Mediahuomion kasvattamisen keinot

61 Anttilasta puhutaan Markona ja jopa hänen vanhempiaan puhutellaan etunimillä. Lem-päälän-Vesilahden Sanomat ilmoitti myös julkaisevansa erikoisnumeron, johon se koko-aisi ’’kuntalaisten tarinoita kultakapteenista’’. Paikallinen identiteetti vahvistui nimen-omaan kuntalaisten omissa ja paikallisissa tarinoissa Anttilasta. Hänestä puhutaan kuin hänet tunnettaisiin. Kaikki yleisön jakamat sisällöt olivat myös lempääläisten lähettämiä sisältöjä ja sosiaalisesta mediasta ei nostettu esiin ollenkaan meemejä tai muita valta-kunnallisen uutisoinnin keskiöön nousseita kuvia tai videoita. Tukeakseen kuvaa Anttilan ja Lempäälän suhteesta Lempäälän-Vesilahden Sanomat julkaisi uudelleen jutun vuo-delta 2008, jossa Anttila puhuu suhteestaan Lempäälään.

’’– Lempäälässä on ollut hyvä kasvaa ja elää. Eiköhän kiintymystäni kuvaa, että en ole vieläkään 23-vuotiaana muuttanut täältä pois. Kävin muksuna pientä Kelhon koulua, siitäkin ajasta on vain hienoja muistoja. Vieraille ihmisille itseäni esitellessäni sanon aina olevani Lempäälästä, enkä Tam-pereelta, vaikka Tampereen Ilveksessä pelaankin.’’ (LVS, 28.5.2019. Alku-peräinen juttu 30.5.2008)

62 5.4.1 Somesisältöjen hyödyntäminen

Toistuva ilmiö medioissa oli sosiaalisen median sisältöjen hyödyntäminen osana uuti-sointia. Voimakkaimmin tätä teki Ilta-Sanomat, joka esimerkiksi julkaisi juttuja, joihin oli vain listattu erilaisia sosiaalisen median sisältöjä. Yle käytti sosiaalista mediaa lähinnä kuvituksena jutuissaan, ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat esimerkiksi julkaisi kuntalais-ten lähettämiä Facebook-onnitteluja tai runoja. Sosiaalisen median sisältöjen määrä li-sääntyi turnauksen loppupuolella sekä erityisesti turnauksen ja voiton jälkeen. Päivää ennen finaalia julkaistiin ’’Löikö mörkö sisään’’ -kappale, joka perustuu Antero Mertran-nan selostukseen ja Anttilan maaliin ottelussa Ruotsia vastaan. Ihmiset alkoivat nopeasti jakamaan kappaletta sosiaalisessa mediassa ja se toimi alkusysäyksenä näin alkaneelle sosiaalisen median ilmiölle. Kappaleesta myös uutisointiin useaan otteeseen.

Sosiaalisen median sisällöt olivat esimerkiksi meemejä, kuvia tai videoita. Osa jutuista saattoi myös käsitellä jotakin aihetta, joka oli noussut sosiaalisesta mediasta, kuten esi-merkiksi julkisuuden henkilön lisäämää kuvaa tai heidän kertomaansa tarinaa. Menes-tyksen innoittamina ihmiset innostuivat kehittelemään voitosta erilaisia meemejä, kuvia tai videoita käyttäen apuna erityisesti Anttilan Mörkö-lempinimeä (kts. kuvat 1 ja 2).

Kuva 1 Kuvankaappaus Ilta-Sanomien jutusta '’Sosiaalisessa mediassa riehaannuttiin MM-voitosta – hillittömät kuvat ja

vi-deot täyttivät internetin: ’’Pajatso on tyhjennetty’’’’

(27.5.2019) Kuvankaappaus otettu 29.3.2020

Kuva 2 Kuvankaappaus Ilta-Sanomien jutusta '’Sosiaali-sessa mediassa riehaannuttiin MM-voitosta – hillittömät

kuvat ja videot täyttivät internetin: ’’Pajatso on tyhjen-netty’’’’ (27.5.2019) Kuvankaappaus otettu 29.3.2020

63 Lempinimi yhdistettiin niin Muumien Mörkö-hahmoon kuin esimerkiksi lasten satuhah-moon tai muihin pelottavan näköisiin hahmoihin, kuten esimerkiksi Lordi-yhtyeen laula-jaan. Ja näitä yhteyksiä hyödynnettiin monipuolisesti niin uutisoinnissa kuin sosiaalisen median käyttäjien omissakin sisällöissä. Esimerkiksi Suomen jääkiekkomaajoukkueen lo-goon oli vaihdettu perinteisen leijonan tilalle Mörkö, tai Muumien kohtaukseen oli li-sätty MM-pokaali Mörön käsiin. Lastenlaulua ’’Mörkö se lähti piiriin’’ oli hyödynnetty esimerkiksi yhden jutun otsikossa.

’’’’Mörkö se tuli piiriin ja alkoi tekemään vaahterasiirappia’’, Mörkö-Maa-ilma 3-0 – näin jääkiekkokansan suursuosikkia suitsutetaan somessa’’

(Ilta-Sanomat, 26.5.2019)

Myös yhteiskunnallisesti korkeampien tahojen sosiaalisessa mediassa jakamia onnitte-luita nostettiin uutisiin asti. Esimerkiksi yksi juttu sisälsi onnittelu-twiitit presidentiltä, Helsingin pormestarilta ja kirkolta. Lisäksi oli nostettu Ruotsin ja Kanadan lehdistöjen onnittelut Suomen joukkueelle. Julkisuuden henkilöiden ja tavallisten ihmisten sisältöjä jaettiin rinta rinnan, mutta yleensä jos juttu sisälsi julkisuuden henkilön jakamaa sisältöä, se nostettiin esille jo otsikossa.

’’Markku kannustaa vessanpöntöllään, Jonna pelipaidallaan – katso kuvat kisakatsomoista ympäri Suomen’’ (Ilta-Sanomat, 26.5.2019)

’’Lätkähuuma villitsi julkkikset – näin he kannustavat Leijonia: Ville Galle iski tiskiin paljonpuhuvan videon Mörkö-Markosta’’ (Ilta-Sanomat, 26.5.2019)

Yleisön osallistaminen oli tärkeä teema sosiaalisen median hyödyntämisessä. Paitsi, että mediat jakoivat aktiivisesti aivan tavallistenkin ihmisten julkaisuja, mikä sinällään osal-listi ihmisiä suhteessa mediaan, mediat myös aktiivisesti kannustivat lähettämään omia sisältöjään toimitukseen.

’’Mörköjen mörkö! Leijonien MM-kulta sekoitti somen – lähetä meille parhaat meemit’’ (yle.fi, 27.5.2019)

64 5.4.2 Imitointi ja teemallisuus

Muiden medioiden lainaaminen ja juttujen kierrättäminen oli toinen selkeästi havaitta-vissa oleva toimintatapa medioiden välillä. Mediat sekä kierrättivät sisältöjä toisistaan, mutta myös julkaisivat uudelleen vanhempia omia sisältöjään. Lisäksi osa sisällöistä tuki toisiaan, ja niistä muodostui jatkumoita ja tarinoita, joissa esimerkiksi juttujen aiheet toistuivat samankaltaisina, mutta niitä täydennettiin uudella informaatiolla.

Mediat noudattivat keskenään samankaltaisista teemoista uutisointia, sillä ne seurasivat aktiivisesti joukkueen liikkeitä ja tapahtumia. Näin esimerkiksi jutut liittyen kansanjuh-laan ovat kaikkien medioiden välillä hyvin samankaltaisia, koska ne uutisoivat tapahtu-masta sen mukaan, mitä siellä tapahtui. Mutta mediat myös kierrättivät paljon juttuja toisista medioista ja tietyt aiheet toistuivat medioiden välillä, jolloin jutut rakentuivat samojen teemojen ympärillä. Jutut saattoivat sisältää toisten medioiden haastatteluita esimerkiksi suorina lainauksina tai aiheiden toistamisena.

’’Mörkö-Marko fiilisteli kultajuhlia MTV:lle: ”Yleisömeri oli uskomaton ja Mörkö-biisi kyllä aika tarttuva”’’ (LVS, 28.5.2019)

Toisena esimerkkinä se, kuinka Yle ja Ilta-Sanomat uutisoivat näkyvästi ja samoilla sa-noilla siitä, kuinka kultajuhlien yhteydessä Marko Anttila antoi MM-pokaalin joukkueen varakapteenien sijaan joukkueen vanhimmalle pelaajalle Kristian Kuuselalle. Ilta-Sano-mien juttu oli kirjoitettu Ylen jutun pohjalta, ja siinä siteerattiin Ylen haastattelua paljon.

’’Mörkö’’-Marko teki MM-finaalin jälkeen erityisen ja koskettavan eleen – ’’Olin kyllä liikuttunut’’ (yle.fi, 27.5.2019)

’’Huomasitko ’’Mörkö’’-Markon upean eleen? Teki MM-kultajuhlissa jo-tain poikkeuksellista’’ (Ilta-Sanomat, 27.5.2019)

Ilta-Sanomat teki jutun laulaja Waltteri Torikan Instagram-tilille julkaisemastaan ku-vasta, jossa hän havaitsee muistuttavansa ulkoisesti paljon Marko Anttilaa. Kaksi päivää myöhemmin Ilta-Sanomat julkaisi jutun liittyen jälleen Waltteri Torikan Instagram-tilille julkaisemaan kuvaan, mutta tällä kertaa hän poseerasi kuvassa yhdessä Marko Anttilan kanssa.

65

’’Suomalaislaulaja huomasi käsittämättömän yhdennäköisyytensä Mörkö-Markon kanssa – paljonpuhuva kuva hämmästyttää: ”Kadoksissa ollut veli?”’’ (Ilta-Sanomat, 28.5.2019)

’’Suomalaislaulaja hämmästytti yhdennäköisyydellään Mörkö-Markon kanssa – nappasi kaksoisolentonsa veikeään yhteiskuvaan’’ (Ilta-Sano-mat, 30.5.2019)

Mediat siis kierrättivät paljon jo omia julkaisemiaan juttuja ja hakivat näihin uusia kul-mia. Tällainen imitointi ja omien juttujen kierrättäminen oli medioissa hyvin tavallista.

Pitkälle tämän kuitenkin vei Lempäälän-Vesilahden Sanomat, joka julkaisi kokonaan uu-delleen arkistoidun jutun Marko Anttilasta vuodelta 2008.

’’Marko Anttilalla oli vuonna 2008 ”hamletmainen pulma” – Stretsi kertoo arkistojutussa ajatuksiaan kiekkoilusta ja Lempäälästä: ” Totta kai uima-hallia tulisi käytettyä, jos se täällä olisi”’’ (LVS, 28.5.2019)

Uutiskynnyksen alenemiseen viitaten juttuja julkaistiin saman teeman ympärillä paljon, mutta eri kulmista. Samalla kun mediat imitoivat toisiaan ne jatkuvasti etsivät uusia kul-mia lähestyä aihetta. Haastattelemalla muita liittyen maailmanmestaruuteen ja Antti-laan löydettiin uusia kulmia lähestyä aihetta, mutta pysyttiin kuitenkin saman teeman ympärillä. Tämä näkyi selkeämmin ilmiön loppupuolella, jolloin esimerkiksi Anttilaan liit-tyen uutisoitiin arkisemmista aiheista, jotka eivät liittyneet maailmanmestaruuteen enää ollenkaan. Selkeimmin nämä jutut näkyivät Ilta-Sanomilla.

’’Tässä on Mörkö-Markon suosikkipasta – katso helppo resepti’’ (Ilta-Sa-nomat, 28.5.2019)

’’Tässä ovat MM-kultaleijonien Marko Anttilan ja Kevin Lankisen yo-todis-tukset – ’’Koulu oli tärkeämpää’’’’ (Ilta-Sanomat, 31.5.2019)