössä on jokin vähän tutkittu ilmiö tai asia. Se on menetelmällinen lä-hestymistapa, jonka avulla pyritään selvittämään ilmiön syntyä sekä luomaan uutta teo-riaa. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Grounded theory on lähtöisin 1960-lu-vulta Amerikasta, missä sosiologit Barney Glaser ja Anselm Strauss loivat aineistolähtöi-sen teorian vastineeksi peinteiselle teoriapohjaiselle tutkimukselle (Charmaz 1996, 29).
Grounded theory sopii tutkimukselle, josta ei ole saatavilla paljoa olemassa olevaa riaa (Siitonen 1999, 27). Mediailmiöstä ei löytynyt paljoa aikaisempaa tutkimusta tai teo-riaa ja aikaisemmissa tutkimuksissa mediailmiön käsitettä ei oltu perusteltu, vaan se oli vain nimetty olemassa olevaksi ilmiöksi. Näin grounded theory -tutkimus sopii tähän me-diailmiön tutkimiseen hyvin.
Grounded theory on siis aineistolähtöinen metodi. Tutkijan omat kokemukset ja teo-reettiset jäsennysvälineistöt ovat kuitenkin aina läsnä tutkimuksessa, ja vaikuttavat väis-tämättä analyysin jollakin tavoin. Tutkimus ei myöskään liity aiempiin tutkimuksiin tai tieteelliseen keskusteluun, jos sitä ei kytketä niihin mitenkään ja keskitytään vain aineis-ton analyysiin. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Menetelmänä grounded
41 theory on enemmänkin ajattelutapa ja malli, ja se edellyttää tiettyjen ennalta määritel-tyjen vaiheiden noudattamista, mutta sisältää myös paljon vapautta aineiston käsitte-lyssä. Tutkimuksessa keskiössä on säännönmukaisuuksien etsiminen ja näiden piirteiden tunnistaminen ja kategoriointi. (Siitonen 1999, 27.)
Osana grounded theorya käytän määrällistä sisällön erittelyä ja laadullista sisällönana-lyysia. Sisällönanalyysissä aineistoa tarkastellaan sitä eritellen ja yhtäläisyyksiä tai ero-vaisuuksia etsien. Sisällön erittelyllä viitataan kvantitatiiviseen analyysiin, jolloin kuva-taan määrällisesti aineiston sisältöjä. Sisällönanalyysilla voidaan siis viitata sekä laadulli-seen sisällönanalyysiin kuin määrällilaadulli-seen erittelyynkin. (Saaranen-Kauppinen & Puus-niekka 2006.) Tutkimuksessan olen hyödyntänyt näitä molempia sisällönanalyysin muo-toja. Sisällön erittelyä olen tehnyt tutkiessani aineiston aikataulullista ja määrällistä ja-kautumista eri medioiden välillä (kts. taulukko 2, s. 47). Sisällönanalyysia olen hyödyn-tänyt osana koodausta sekä koodauksen seurauksena syntyneiden teemojen analysoin-nissa ja käsittelyssä.
Sisällönanalyysi on metodi tarkastella kirjoitettua, verbaalista ja visuaalista viestintää.
Historian aikana sitä on käytetty monipuolisesti esimerkiksi hymnien, sanomalehtien uu-tisten, aikakauslehtien artikkelien, mainosten ja poliittisten puheiden analysoinnissa.
(Elo & Kyngäs 2007, 107–108.) Sisällönanalyysi on tekstianalyysiä, jolloin aineistot ovat jo valmiiksi tekstimuotoisia tai sellaisiksi muokattuja. Sisällönanalyysi on siis sanallista sisällön kuvailua. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.) Sisällönanalyysi on tapa luoda toistettavia ja päteviä päätelmiä datasta liittyen tutkimuksen kontekstiin, ja ana-lyysin tavoitteena yleensä lisätä tietoa ja luoda uusia näkökulmia. Analyysissä rakenne-taan esimerkiksi uusi malli tai systeemi tai luodaan kategorioita. (Elo & Kyngäs 2007, 108.)
Bob Dick (2005) on määritellyt grounded theory -tutkimukselle viisi eri vaihetta. Suurin osa näistä vaiheista on päällekkäisiä, mikä tulee huomioida tutkimuksessa. Ensimmäi-senä on tutkimuksen asetelma sekä datan kerääminen. Tutkijan tehtävänä on
ensinnä-42 kin ymmärtää tutkimuksen lähtökohdat ja sen jälkeen kerätä tarvittava aineisto esimer-kiksi havainnoimalla, keskustelemalla tai haastattelemalla. Datan keräämisen yhtey-dessä tutkija kirjaa ylös keskeisiä ja toistuvia teemoja.
Tässä tutkimuksessa olen kerännyt datan kolmesta eri mediasta, Ilta-Sanomista, Yleltä ja Lempäälän-Vesilahden Sanomista, 24 päivältä 10.5.–2.6.2019 väliseltä ajalta käyttä-mällä hakusanoja ’’marko anttila’’ ja ’’mörkö’’. Näin löydetty aineisto koostuu yhteensä 131 jutusta. Aineston keruun yhteydessä erittelin sieltä toistuvia aiheita ja teemoja, joita kirjasin ylös. Jos aineistosta nousi enemmän kuin kaksi juttua liittyen yhteen teemaan, kirjasin tämän ylös.
Dickin (2005) mukaan grounded theory -tutkimus jatkuu aineiston keruun jälkeen aineis-ton vertailulla, joka on keskeinen osa tutkimusta, ja tämän vertailun tulokset kirjoitetaan ylös koodaamalla. Tehtävänä on tunnistaa aineistosta kategorioita ja teemoja. Koodaa-mista jatketaan, kunnes aineistosta ei nouse enää esiin kategorialle merkityksellistä uutta tietoa. Aineistosta voi tehdä ainakin kolmenlaista koodausta, eli avointa koo-dausta, aksiaalista tai akselikoodausta ja selektiivistä koodausta. (Saaranen-Kauppinen
& Puusniekka 2006.)
Avoimella koodauksella luodaan alkuperäisestä aineistosta sisällöllisiä koodeja. Aksiaa-lisessa tai akselikoodauksessa avoimen koodauksen pohjalta luodaan tarkempia katego-rioita, ja tässä vaiheessa koodaus tapahtuu valittujen ’’akselien’’ ympärillä. Viimeisessä vaiheessa luodaan teoriaa, jossa etsitään tutkimuksen keskeisin kategoria, johon voi-daan myöhemmin liittää myös muita luokkia. Nämä vaiheet eivät ole toisistaan erillisiä vaiheita, vaan tutkija liikkuu näiden välillä edestakaisin ja yhdistelee niitä tutkimuksen näkökulman mukaisesti. Koodaamisen tarkkuus riippuu tutkimuksen tarkoituksesta ja koodauksen keskiössä voivat olla esimerkiksi yksittäiset sanat, lauseet, kappaleet tai pi-demmät tekstiosiot. Pääajatuksena kuitenkin on, että laajemmasta avoimesta koodauk-sesta liikutaan tutkimuksen edetessä kohti selektiivistä koodausta, eli aineistoa tiiviste-tään vaihe vaiheelta. Aineistossa siis liikutaan yksittäisistä faktoista kohti laajempia asia-kokonaisuuksia. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006.)
43 Tässä tutkimuksessa toteutettu koodaus pohjautuu avoimeen, aksiaaliseen sekä selek-tiiviseen koodaukseen, mutta koodaus itsessään on teemallisempaa. Avoin koodaus pohjautui aineiston keruun yhteydessä esiin nousseisiin teemoihin ja havaintoihin. Yh-distelin näitä jo avoimen koodauksen vaiheessa löyhästi teemoittain, ja aksiaalisessa koodauksessa yhdistin nämä kuudeksi selkeäksi kategoriaksi ja lähestyin jokaista kate-goriaa yksitellen juttu kerrallaan. Koodaamista havainnollistavassa taulukossa (katso taulukko 1, s. 44) nämä kategoriat ovat: Marko Anttila yksityishenkilönä ja jääkiekkoili-jana, viihteelliset sisällöt, suomalainen kulttuuri, merkityksellisyys ja yhteisö. Jokaisesta kategoriasta olen vielä listannut sille ominaisia piirteitä aineistossa.
Selektiivisen koodaamisen vaiheessa sidoin nämä kategoriat laajempiin kokonaisuuksiin, joiden uskoin olevan tärkeitä Mörkö-Marko-ilmiön rakentumisen kannalta. Selektiivisen koodaamisen ensimmäisessä vaiheessa yhdistin aksiaalisen koodaamisen kategoriat teemoihin ja havainnollistin jokaisen teeman sisältöä. Toisessa vaiheessa tein vielä laa-jemman yleistyksen, jotta sain kolme selkeää aihekokonaisuutta, jotka nousivat esiin ai-neistosta: sankarikuvan rakentuminen, huomion kasvattamisen keinot ja kansallisuuden hyödyntäminen.
Dickin (2005) mukaan grounded theory -tutkimuksen seuraavassa vaiheessa koodaami-sen yhteydessä nousee siis esiin erilaisia ehdotuksia teoriaksi, jotka voivat olla esimer-kiksi linkkejä kategorioiden välillä tai viitata pääkategoriaan, eli siihen, joka näyttäytyy tutkimuksessa kaikista keskeisimpänä. Näistä teoreettisista ’’ehdotuksista’’ tehdään myös muistiinpanot, eli ’memot’’, mikä on tutkimuksen neljäs vaihe. Omassa tutkimuk-sessani tämä viittaa selektiivisessä koodaamisessa määriteltyihin laajempiin teemoihin, jotka seuraavaksi sidon tutkimukseen liittyen mediailmiön rakentumiseen. Muistiinpa-nojen kirjoittaminen tapahtuu samanaikaisesti myös kaikkien aikaisempien vaiheiden kanssa. Viimeisenä ennen kirjoittamista aineisto pitää vielä lajitella, jolloin muistiinpa-noja ryhmitellään siten, että ne loisivat mahdollisimman selkeää uutta teoriaa. (Dick 2005.)
44
Taulukko 1. Aineiston koodaamisen vaiheet.
Avoin koodaus Aksiaalinen koodaus Selektiivinen koodaus
Marko Anttila tässä turnauksessa Marko Anttilan ura Marko Anttila ei jää-kiekkoilijana
Mestaruuden juhlinta Lempäälän rooli Politiikka
Lukijoiden lähettämät kuvat
Palkitseminen
Marko Anttilan luonne Muiden ihmisten haas-tattelut
Muumit
Anttilan suhde muihin joukkueen jäseniin/
joukkueenjohtoon Julkisuuden henkilöi-den sisällöt/tarinat Historiallisuus Suomalainen kulttuuri Sosiaalisen median hauskat sisällöt, kuten meemit tai videot
’’Suomi, suomalainen, suomalaisuus’’
Mörkö
Marko Anttila yksityishen-kilönä: aviomies, perheen-isä, nöyryys, empaattisuus, huumorintaju, muiden ih-misten haastattelut, mörkö
Mestaruuden hen-kilöityminen Antti-laan, Anttilan roolin
korostaminen, puhe joukkueen ja
’’koko Suomen
san-karista’’ Sankarikuvan rakentu-minen mediassa Marko Anttila
jääkiekkoi-lijana: maalit, kapteeni, ura, ennakkoluulot, mui-den ihmisten haastattelut, mörkö
Viihteelliset sisällöt: luki-joiden lähettämät sisällöt, sosiaalisesta mediasta nostetut sisällöt, muiden ihmisten haastattelut, mörkö
Yleisön osallistami-nen ja vuorovaiku-tus, juttujen mää-rän nousu esim.
so-siaalisen median hyödyntämisellä, matala uutiskynnys
Huomion kasvattami-sen keinoja, tapoja saada ihmisiä sisältö-jen ääreen ja
osallistu-maan niiden tuotan-toon
Suomalainen kulttuuri:
Muumit ja mörkö, viittauk-set politiikkaan, populaari-kulttuurin hyödyntäminen, perinteet
Sitominen suoma-laisuuteen, tunnis-tettavien piirteiden
toistaminen ja ko-rostaminen,
yhteis-kunnan eri alojen hyödyntäminen
Ilmiö hyödynsi suutta esim. kansalli-sen identiteetin
raken-tumista tuettiin, ilmiö sidottiin suomalaiseen kulttuuriin, yhteisölli-syys, kollektiiviset
ko-kemukset Merkityksellisyys:
juh-linta, kansanjuhla, palkit-seminen, historiallisuuden ja ainutlaatuisuuden ko-rostaminen, mörkö
Kansallisen kerto-muksen merkitys,
’’tehdään histo-riaa’’, ylpeys ja halu samaistua, me vs.
muut, suomalaisuu-den korostaminen Yhteisö: Suomi ja
suoma-laiset, kansa, Lempäälä, osallistaminen, mörkö
Kansallinen yhteisö vs. paikallinen yh-teisö
45 Tutkimukseni ei täysin noudata grounded theroryn tiukkaa aineistolähtöisestä lähesty-mistapaa, vaikka tutkimuksen teemat pohjautuvat koodaukseen, koska jo ennen koo-dausta omat ennakkokäsitykseni ja -ajatukset ohjasivat aineiston käsittelyä. Lähdin esi-merkiksi tietoisesti etsimään aineistosta tapoja, joilla Anttilasta puhuttiin, sillä omat ko-kemukseni ja tietämykseni aiheesta ohjasivat ajattelutapaa, ja tiesin jo valmiiksi, että Anttilasta puhuttiin todella monipuolisesti.
Seuraavaksi esittelen tutkimukseni keskeiset tulokset näiden kolmen teeman, eli sanka-ruuden, kansallisuuden ja huomion, kautta. Aloitan tulososion käymällä läpi aineistoa medioittain ja erittelemällä kunkin median keskeisimmät sisällöt sekä uutisoinnin pää-piirteet. Tämän jälkeen siirryn teemoittaiseen tulosten käsittelyyn.
46