Kansallisuuden hyödyntäminen mediailmiössä

56

57 Mörön ja Suomen joukkueen lisäksi juhlittiin näkyvästi myös suomalaisuutta ja kansallisuutta. Tämä näkyi esimerkiksi Suomen lippuina ja ’’Suomi on uusi maailmanmestari’’ -lauluna voiton juhlinnassa. Myös tapa lähteä heti voiton jälkeen torille ja uimaan suih-kulähteeseen on hyvin suomalaiseen kulttuuriin liitetty tapa.

’’Tuhannet ihmiset juhlivat mestaruutta joko perinteisillä ”Suomi, Suomi, Suomi” -huudoilla, mutta sitäkin enemmän Keskustorissa kaikui kuitenkin

”Mörön” nimi.’’ (Ilta-Sanomat, 27.5.2019)

Kansanjuhlan tiimoilta myös aivan tavallisia ihmisiä haastateltiin ja heiltä kyseltiin aja-tuksia ja tunnelmia voittoon liittyen sekä esimerkiksi sitä, että missä he finaaliottelun katsoivat. Marko Anttilaa ja mörköä hehkutettiin näissä jutuissa paljon, ja monet osal-listuivat juhlaan nimenomaan nähdäkseen ’’Mörön’’. Kansanjuhla oli kollektiivinen ja ja-ettu kokemus, jonka ainutlaatuisuus korostui jutuissa. Kansanjuhlaan osallistui myös presidentti Sauli Niinistö, joka myös piti puheen lavalla joukkueelle. Puheessaan Niinistö korosti joukkueen saavutusta ja mestaruuden historiallisuutta. Niinistön puheesta myös uutisoitiin laajasti.

’’– Teitte suomalaista urheilun historiaa. Ei näitä matseja unohdeta, Nii-nistö sanoi.’’ (yle.fi, 27.5.2019)

Uutisointi kansanjuhlasta oli laajaa ja median välityksellä ihmiset osallistuivat juhlaan, vaikka eivät sinne fyysisesti päässeetkään. Kansanjuhla televisioitiin, mutta myös mediat lähettivät sieltä monipuolisesti liveseurantaa. Ihmiset pystyivät reaaliajassa seuraamaan kansanjuhlan tapahtumia monesta eri lähteestä ja näin osallistumaan tähän kollektiivi-seen kokemukkollektiivi-seen. Yhteisöllisyys rakentui näiden jaettujen kokemusten myötä, mutta myös vetoamalla erityisesti suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Hornet-hävittäjien saattolento ja kansanjuhla torilla ovat suomalaiseen menestyskulttuuriin yhdistettäviä tekijöitä.

Politiikkaa käsittelevät jutut havainnollistavat sitä kuinka monipuolisesti ilmiötä hyödyn-nettiin kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla. Finaalin kanssa samana päivänä oli euro-vaalit, ja tavanomainen juttu virheellisistä äänestyslipuista sisälsi nyt perinteisten Aku Ankkojen ja joulupukin lisäksi myös äänestylisppuja, joissa äänestettiin mörköä tai oli

58 kirjoitettu numero 12 viitaten Anttilan pelinumeroon. Lisäksi yksi juttu käsitteli sitä, kuinka Marko Anttilaa oli mestaruuden juhlinnan yhteydessä ehdotettu Suomen seuraa-vaksi presidentiksi, johon Sauli Niinistö oli vastannut Twitter-tilillään ’’Ei se tästä pei-kosta pahenisi’’. Samanaikaisesti hallituksen muodostaja Antti Rinne mainitsi haastatte-lussaan, että ’’Mörkö saattaa lyödä sisään huomenna’’ viitaten siihen, että uusi hallitus-ohjelma saattaa olla sisällöltään valmis seuraavaan iltaan mennessä.

Historiaa kerrattiin mediassa myös usein eri tavoin. Yksi keskeisimpiä oli turnauksen ver-taaminen vuoden 2011 turnaukseen, sillä silloin Suomi voitti ja turnaus järjestettiin sa-massa paikassa kuin vuonna 2019. Muitakin yhtymäkohtia oli, nimittäin molempina vuo-sina Suomen valmentajana on toiminut Jukka Jalonen. Lisäksi finaalissa ratkaisijana on toiminut molempina vuosina nelosketjun roolihyökkääjä ja molempina vuosina voitto-maali on syntynyt täsmälleen samaan aikaan, ajassa 42.35. Vuonna 2019 sen teki Marko Anttila ja vuonna 2011 Petteri Nokelainen.

’’Eihän tällaista voi olla kuin parhaissa saduissa? Ja sellainen Suomen maailmanmestaruus tänä vuonna oli.’’ (yle.fi, 26.5.2019)

5.3.2 Mörkö symbolina

Toinen tapa, jolla kansallisuus rakentui oli Mörön hyödyntäminen symbolina. Yöllä heti mestaruuden jälkeen Helsingissä Havis Amandan eli Mantan ylle oli puettu Mörkö-asu.

Kansanjuhlassa näkyivät siniristilippujen ja suomen pelipaitojen lisäksi Muumien Mörkö-pehmolelut, erilaiset Mörkö-aiheiset kyltit ja osa ihmisistä oli jopa pukeutunut Möröksi.

Möröllä viitattiin ennen kaikkea Muumien Mörkö-hahmoon, sillä se on suomalaisille var-masti se tutuin mörkö, ja samalla pystyttiin myös viittaamaan suomalaiseen kulttuuriin.

Kuitenkin lempinimellä viitattiin myös muihin kansaperinteen ’’pelottaviin’’ hahmoihin sekä esimerkiksi lastenlauluihin. Muutakin satujen mytologiaa hyödynnettiin uutisoin-nissa paljon, kun puhuttiin esimerkiksi rumasta ankanpoikasesta, jättiläisestä ja pei-koista.

59 Mestaruuden myötä Mörkö-hahmolliset Muumimukit lähtivät äkillisesti myymään pa-remmin. Jutuissa käsiteltiin paljon esimerkiksi sitä, että mistä mukit olivat loppu, miten näiden paikkojen johtajat tätä kommentoivat, ja milloin mukeja olisi saatavilla lisää. Li-säksi kulttuurista aihetta laajennettin ja käsiteltiin myös esimerkiksi Muumimukien his-toriaa ja Tove Janssonia, ja näin ’’Mörkö’’ sidottiin vielä tiiviimmin osaksi suomalaista kulttuuria. Esimerkiksi Moomin Charactersin toimitusjohtajaa Roleff Kråkströmia haas-tateltiin liittyen kasvaneeseen mörkö-ilmiöön.

’’– Aion itse ilahduttaa ruotsalaisia kollegoita laittamalla Mörön keskelle pöytää, kun menen sinne kokoukseen, Kråkström nauraa.’’ (yle.fi, 27.5.2019)

Anttilan lempinimi Mörkö oli toistunut uutisoinnissa alusta lähtien, mutta viimeistään

’’Löikö mörkö sisään’’ -kappaleen ja Anttilan tärkeiden maalien myötä tavalliset ihmiset ja mediat ottivat sen laajemmin käyttöön ja se sai nopeasti uusia merkityksiä. Mediat hyödynsivät lempinimeä esimerkiksi niemämällä asioita ’’mörköperheeksi’’ tai ’’mörkö-faneiksi’’.

’’Hawk-hävittäjät kaarsivat Leijonien ’’Mörkölennon’’ siivelle – katso ku-vat’’ (Ilta-Sanomat, 27.5.2019)

Mestaruuden voiton jälkeen Posti ilmoitti julkaisevansa Mörkö-postimerkin ja Lempäälä nimesi jäähallinsa Mörkö Areenaksi. Mörkö alkoi ikään kuin symboloimaan koko joukku-etta ja mestaruutta. Mörkö-tuotteiden tuominen markkinoille ja niiden mainostaminen vahvisti tätä symbolia entisestään ja loi sille merkityksellisyyttä.

’’Rakastetusta ja pelätystä Muumi-hahmosta tuli jääkiekon MM-kisojen aikaan symboli, kun yksi Leijonien tähtipelaajista Marko Anttila sai liikani-men ”Mörkö”.’’ (Ilta-Sanomat, 27.5.2019)

5.3.3 Paikallisen identiteetin rakentuminen

Kansallisuuden ja kansallisen identiteetin lisäksi medioissa näkyivät myös paikallisuus sekä paikallinen identiteetti. Marko Anttilan kotikunta Lempäälä nousi paljon esiin. Pai-kallisuus ja paikallinen yhteisö olivat toistuvia teemoja erityisesti Lempäälän-Vesilahden

60 Sanomissa, mutta myös Yle käsitteli Lempäälää jutuissaan. Tällöin suomalaisuudesta tai kansallisuudesta ei puhuttu, vaan lempääläisyydestä ja omasta kunnasta. Erityisesti Lempäälän-Vesilahden Sanomat painotti paikallista identiteettiä kansallisen identiteetin sijaan.

Anttilasta puhuttiin esimerkiksi ’’Lempäälän lähettiläänä’’, ’’Lempäälän omana poikana’’

ja ’’meidän Markona’’. Jutuista nousee käsitys siitä, että Anttila on Lempäälässä tuttu kasvo, joten häntä ei siellä koeta julkisuuden henkilöksi, kuten muualla Suomessa nyt mestaruuden myötä tehdään. Lempääläiset ovat ylpeitä Anttilan saavutuksista ja siitä, että hän oli kotoisin nimenomaan Lempäälästä. Rivien välistä on kuitenkin havaittavissa niin sanottua omimista, kun jopa paheksutaan ja kyseenalaistetaan sitä, kuinka moni sellainen juhlii Anttilaa, joka häntä ei lankaan tunne tai ole hänen pelejään käynyt kat-somassa.

’’Moni sellainenkin, jota ei juurikaan kiekkokatsomoisaa – ainakaan Lem-päälän jäähallissa – ole näkynyt, laulaa ylistystään Anttilalle ja ideoi hä-nelle huomionsoituksia. Kadun nimi, rantatontti, puiston nimeäminen, lii-kenneympyrään patsas ynnä muuta. Hienoa, että urheilu saa ihmiset in-nostumaan’’ (LVS, 28.5.2019)

Paikallista identiteettiä vahvistettiin tekemällä eroa meidän ja muiden välille, eli tässä tapauksessa lempääläisten ja muiden suomalaisten. Tämä tapahtui esimerkiksi luomalla henkilökohtainen suhde Anttilaan ja ajatuksella siitä, että ’’me tiedämme hänestä asi-oita, joita te ette tiedä’’. Esimerkiksi yhteen juttuun oli koottu lempääläisten Faceboo-kissa lähettämiä onnitteluita ja tarinoita Anttilasta.

’’– Marko sattui vanhojentanssiparikseni lukiossa. Kyllä kävi sääliksi, kun hän joutui alittelemaan lyhyiden parien muodostamia ”tunneleita”, muis-telee Heli Rintala.’’ (LVS, 27.5.2019)

’’– Markon jo junnusta sivusta seurasin ja tiesin et ura vie pitkälle. Onnea myös vanhemmille Tiina ja Kalle Anttilalle, Hannele Latosaari onnitteli Anttilan perhettä.’’ (LVS, 27.5.2019)

61 Anttilasta puhutaan Markona ja jopa hänen vanhempiaan puhutellaan etunimillä. Lem-päälän-Vesilahden Sanomat ilmoitti myös julkaisevansa erikoisnumeron, johon se koko-aisi ’’kuntalaisten tarinoita kultakapteenista’’. Paikallinen identiteetti vahvistui nimen-omaan kuntalaisten omissa ja paikallisissa tarinoissa Anttilasta. Hänestä puhutaan kuin hänet tunnettaisiin. Kaikki yleisön jakamat sisällöt olivat myös lempääläisten lähettämiä sisältöjä ja sosiaalisesta mediasta ei nostettu esiin ollenkaan meemejä tai muita valta-kunnallisen uutisoinnin keskiöön nousseita kuvia tai videoita. Tukeakseen kuvaa Anttilan ja Lempäälän suhteesta Lempäälän-Vesilahden Sanomat julkaisi uudelleen jutun vuo-delta 2008, jossa Anttila puhuu suhteestaan Lempäälään.

’’– Lempäälässä on ollut hyvä kasvaa ja elää. Eiköhän kiintymystäni kuvaa, että en ole vieläkään 23-vuotiaana muuttanut täältä pois. Kävin muksuna pientä Kelhon koulua, siitäkin ajasta on vain hienoja muistoja. Vieraille ihmisille itseäni esitellessäni sanon aina olevani Lempäälästä, enkä Tam-pereelta, vaikka Tampereen Ilveksessä pelaankin.’’ (LVS, 28.5.2019. Alku-peräinen juttu 30.5.2008)