Medioiden sisältöjen erittely

46

5 TULOSTEN ESITTELY: MÖRKÖ-MARKO

47 Ilta-Sanomilla ja Ylellä korkein piikki jutuissa oli mestaruuden jälkeisenä päivänä. Tämä selittyy varmastikin sillä, että tänä päivänä tapahtui paljon: joukkue saapui Suomeen ja Helsingissä järjestettiin kansanjuhla. Lempäälän-Vesilahden Sanomat erosi Ylestä ja Ilta-Sanomista siinä, että sillä eniten juttuja oli vasta 28. toukokuuta. Tämä todennäköisesti selittyy sillä, että paikallislehdellä on hitaampi julkaisutahti kuin esimerkiksi Ilta-Sano-milla. Seuraavaksi esittelen jokaisen median aineiston ominaispiirteet sekä niiden kes-keisimmät sisällöt. Tämän jälkeen tarkastelen aineistoa kokonaisuutena sankaruuden, kansallisuuden ja huomion teemojen kautta.

5.1.1 Ilta-Sanomat

Aineistosta Ilta-Sanomilla oli määrällisesti selkeästi eniten juttuja, yhteensä 84 kappa-letta, mikä varmasti selittyy myös asemalla aineiston ainoana iltapäivälehtenä. Osa Ilta-Sanomien jutuista oli lyhyitä ja saattoi sisältää esimerkisi vain muutaman kuvan.

Taulukko 2. Aineiston jakautuminen medioittain.

Päivämäärä Yle Ilta-Sanomat Lempäälän-Vesilahden Sanomat

10.5. 1 1

11.5.

12.5.

13.5.

14.5.

15.5. 1

16.5.

17.5.

18.5.

19.5.

20.5.

21.5.

22.5.

23.5. 1 1

24.5. 1 1

25.5. 3 6

26.5. 3 10

27.5. 14 39 4

28.5. 3 14 8

29.5. 4 7 1

30.5. 1 3

31.5. 1 2

1.6.

2.6. 1

31 84 16

48 Ilta-Sanomat painotti uutisoinnissaan erityisesti viihtellistä kulmaa. Se hyödynsi paljon sosiaalista mediaa ja sieltä nousevia aiheita uutisoinnissaan. Esimerkiksi julkisuuden henkilöitä ja heidän julkaisemiaan kuvia tai videoita käsiteltiin yksittäisinä juttuina. Myös tavallisten ihmisten sisältöjä jaettiin ja Ilta-Sanomat kokosi yhteen paljon erilaisia haus-koja kuvia tai tehaus-koja, joita erityisesti voiton jälkeen nousi esiin. Esimerkkinä tästä on Ilta-Sanomien juttu, jossa kerrottiin kuinka VR:n konduktöörit ovat muuttaneet junan nimen

’’mörköjunaksi’’.

Sosiaalisen median hyödyntäminen mahdollisti sen, että Ilta-Sanomat käsitteli uutisoin-nissaan laajasti eri aihepiirejä. Käynnissä olevia tapahtumia, kuten esimerkiksi kansan-juhlaa, käsiteltiin laajasti, mutta sitä myös laajennettiin ja uusia kulmia haettiin esimer-kiksi muiden haastatteluista.

Marko Anttilaan liittyen Ilta-Sanomat esimerkiksi haastatteli niin hänen lähipiiriään kuin esimerkiksi vanhoja ja nykyisiä joukkuekavereita, valmentaja ja jopa vanhoja opettajia.

Kansanjuhlaan liittyneissä jutuissa haastateltiin julkisuuden henkilöiden ja joukkueen jä-senten lisäksi ihan tavallisia ihmisiä, ja kerrottiin heidän tarinansa esimerkiksi siitä, että missä he finaaliottelua katsoivat. Näin löydettiin jälleen uusia kulmia uutisointiin. Ilta-Sanomat käsitteli Mörkö-Marko-ilmiötä myös yhteiskunnallsten teemojen, kuten politii-kan kautta.

Ilta-Sanomat painotti Marko Anttilan roolia joukkueen kapteenina ja maalien tekijänä, mutta korosti myös häntä yksityishenkilönä. Esimerkiksi Anttilan perhe esiteltiin ja Ant-tilasta puhuttii isänä, aviomiehenä ja poikana.

Ilta-Sanomat hyödynsi myös Anttilan lempinimeä ”mörkö” monipuolisesti. Sitä käytet-tiin paljon Anttilan etunimen etuliitteenä: Mörkö-Marko, mutta välillä puhutkäytet-tiin vain Möröstä ja Anttilaa ei mainittu nimeltä lainkaan. Mörkö toistui paljon myös juttujen ot-sikoissa ja näkyi esimerkiksi sosiaalisen median sisällöissä. Ilta-Sanomat myös esimer-kiksi nimesi Anttilan perheen ’’mörköperheeksi’’ ja Lempäälässä järjestettyä MM-finaa-lin kisakatsomoa kutsuttiin ’’mörkö-studioksi’’. Samoin Anttilan faneja, tai hänen kan-nattajiaan, kutsuttiin yhteisesti ’’mörkö-faneiksi’’.

49 5.1.2 Yle

Ylellä juttuja oli aineistosta toiseksi eniten, yhteensä 31 kappaletta. Näiden ajallinen ja-kautuminen noudatti Ilta-Sanomien kanssa samankaltaista linjaa, mutta juttujen piikki ei noussut yhtä korkeaksi. Ylen jutut olivat myös pidempiä ja artikkelimaisempia.

Ylellä oli selkeä painotus jääkiekossa ja esimerkiksi Anttilasta puhuttiin ennen kaikkea jääkiekkoilijana. Jutut käsittelivät paljon käynnissä olevaa turnausta tai Anttilan uraa, josta pyrittiin luomaan hyvin tarinallinen matka. Yle esimerkiksi korosti sitä, kuinka Ant-tila on murtanut ennakkoluuloja koko uransa ajan liittyen isoon kokoonsa. Häntä on pi-detty kömpelönä ja kankeana, joten suuria odotuksia jääkiekkouralle ei nuorena an-nettu.

Yle ei hyödyntänyt sosiaalista mediaa yhtä monipuolisesti kuin esimerkiksi Ilta-Sanomat, mutta se käytti paljon erilaisia somesisältöjä juttujen kuvituksena. Jutut eivät näin poh-jautuneet sosiaalisesta mediasta esiin nousseisiin aiheisiin, mutta esimerkiksi erilaiset meemit ja twiitit näkyivät myös Ylen sisällöissä juttujen kuvina. Näin Yle ei lähtenyt mu-kaan yhtä viihteellisen sisällön tuotantoon kuin Ilta-Sanomat, mutta kuitenkin otti osaa ilmiöön jakamalla esimerkiksi meemejä kuvituksen muodossa.

Helsingin Kaisaniemen kansanjuhlan lisäksi Yle nosti esiin myös Tampereella järjestetyn toisen kansanjuhlan. Yle myös viittasi jutuissaan enemmän suomalaiseen kulttuuriin esi-merkiksi Muumimukeja, Muumeja ja Tove Janssonia käsittelevillä jutuillaan. Vaikka näi-hin viitattiin nimenomaan mörkö-lempinimen takia, jutuissaan Yle käytti lempinimeä selkeästi harkitummin kuin Ilta-Sanomat. Lempinimi näkyi lähinnä vain Anttilan nimen yhteydessä etuliitteenä Mörkö-Marko tai puhuttiin ’’Mörkö’’ Anttilasta.

Yle nosti esiin myös Lempäälän Anttilan kotikuntana ja esimerkiksi Lempäälän kunnan-johtajaa haastateltiin kasvaneeseen Mörkö-Marko-ilmiöön liittyen. Lempäälässä ka-duille oli ilmestynyt erilaisia Muumien Mörkö-hahmoon viittaavia kylttejä ja tienviittoja.

Lisäksi Lempäälä ilmoitti nimeävänsä jäähallin uudelleen Mörkö-Areenaksi.

50 5.1.3 Lempäälän-Vesilahden Sanomat

Lempäälän-Vesilahden Sanomat erosi kahdesta muusta mediasta selkeästi. Ensinnäkin, juttuja oli kahteen muuhun verrattuna reilusti vähemmän, vain 16, mikä varmasti selit-tyy myös sen asemalla pienempänä paikallislehtenä. Toiseksi, myös juttujen aiheet ero-sivat selkeästi Ilta-Sanomista ja Ylestä. Lempäälän-Vesilahden Sanomissa Marko Anttilan suhdetta Lempäälään korostettiin ja suomalaisuuden sijaan puhuttiin lempääläisyy-destä.

Lempäälän-Vesilahden Sanomissa paikallinen yhteisö, eli Lempäälä, oli keskeisessä ase-massa. Jutuissa korostettiin ylpeyden tunnetta Anttilaa kohtaan ja Anttilaa myös kiitel-tiin avoimesti. Lempäälän kunnan sekä kasvattajaseura LeKin merkitystä Anttilan jää-kiekkouran aikana korostettiin. Anttilasta puhuttiin henkilökohtaisessa sävyssä siten, kuin hänet tunnettaisiin. Puhuttiin esimerkiksi ’’oman kylän pojasta’’ ja ’’meidän Mar-kosta’’. Paikallinen ylpeys Marko Anttilaa kohtaan näkyi jutuissa selkeästi.

Anttilan suuren suosion myötä myös Lempäälään kohdistui kova mediahuomio, mikä toistui myös teemana Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Jutuissa Lempäälän saamaa medianäkyvyyttä arvostettiin ja sitä pidettiin tärkeänä. Toisaalta myös osoitettiin kritiik-kiä siitä, ettei kunnanjohto ollut osannut hyödyntää tätä näkyvyyttä tehokkaammin. Sa-moin kritisoitiin kunnan junioriseuroille tarjoamia tukia. Lempäälän-Vesilahden Sano-mien mukaan juniorijääkiekolle annetut tuet olivat huomattavasti pienempiä kuin mo-nella muulla kaupungilla tai kunnalla. Lisäksi kunnan päättäjät eivät talousvaikeuksien takia onnistuneet pitämään jääkiekkojoukkue LeKiä Mestis-sarjassa.

Anttilalle suunniteltiin myös palkintoa, ja lukijoilta jopa kysyttiin ehdotuksia Anttilan mahdolliseksi palkinnoksi. Yksi juttu koostui vain lukijoille osoitetusta kyselystä ’’Millä Marko Anttilaa tulisi huomioida?’’ ja vastausvaihtoehtoina olivat rantatontti, patsas, Lempäälä-talon nimeäminen Mörkö-taloksi tai ilmainen parkkihallipaikka.

Sosiaalinen media ei näkynyt kovin voimakkaasti Lempäälän-Vesilahden Sanomien ju-tuissa. Yhdessä jutussa oli kerätty yhteen lukijoiden lähettämiä onnitteluita

Lempäälän-51 Vesilahden Sanomien Facebook-sivujen kautta. Lehti julkaisi verkkosivuillaan myös kaksi lukijan kirjoittamaa runoa.

5.1.4 Medioiden vertailu

Ilta-Sanomat ja Yle käsittelivät Mörkö-Marko-ilmiötä ennen kaikkea valtakunnallisessa ja kansallisessa kontekstissa. Jutuissa puhuttiin kansasta ja suomalaisuudesta, joiden avulla myös luotiin yhteisöä ja rakennettiin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Lempäälän-Vesilahden Sanomat erosi tästä ja painotti jutuissaan nimenomaan paikallista yhteisöä.

Suomalaisuudesta tai kansallisuudesta ei juurikaan puhuttu, vaan vain lempääläisyy-destä ja Lempäälästä. Näin Lempäälän-Vesilahden Sanomat pyrki myös luomaan yhtei-söä, mutta selkeästi pienemmässä kontekstissa sekä rakentamaan yhteenkuuluvuutta nimenomaan lempääläisten keskuudessa.

Sosiaalista mediaa hyödynnettiin medioissa eri tavoin. Värikkäimmin sitä käytti Ilta-Sa-nomat, joka haki sieltä juttuaiheita ja käytti sen sisältöjä runsaasti jutuissaan. Ilta-Sano-mien asema iltapäivälehtenä ja näin ollen viihteellisempänä mediana selittää tätä toi-mintatapaa. Juttujen aiheet olivat jo lähtökohtaisesti kevyempiä, jolloin myös sosiaali-seen mediaan voitiin nojata enemmän. Ylellä jutut olivat pidempiä ja journalistisempia, ja sosiaalisen median sisältöjä käytettiin näissä lähinnä vain kuvituksena. Jutut olivat myös paljon asiapitoisempia kuin Ilta-Sanomien jutut. Lempäälän-Vesilahden Sanomat ei hyödyntänyt sosiaalista mediaa juuri lainkaan. Se kuitenkin osallisti lukijoitaan, mutta vanhanaikaisemmilla tavoilla. LVS muun muassa julkaisi lukijoiden kirjoittamia runoja ja kehotti lähettämään toimitukseen esimerkiksi piirustuksia.

Pienempänä paikallislehtenä Lempäälän-Vesilahden Sanomat erosi Ylestä ja Ilta-Sano-mista myös kielenkäytöllään. Sen kieli oli värikästä ja rönsyilevää. Mestaruuden yhtey-dessä Lempäälän-Vesilahden Sanomat esimerkiksi kirjoitti, että ’’ei liene vaikea arvata, kuka nousi finaalin sankariksi ja koko Suomen kultapojaksi’’ (LVS, 27.5.2019). Lempää-län-Vesilahden Sanomat korosti avoimesti Lempäälän roolia puhuttaessa Anttilasta. Yle

52 ja Ilta-Sanomat käyttivät tähän verrattuna paljon journalistisempaa kieltä, vaikkakin esi-merkiksi Ilta-Sanomilla kielenkäyttö oli iltapäivälehdelle ominaisesti myös rennompaa ja värikkäämpää.

Tavat käyttää Anttilan lempinimeä mörkö erosivat myös medioiden välillä. Lempäälän-Vesilahden Sanomat käytti sitä vähiten, ja usein Anttilasta puhuttiin vain Markona, millä korostettiin henkilökohtaista suhdetta häneen. Yle käytti lempinimeä lähinnä Anttilan etunimen liitteenä: Mörkö-Marko, mutta Ilta-Sanomat käytti tämän lisäksi lempinimeä värikkäästi ja monipuolisesti nimeten eri asioita sen mukaisesti. Mörkö kuitenkin toistui esimerkiksi medioiden kuvituksissa paljon, sillä sosiaalisessa mediassa sitä hyödynnet-tiin aktiivisesti. Tässä käytethyödynnet-tiin apuna ennen kaikkea Muumien Mörkö-hahmoa, joka on varmasti monelle se ’’tunnetuin’’ mörkö.