Marko Anttila urheilusankarina

52 ja Ilta-Sanomat käyttivät tähän verrattuna paljon journalistisempaa kieltä, vaikkakin esi-merkiksi Ilta-Sanomilla kielenkäyttö oli iltapäivälehdelle ominaisesti myös rennompaa ja värikkäämpää.

Tavat käyttää Anttilan lempinimeä mörkö erosivat myös medioiden välillä. Lempäälän-Vesilahden Sanomat käytti sitä vähiten, ja usein Anttilasta puhuttiin vain Markona, millä korostettiin henkilökohtaista suhdetta häneen. Yle käytti lempinimeä lähinnä Anttilan etunimen liitteenä: Mörkö-Marko, mutta Ilta-Sanomat käytti tämän lisäksi lempinimeä värikkäästi ja monipuolisesti nimeten eri asioita sen mukaisesti. Mörkö kuitenkin toistui esimerkiksi medioiden kuvituksissa paljon, sillä sosiaalisessa mediassa sitä hyödynnet-tiin aktiivisesti. Tässä käytethyödynnet-tiin apuna ennen kaikkea Muumien Mörkö-hahmoa, joka on varmasti monelle se ’’tunnetuin’’ mörkö.

53 Osana mediailmiötä Anttilasta muodostui urheilusankari. Urheilusankarin kuvaa raken-nettiin medioissa käyttäen apuna erityisesti hänen tekojaan pelikentällä ja hänen luon-nettaan. Anttilasta puhuttiin kapteenina ja jääkiekkoilijana sekä hänen onnistumisiaan turnauksessa korostettiin ja jopa hehkutettiin. Anttila teki tärkeät maalit ja varmisti Suo-melle maailmanmestaruuden, joten tämä hehkutus oli myös perusteltua.

Urheilusankaruus rakentui turnauksen aikana. Erityisesti turnauksen alkupuolella me-diat keskittyivät lähinnä Anttilan uran kertaamiseen ja ’’hänen tarinansa’’ kertomiseen.

Puhumalla Marko Anttilan ’’matkasta’’ viitattiin hänen pitkään uraansa jääkiekkoilijana.

Marko Anttilaan on hänen uransa aikana kohdistettu paljon ennakkoluuloja, liittyen en-nen kaikkea häen-nen suureen kokoonsa pelaajana. Häntä on pidetty kömpelönä ja kan-keana, joten suuria odotuksia jääkiekkouralle ei nuorena annettu. Urheilusankaruuden rakentumisen kannalta tällaisen kasvukertomuksen rakentaminen, ja siitä kertominen tekevät hänestä helposti samaistuttavan henkilön, jonka puolelle on helppo asettua. Hä-nelle toivotaan menestystä, sillä hänen koetaan sen myös ansainneen.

’’– Häntä on pidetty rumana ankanpoikasenakin. Markon vaatimatto-muus ja epäitsekkyys ovat niitä henkisiä puolia, joiden vuoksi hän on huip-puesimerkki suomalaisesta kapteenista, jota joukkue tarvitsee.’’ (yle.fi, 28.5.2019)

Sankaruuden rakentumista tuki myös se, että Anttilasta puhuttiin jääkiekkoilijan roolin lisäksi myös isänä, aviomiehenä ja poikana. Nämä ovat perinteisiä ja yhteiskunnallisesti arvostettuja rooleja, jotka tukevat hyvin sankaruuden rakentumista. Yksityishenkilönä Anttilasta tulee myös helpommin lähestyttävä ja häneen on helppo samaistua. Korosta-malla näitä rooleja Anttilasta mediat luovat myös käsitystä siitä, että nämä ovat myös Anttilalle tärkeitä arvoja. Muodostamalla sankariin henkilökohtainen side myös hänen tekojensa merkitys vahvistuu.

’’Tuuletuksessani on tutun miehen lisä – minä tiedän tuon tyypin, se kä-velee samoja katuja kuin minä. Omakohtaisuus tekee kaikesta vielä hie-man hienompaa ja tunteellisempaa.’’ (LVS, 31.5.2019)

54 Mediat korostivat paljon myös Anttilan luonnetta sankaruuden rakentumisen kannalta suotuisasti. Epäitsekkyys, nöyryys ja empaattisuus olivat toistuvia teemoja jutuissa. Ant-tilaa kuvailtiin myös huomaavaiseksi sekä aidosti toisten ihmisten kuulumisista kiinnos-tuneeksi. Häntä pidettiin myös hyvänä kapteenina ja joukkueen kesken hän oli todella pidetty henkilö. Joukkuekaveri Veli-Matti Savinainen jopa ehdotti Anttilaa Suomen seu-raavaksi presidentiksi.

’’Huipputärkeiden maalien lisäksi kulttimaineeseen noussut ”Mörkö”

hurmasi kapteenin arvonimen mukaisella käytöksellään.’’ (Ilta-Sanomat, 27.5.2019)

’’– Ja kuitenkin hän on sellainen persoona, ettei ikinä tuo itseään esille.

Supersuomalainen joukkueen kapteeni. Vilpitön, vähän hessuhopomai-nen, hymy aina kasvoilla ja aina sellaihessuhopomai-nen, että mitäs tässä, mennään eteenpäin.’’ (yle.fi, 28.5.2019)

Paljon uutisoitiin siitä, kuinka kultajuhlien yhteydessä Anttilan nostettua MM-pokaalin ilmaan hän antoi sen seuraavaksi joukkueen vanhimmalle pelaajalle Kristian Kuuselalle.

Perinteisesti joukkueen kapteenin jälkeen pokaalin ilmoille nostavat joukkueen varakap-teenit. Tämä vahvisti hyvin kuvauksia Anttilasta nöyränä ja huomaavaisena persoonana.

Anttilasta löytyi myös hauskuuttajan ja viihdyttäjän rooli, joka tuli esiin ennen kaikkea mestaruusjuhlinnan yhteydessä.

’’Leijonien lento alkoi farssilla, koneen kapteenikin turhautui – sitten Marko Anttila sai matkustajat repeämään huutoon ja nauruun’’ (yle.fi, 27.5.2019)

Kuvausta Anttilan sankarimaisesta luonteesta vahvistivat muiden ihmisten haastattelut, jotka lisääntyivät runsaasti mestaruuden voiton jälkeen. Mediat haastattelivat Anttilan perhettä ja läheisiä, mutta myös esimerkiksi joukkuekavereita, vanhoja valmentajia sekä jopa vanhoja opettajia. Muiden sanoilla Anttilasta tuetaan hänestä rakentuvaa urheilu-sankarin kuvaa, sillä niistä muodostuu ajatus siitä, että ’’kyllä, hän on oikeasti tällainen ihminen’’. Lisäksi tarinoiden ja muistojen avulla Anttilasta pystytään luomaan vielä ai-dompaa kuvaa ja häneen luodaan henkilökohtaisempi side, kun häneen ikään kuin tu-tustutaan jatkuvasti lähemmin.

55

’’’’Kulta-Curre’’ Lindström valmensi Marko Anttilaa Ilveksessä – kertoo nyt, millainen nuori ’’Mörkö’’ oli pelaajana ja ihmisenä’’ (Ilta-Sanomat, 26.5.2019)

’’Millainen persoona on Mörkö? Kyläkoulun opettaja kertoo Marko Antti-lan intohimosta: ’’Tuli tunneillekin luistimet jalassa’’’’ (Ilta-Sanomat, 30.5.2019)

Sankarit perinteisesti palkitaan sankarillisista teoistaan ja medioissa toistuvat palkitse-misen teemat tukivat näin urheilusankaruuden rakentumista. Mestaruuden myötä jo-kainen joukkueen pelaaja sai Suomen jääkiekkoliitolta menestysbonuksen, eli 27000 eu-roa. Kun Anttilalta kysyttiin, että mihin hän aikoo rahat käyttää, hän tokaisi niiden me-nevän ihan ’’arkisiin asioihin’’. Myös Lempäälän kunta ilmoitti palkitsevansa Anttilan jollakin tavoin ja pyysi jopa kuntalaisilta ideoita. Palkitsemiseksi ehdotettiin esimerkiksi patsasta, katujen tai asuinalueiden nimeämistä Anttilan mukaan sekä ranta- tai omako-titontin lahjoittamista. Lempäälän toiveena olisi myös se, että palkinto olisi jotakin sel-laista, mikä voisi houkutella Lempäälään myös kävijöitä.

’’Huomioiminen voisi olla jotakin sellaista, mikä on hyvin näkösällä ja mitä voi Lempäälään saapuva piipahtaa vaikka katsomaan.’’ (LVS, 28.5.2019)

Esimerkiksi patsas, jonka luo ihmiset tulisivat ja matkustaisivat, kuvaa symbolista ja jopa uskonnollistakin toimintatapaa vierailla kulttuurisesti tärkeissä paikoissa. Tämä tukee sankaruuden rakentumista, sillä tällaisten palkintojen suunnittelu korostaa asian mer-kittävyyttä ja sitä, että kyseessä on asia, jonka pariin ihmiset haluavat mahdollisesti myös palata.

Yllä olen eritellyt tapoja, joilla Anttilasta luotiin kuvaa sankarina. Esimerkiksi kasvuker-tomuksen korostaminen tuki urheilusankarin kuvaa, sillä se sai katsojat hänen puolel-leen ja toivomaan hänelle onnistumisia. Myös Anttilan teot ja luonne olivat urheilusan-karin rakentumiselle suotuisia, joten ne tukivat hyvin sankaruuden rakentumista. Ihmi-set pyrittiin samaistuttamaan sankariin myös esimerkiksi korostamalla perinteisiä ar-voja.

56