Maksukykytestin dokumentointivelvollisuus tilintarkastajan näkökulmasta 53

Tilintarkastaja A kertoi haastattelussa, että hänen kokemuksensa mukaan maksukykytestin dokumentoinnin tyypillinen kohde tällä hetkellä on hallituksen pöytäkirja, jossa hallitus esit-tää osinkoa jaettavan tietyn verran, ja johon tämän jälkeen on kirjattu arvio siitä, että halli-tuksen näkemyksen mukaan kyseinen osingonjako ei tule vaarantamaan yhtiön maksukykyä.

Lisäksi hänen mukaansa dokumentointia kohdistuu tänä päivänä tietyissä määrin myös hal-lituksen esitykseen voitonjaosta, jossa voidaan esimerkiksi kertoa tilikauden tuloksen olevan tietyn verran, osinkoa jaettavan tietyn verran, edellisien tilikausien voittoa tai tappiota kos-kevalle tilille siirrettävän varoja tietyn verran ja tämän jälkeen mainitaan, että hallituksen arvion mukaan ehdotettu varojenjako ei vaaranna yhtiön maksukykyisyyttä. Hän toi esille sen, että tarvittaessa dokumentointia tehdään myös tarkemmalla tavalla.²⁰⁷

Tilintarkastaja B kertoi, että hänen tarkastamiensa, pääosin pienten osakeyhtiöiden suorit-tama maksukykytestin dokumentointi on tällä hetkellä hyvin kevyttä, käytännössä olema-tonta. Hän toi esille sen, että pääasiallinen dokumentoinnin muoto on tällä hetkellä liitetie-tona tai toimintakertomustieliitetie-tona oleva maininta siitä, että hallituksen käsityksen mukaan osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä tai aiheuta maksukyvyttömyyttä. Hän kuitenkin uskoi maksukykytestin dokumentointia koskevien käytäntöjen vaihtelevan hyvin paljon riip-puen siitä, onko kyseessä hyvin pieni perheyritys vai isompi pörssiyhtiö ja korosti

205 Tilintarkastaja C 2020.

206 Tilintarkastaja C 2020.

207 Tilintarkastaja A 2020.

peilaavansa asiaa luonnollisesti vain omaan asiakaspohjaansa ja heidän käytäntöihinsä. Li-säksi hän uskoi maksukyvyn arvioinnin dokumentoinnin osalta olevan paljon vaihtelua sel-laisissa osakeyhtiöissä, joissa ei ole ollenkaan tilintarkastusvelvollisuutta.²⁰⁸

”En nyt itseasiassa muista tai ei tule nyt mieleen ensimmäistäkään sellaista tapausta, että oisin aidosti nähnyt yhtiön itsensä laatiman dokumentaation aiheesta…että olisi ollut joku laskelma tai joku analyysi siitä, että miten tämä päätetty osingonjako seurustelee maksukykyisyyden kanssa”.²⁰⁹

Haastattelussa tilintarkastaja C toi oman kokemuksensa perusteella esille näkemyksensä siitä, että pk-sektorin osakeyhtiöissä maksukykytestin dokumentointi on tällä hetkellä hyvin heikkoa ja kevyttä. Myös hänen mukaansa tyypillisesti hallituksen lausuma maksukykyisyy-destä sisältyy kirjattuna hallituksen pöytäkirjaan ja tilinpäätöksen liitetietoihin. Hän toi jopa esille, että hallituksen arvio yhtiön maksukykyisyydestä voi olla jopa tilitoimiston hallituk-sen pöytäkirjaan tekemä lisäpykälä, jonka hallitus allekirjoittaa tietynlaihallituk-sena muodollisuu-tena. Hän kertoi tarkastavansa tällä hetkellä vuodessa noin 50 osakeyhtiötä, eikä hänen mu-kaansa maksukykytestin tarkempaan dokumentointiin liity määriteltyjä systemaattisia toi-mintatapoja yhdessäkään näistä yhtiöistä. Hän näkikin, että hyvin usein osakeyhtiölain osa-keyhtiön maksukykytestiä koskeva pykälä nähdäänkin pk-sektorin osakeyhtiöiden johdon keskuudessa juuri lähinnä muodollisuutena, ja tämä näkyy tehdyssä dokumentoinnissa. Ti-lintarkastaja C kertoi myös, että sellaisten pienten ja mikroyritysten osalta, joissa ei ole ti-lintarkastusvelvollisuutta, dokumentoinnin määrä ja tarkkuus on hänen kokemuksensa pe-rusteella varmastikin riippuvainen yhtiön hallituksen valveutuneisuudesta ja hallitustyös-kentelyn laadusta.²¹⁰

Tilintarkastaja C esitti, että pk-sektorin yhtiöissä maksukykytestin tarkempaa dokumentoin-tia esiintyy yleensä tilanteissa, joissa yhtiön hallituksessa on joku täysin yhtiön ulkopuolinen henkilö, joka edustaa esimerkiksi riskirahoittajaa tai jos yhtiön ottamien pankin kovenanttien ehdot edellyttävät tarkempaa dokumentaatiota. Hänen kertoi, että yrittäjän tai yrittäjäosak-kaiden kanssa käydyissä keskusteluissa maksukykytestin dokumentointi esiintyy usein täy-sin uutena asiana. Haastattelussa tilintarkastaja C nosti esille myös näkökulman siitä, että mennessä pk-sektorin ulkopuolelle isompiin osakeyhtiöihin, kasvaa yhtiön intressipiiri huo-mattavasti, jollain asioita täytyy suunnitella tarkemmin ja tätä myötä myös dokumentoida

208 Tilintarkastaja B 2020.

209 Tilintarkastaja B 2020.

210 Tilintarkastaja C 2020.

tarkemmin, myös osingonjaon edellytysten täyttymisen osalta. Hänen kokemuspohjansa pe-rusteella suuremmissa osakeyhtiöissä yhtiön johto on tehnyt mahdollisesti erilaisia omia yh-tiön maksukykyisyyttä koskevia analyyseja, jotka koskevat esimerkiksi yhyh-tiön tulevaisuu-den suunnitelmia ja sitä, mihin hallituksen tekemät arviot yhtiön maksukykyisyydestä pe-rustuvat.²¹¹

Tilintarkastaja B toi esille sen, että dokumentaation kevyt luonne tai sen puute liittyy hänen kokemuksensa mukaan lähtökohtaisesti siihen, että osingonjaon yhteydessä ei yhtiön mak-sukykyisyydestä joko ole epäselvyyttä tai sitten osinkoa ei yhtiön toimesta edes lähdetä ja-kamaan sen heikon maksukyvyn vuoksi. Hän myös uskoi, että isomman koko luokan pörs-siyhtiöissä dokumentointia maksukykytestiin liittyen tehdään tarkemmin kuin sellaisten pienten yhtiöiden keskuudessa, joiden kanssa hän tilintarkastajana työskentelee. Hän myös mainitsi, että tarkempaa dokumentaatiota saattaisi myös olla yhtiöiden johdon toimesta teh-tynä, jos tilintarkastaja ymmärtäisi työssään lähteä sitä tarkemmin selvittämään ja johdolta tiedustelemaan. Maksukykytestin tarkemman dokumentoinnin osalta tilintarkastaja B näki, että dokumentointi voisi luontevasti kuulua osaksi hallituksen kokouspöytäkirjaa, jossa osin-gonjakoa on ehdotettu, koska juuri siinä tuodaan usein esille se, että ehdotettu osingonjako ei vaaranna maksukykyä. Tähän yhteyteen hänen mielipiteensä mukaansa yhdistyisi luonte-vimmin dokumentaatio siitä, miksi osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.²¹²

Tilintarkastaja A esitti haastattelussa mielipiteenään, että hän ei näe syytä nykyisen osake-yhtiölain muuttamiselle säätämällä maksukykytestin dokumentointivelvollisuudesta. Tilin-tarkastaja A:n mielipide oli se, että lainsäädännön kiristämisellä ei olisi lainsäädäntöä tar-kentavaa vaikutusta. Hän koki, että jos lainsäädäntöä lähdettäisiin muuttamaan, niin tilintar-kastajan näkökulmasta katsoen tarpeen olisi käytännössä se, että tilintarkastaja lausuisi aina varojenjakoehdotuksesta tai yhtiön maksukykyisyydestä. Hän tähdensi, että nykyisin tilin-tarkastajan tulee kertomuksellaan huomauttaa, jos on aivan selvää, että varojenjakoehdotus aiheuttaa maksukyvyttömyyden, mutta toisaalta hän toi esille sen, että eikö riittävää voisi olla se, että tilintarkastaja raportoisi kirjallisesti hallitukselle, ja hallitus tarkistaisi tehtyä va-rojenjakoehdotusta sen sijaan, että asiasta huomautetaan tilintarkastuskertomuksella. Hän koki, että maksukykytestin dokumentointivelvollisuus aiheuttaisi lisää hallinnollisia

211 Tilintarkastaja C 2020.

212 Tilintarkastaja B 2020.

kustannuksia, mutta sillä ei olisi kovin suurta hyötyä tuottavaa vaikutusta, koska osakeyhtiön maksukykyisyys on suurimmassa osassa tapauksia hyvin helposti arvioitavissa.²¹³

Myöskään tilintarkastaja B ei oman kokemuspohjansa perusteella nähnyt syytä osakeyhtiö-lain muuttamiselle ja sille, että osakeyhtiölaissa säädettyyn osakeyhtiön maksukykytestiin yhdistettäisiin lainsäädännöllä testin suorittamiseen kohdistuva dokumentointivelvollisuus.

Hän toi esille sen, että useimmissa tapauksissa yhtiön maksukykyisyyden arvioiminen varo-jenjakoon liittyen ei ole kaikista keskeisin tarkastettava asia tilintarkastajan näkökulmasta.

Hän mainitsi, että asiaan on toki kiinnitettävä huomiota tilintarkastajan suorittaessa osake-yhtiön lakisääteistä tilintarkastusta, mutta tähdensi sitä, että kaikkea ei voida myöskään tar-kastaa ja kaikkeen ei voida puuttua tilintarkastusta tehtäessä. Tilintarkastaja B korostikin, että jos tarkastettavan yhtiön maksukykyisyyden arvioidaan päällisin puolin olevan kun-nossa osingonjaon jälkeen, niin sen jälkeen asia on usein tilintarkastajan näkökulmasta kui-tattu, eikä tarkempaa dokumentaatiota tarvitse myöskään lähteä etsimään.²¹⁴

Tilintarkastaja B toi kuitenkin esille näkökulman siitä, että jos asiaa kysyttäisiin sellaiselta tilintarkastajalta, jonka työssä osakeyhtiön maksukykytesti on aiheuttanut ongelmia tarkas-tettavien osakeyhtiöiden osingonjaon yhteydessä, voisi tämä kyseinen tilintarkastaja kokea maksukykytestin pakollisen dokumentointivelvollisuuden varmasti hyödylliseksi. Hän myös tähdensi, että yhtiön johto on aina paremmassa asemassa riitatilanteissa, kun se osoittaa poh-tineensa asiaa maksukykyisyyden osalta etukäteen. Hän myös muistutti siitä, että nykyinen maksukykytestiä koskeva säännös ei luonnollisestikaan vaadi sitä, että yhtiön johto pystyisi ennustamaan tulevaa, vaan päätöksenteon aikainen käytettävissä oleva tieto on ratkaisevassa asemassa. Dokumentaatiolla olisikin hyvä tarvittaessa pystyä osoittamaan se, mitä tietoja oli käytettävissä päätöstä tehtäessä. Hän toi esille, että johdon on hyvä tiedostaa tilanne oman vastuunsa osalta ja tehdä maksukyvyn arvioinnin dokumentointi tai dokumentoimatta jättä-minen tämän pohjalta.²¹⁵

Tilintarkastaja B huomautti vielä myös siitä, että vaikka hän ei omalla tilintarkastusurallaan ole joutunut tarkemmin pohtimaan tarkastamiensa yhtiöiden maksukykyisyyttä osinkoja ja-ettaessa, koska tapaukset ovat olleet niin selkeitä yhtiöiden maksukykyisyyden suhteen, saat-taisi johdon suorittaman maksukyvyn arvioinnin dokumentoinnista olla hyötyä tilanteissa, joissa tarkastettavan yhtiön maksukykyisyys ei ole täysin selvä. Toisaalta hänen

213 Tilintarkastaja A 2020.

214 Tilintarkastaja B 2020.

215 Tilintarkastaja B 2020.

näkemyksensä mukaan dokumentointivelvollisuus lisäisi myös kustannuksia sekä osakeyh-tiöille että tilintarkastukseen liittyen, koska laaja dokumentointivelvollisuus lisäisi myös la-kisääteisessä tilintarkastuksessa tarkastettavan aineiston määrää.²¹⁶

Haastattelussa tilintarkastaja A toi vielä mielipiteenään esille sen, että jos yhtiöllä on varaa jakaa osinkoja, niin kyseessä on lähtökohtaisesti positiivinen ongelma, ja yhtiöissä halutaan vaalia sitä, että varoja voitaisiin jakaa vielä vuoden tai kahden vuoden päästäkin. Hän pai-notti, että lainsäädännön kiristämistä maksukykytestin dokumentointivelvollisuudella tulisi harkita pohjautuen siihen, mitä sillä saavutetaan, koska hänen kokemuksensa mukaan mak-sukyvyttömyys, joka aiheutuisi osingonjaon johdosta on tapahtumana erittäin harvinainen, ja kuitenkin lainsäädännön kiristäminen aiheuttaa aina lisää kustannuksia.²¹⁷

”Sanoisin näin, että johdon järkevyyteen voi luottaa. Nykyisen lainsäädännön antamilla ohje-nuorilla toimiva johto toimii järkevästi”.²¹⁸

Poiketen kahdesta muusta haastatellusta tilintarkastajasta, tilintarkastaja C toi omana henki-lökohtaisena mielipiteenään esille, että hänen kokemuspohjansa perusteella vaatimukset maksukykytestin dokumentointiin osakeyhtiössä tulisi olla osakeyhtiölaissa määriteltynä.

Hänestä osakeyhtiön johdolta tulisi edellyttää tiettyjä minimitoimenpiteitä, jotta maksuky-kyisyyden arviointi ja sitä kautta osakeyhtiön maksukykytesti tosiasiallisesti suoritettai-siin.²¹⁹

Tilintarkastaja C esitti mielipiteenään, että maksukykytestin dokumentointivelvollisuuden ei tulisi myöskään olla ainoastaan osakeyhtiön hallituksen antama yleisluontoinen lausunto siitä, että voitonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä. Hänen mielestään johdolta tulisi edel-lyttää maksukykytestin suorittamisen ja dokumentoinnin osalta tiettyjä aktiivisia toimenpi-teitä osana sen suorittamaa hallitustyöskentelyä. Hänen mielestään dokumentointivelvolli-suuden tulisi pitää sisällään tulevien kassavirtojen arvioimisen kassavirtasuunnitelman kautta ja tätä myötä yhtiön toiminnan arvioinnin esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi hallituksen tulisi arvioida ja dokumentoida myös, mitä riskejä yhtiön toimintaan kohdistuu yhden vuoden aikajänteellä, eikä hänen mukaansa kirjallinen hallituksen vakuutus

216 Tilintarkastaja B 2020.

217 Tilintarkastaja A 2020.

218 Tilintarkastaja A 2020.

219 Tilintarkastaja C 2020.

hallituksen pöytäkirjassa ja tilinpäätöksen liitetiedoissa ole siis riittävä dokumentaatio mak-sukykytestin suorittamisesta osakeyhtiön johdon toimesta.²²⁰

”Kyllä se (maksukykytestin dokumentointivelvollisuus) ehdottomasti selkeyttäisi tilintarkas-tajan työtä, mutta nimenomaan se selkeyttäisi sitä, mitä velvollisuuksia yhtiöllä on olemassa ja ehkä vähentäisi jälkispekulaatiota siitä, että juupas eipäs onko maksukykyinen vai maksu-kyvytön. Olisi tietyt pelisäännöt millä näitä asioita tehtäisiin ja niissä olisi minimitoimenpiteet, jotka täytyisi tehdä ennen kuin voi osinkoa tai muuta varojenjakoa tehdä”.²²¹

Tilintarkastaja C perusteli omaa myönteistä kantaansa osakeyhtiölaissa säädettävälle osake-yhtiön maksukykytestin dokumentointivelvollisuudelle sillä, että muun muassa hänen suo-rittamiinsa osakeyhtiöiden erityistarkastuksiin liittyvien kokemuksien perusteella mahdolli-sessa oikeudenkäynnissä korostuu juuri asioiden jälkikäteinen tarkastelu koskien sitä, mitä hallituksen olisi pitänyt ottaa huomioon ja se, oliko hallitus tietoinen tietyistä seikoista tai olisiko sen pitänyt olla tietoinen tietyistä seikoista. Tilintarkastaja C oli sitä mieltä, että do-kumentoitu maksukykyarvio olisi ehdottomasti yhdistettävissä luontevalla tavalla tilintar-kastajan suorittamaan osakeyhtiön hallinnon tarkastukseen. Hän nosti omana mielipiteenään esille osakeyhtiön hallinnon tarkastuksen merkityksen ja tärkeyden osana osakeyhtiön tilin-tarkastusta. Kokonaisuudessaan hän näki, että maksukykytestin dokumentointivelvollisuus auttaisi tilintarkastajaa tilintarkastuksen suorittamisessa ja mahdollistaisi dokumentaatioon tukeutumisen, mutta ennen kaikkea korostaisi osakeyhtiön johdolta edellytettyjä toimenpi-teitä.²²²

220 Tilintarkastaja C 2020.

221 Tilintarkastaja C 2020.

222 Tilintarkastaja C 2020.

6 PÄÄTELMÄT

Nykyinen osakeyhtiölaki on ollut pian voimassa 15 vuotta. Osakeyhtiön merkittävyys yh-tiömuotona edellyttää, että osakeyhtiölain toimivuuteen tulee kiinnittää jatkuvaa huomiota.

Osakeyhtiön ollessa merkittävin yhtiömuotomme, tulee sen velkojiensuojaa koskevien sään-nösten olla toimivia ja osakeyhtiön velkojan asemassa olevia henkilöitä tosiasiassa suojaa-via. Toisaalta nykyinen maailmantalouden globaali luonne aiheuttaa sen, että yhtiöt miettivät hyvin tarkasti sitä, minne ne kansainvälisessä toimintaympäristössä haluavat sijoittua, ja yh-tiöoikeudellinen lainsäädäntö on yksi merkittävä tarkastelun kohde, kun näitä päätöksiä teh-dään.

Huomionarvoista osakeyhtiölaissa säädettävän velkojiensuojan osalta on vuoden 2020 alussa alkanut koronaviruspandemia ja sen aiheuttama maailmanlaajuinen poikkeustilanne.

Kriisin vaikutus on jo tämän tutkielman kirjoittamisen aikana näkynyt maailmantaloudessa, ja on hyvin mahdollista, että vaikutukset näkyvät vielä usean vuoden päästäkin. Tämä osal-taan aiheuttaa varmasti monille kotimaisille osakeyhtiöille niiden toiminosal-taan kohdistuvia epävarmuustekijöitä ja toisaalta yhtiöiden maksukykykyyn liittyviä ongelmia, erityisesti tie-tyillä toimialoilla.

Kun lähdetään arvioimaan tarvetta osakeyhtiölain muuttamiselle ja sen sisällään pitämien säännösten tarkentamiselle, on arvioitava sitä kokonaishyötyä, jonka lainsäädännön muutta-minen osaltaan tuottaa. Tätä kokonaishyötyä tulee verrata niihin kustannuksiin, jotka laki erinäisillä vaatimuksillaan osakeyhtiöille aiheuttaa. Lainsäädännön muuttamisella saatavaa hyötyä ei voida myöskään tarkastella vain tietyn kriteeristön täyttävien osakeyhtiöiden muo-dostaman joukon kannalta, vaan lainsäädännön tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta tulee aina peilata kokonaisuuteen. Huomionarvoista on, että osakeyhtiömuodossa harjoitetaan toi-saalta hyvin pienimuotoista yritystoimintaa, mutta toitoi-saalta se koskee yhtiömuotona myös hyvin suuria pörssiyrityksiä, ja osakeyhtiöiden käytettävissä olevissa resursseissa on merkit-täviä eroja.

Osakeyhtiölain 13:2:n mukaan osakeyhtiön varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiede-tään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyy-den. Kyseisen osakeyhtiön maksukykytestin dokumentointivelvollisuuden tarpeellisuudesta on esitetty erinäisiä kannanottoja oikeuskirjallisuudessa, kuten tässä tutkielmassa aiemmin on tuotu esille. Maksukykytestiin kohdistuva dokumentointivelvollisuus on esillä myös oi-keusministeriön muistioissa vuodelta 2009 ja 2016. Viimeksi asiaa on käsitelty

valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushankkeessa osakeyhtiön velkojiensuojan selventämi-seen ja suojamenettelyiden helpottamiselventämi-seen liittyen, johon liittyvä loppuraportti julkaistiin elokuussa 2020.

Tässä tutkielmassa tavoitteena oli arvioida, tulisiko osakeyhtiölaissa säädettyyn osakeyhtiön maksukykytestiin yhdistää osakeyhtiölaissa säädetty maksukyvyn arviointiin kohdistuva kumentointivelvollisuus. Erilaisia kannanottoja koskien osakeyhtiön maksukykytestin do-kumentointivelvollisuutta ja lakisääteisen dokumentointivelvollisuuden tarpeellisuutta on pyritty tuomaan tässä tutkielmassa esille mahdollisimman monipuolisesti. Osakeyhtiön maksukykytestin lakisääteisen dokumentointivelvollisuuden tarpeellisuutta tarkasteltiin tässä tutkimuksessa osakeyhtiön johdon vahingonkorvausvelvollisuuden, osakeyhtiön laki-sääteisen tilintarkastuksen suorittamisen ja osakeyhtiön tilintarkastajan vahingonkorvaus-velvollisuuden näkökulmista. Näiden kolmen, osittain toisiinsa liittyvän näkökulman tarkoi-tuksena oli varmistaa päätutkimuskysymyksen laaja-alainen tarkastelu.

Vastuu osakeyhtiön maksukyvyn arvioinnista osakeyhtiön jakaessa voittoa on lähtökohtai-sesti osakeyhtiön hallituksella. Osakeyhtiön hallituksen tulisi dokumentoida suorittamansa maksukyvyn arviointi pohjautuen siihen, että se voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi maksukykytestin vastaisesta varojenjaosta, joka on samalla myös osakeyhtiölain vastaista laitonta varojenjakoa. Yhtiöoikeudellisesta vahingonkorvausvastuusta säädetään osakeyh-tiölain 22 luvussa. Jos osakeyhtiön johto aiheuttaa vahingon rikkomalla osakeyhtiölakia, johtoon kuuluvan tulee osoittaa menettelynsä huolellisuus tuottamusolettamaan pohjautuen välttyäkseen vahingonkorvausvastuulta. Dokumentoimalla suorittamansa maksukyvyn ar-vioinnin huolellisesti, osakeyhtiön johto turvaa omaa asemaansa tilanteessa, jossa varojen-jaon laillisuutta ja osakeyhtiön maksukykyisyyttä tarkastellaan mahdollisesti jälkikäteen.

Myös oikeuskirjallisuudessa on esitetty yhteneviä kannanottoja siitä, että maksukyvyn arvi-ointi olisi osakeyhtiön johdon toimesta syytä dokumentoida sen oman aseman turvaamiseksi ja varmistamiseksi. Osakeyhtiön johdon näkökulmasta tarkasteltuna maksukykytestin doku-mentointi on siis tarpeen, mutta olennaista on se, että osakeyhtiön hallitus ymmärtää oman vastuunsa koskien osakeyhtiön maksukykyä voitonjaon yhteydessä ja suorittaa maksukyvyn arvioinnin dokumentoinnin pohjautuen siihen. Maksukyvyltään epäselvissä yhtiöissä tulee johdon luonnollisesti kiinnittää dokumentoinnin laajuuteen ja perusteluiden yksityiskohtai-suuteen enemmän huomiota kuin sellaisen yhtiön johdon, jonka maksukyvyssä ei varmasti ole epäselvyyttä voitonjaon jälkeen.

Osakeyhtiön tilintarkastajalla on velvollisuus huomauttaa tilintarkastuskertomuksessa, jos osakeyhtiön varojenjakoehdotus on selkeällä tavalla osakeyhtiölaissa säädetyn maksukyky-testin vastainen. Osakeyhtiölain säännöksellä maksukykytestistä ei ole tarkoituksena asettaa maksukyvyn arviointiin kohdistuvia kohtuuttomia vaatimuksia johdolle, osakkeenomista-jille eikä osakeyhtiön tilintarkastajalle. Oikeuskirjallisuudessa on tuotu esille, että tilintar-kastaja voisi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi siihen liittyvien edellytysten täyttyessä, jos tämä ei huomauta tilintarkastuskertomuksella sellaisesta varojenjaosta, joka selkeällä ta-valla aiheuttaisi osakeyhtiön maksukyvyttömyyden. Tilintarkastajalla ei luonnollisesti ole käytettävissään kaikkea sellaista yhtiön maksukykyyn liittyvää informaatiota, joka osakeyh-tiön johdolla on, maksukyvyn arvioinnin koskiessa myös monia sellaisia tekijöitä, jotka eivät esimerkiksi ilmene osakeyhtiön tilinpäätöksestä. Tältä osin tilintarkastajalle asetettuja vaa-timuksia maksukyvyn arviointiin kohdistuen tulee tarkastella eri tavalla kuin puolestaan osa-keyhtiön johdon osalta.

Tilintarkastajan laajaan vastuuseen osakeyhtiön maksukyvyn arvioinnista liittyy tietynlai-sena ongelmana myös se, että lakisääteinen tilintarkastusvelvollisuus ei Suomessa koske kaikkein pienimpiä osakeyhtiöitä, joissa yhtiön maksukykyyn liittyvät ongelmat ovat mah-dollisesti yleisempiä kuin isomman kokoluokan yhtiöissä. Luonnollisinta on, että pääasial-lisen vastuun yhtiön maksukyvystä ollessa yhtiön hallituksella, tulee hallituksen maksuky-vyltään epäselvässä yhtiössä dokumentoida tekemänsä maksukyvyn arviointi perusteluineen oma-aloitteisesti omaan mahdolliseen vahingonkorvausvelvollisuutensa pohjautuen, ja tilin-tarkastaja voi tarvittaessa tukeutua tähän johdon tekemään dokumentoituun arviointiin. Laa-jaa vastuuta yhtiön maksukykyisyyden arvioinnista ei osakeyhtiön tilintarkastajalle voida asettaa. Tilintarkastajan vastuun osalta selkein tulkintana olisi siis, että tilintarkastaja var-mistaa, että yhtiön johto on suorittanut maksukyvyn arvioinnin riittävän huolellisesti ja on tietoinen sitä koskevasta vastuusta. Jos osakeyhtiön maksukyky ei voitonjaon yhteydessä ole täysin selvä, tilintarkastajan tulisi varmistaa, että johdon suorittama maksukyvyn arvi-ointi on tehty huolellisesti ja myös perusteltu. Tilintarkastaja voisi myös tukeutua johdon dokumentoimaan tarkempaan maksukyvyn arviointiin ja puolestaan osaltaan tarkastaa tä-män dokumentoidun arvioinnin rationaalisuuden, pääasiallisen vastuun jäädessä luonnolli-sesti osakeyhtiön johdolle.

Kolmelle eri tilintarkastajalle toteutetuista teemahaastatteluista selvisi, että nykyinen osake-yhtiölain maksukykytestiä koskeva säännös ei ollut itsessään aiheuttanut tulkintaepävar-muuksia kolmen haastatellun tilintarkastajan työssä. Kaksi haastateltua tilintarkastajaa koki,

että heidän tilintarkastajan uransa aikana heidän tarkastamiensa yhtiöiden jakaessa voittoa ei yhtiöiden maksukykyyn ole kohdistunut minkäänlaisia epäselvyyksiä, ja toisaalta maksu-kyvyltään epävarmat yhtiöt eivät ole osinkoa edes lähteneet jakamaan. Kuitenkin yhden haastatellun uralla oli ollut myös tapauksia, joissa maksukyvyltään epävarmojen yhtiöiden hallitus oli esittänyt osingonjakoa, ja haastateltu tilintarkastaja oli asiaan joutunut kiinnittä-mään huomiota.

Haastatteluihin osallistuneet tilintarkastajat kokivat, että osakeyhtiöiden johto on pääosin hyvin valveutunutta johtamiensa yhtiöiden maksukyvyn suhteen, ainakin käytännön tasolla.

Koronapandemian uskottiin jatkuessaan luovan osakeyhtiöiden maksukykyyn liittyviä on-gelmia, ainakin tiettyjen toimialojen osakeyhtiöissä. Nykyisellään osakeyhtiöiden johdon suorittaman mahdollisen maksukykytestin dokumentoinnin nähtiin ainakin pk-sektorin osa-keyhtiöissä olevan luonteeltaan hyvin kevyttä. Tyypillisenä maksukykytestin dokumentaa-tion muotona koettiin yhtiöiden hallituksen kirjaama lausunto maksukyvystä, joka sisältyy tyypillisesti hallituksen pöytäkirjaan. Toisaalta dokumentaation kevyen luonteen koettiin osittain johtuvan siitä, että voittoa jaetaan vain sellaisissa tilanteissa, joissa yhtiön maksu-kyky on hyvin varmalla tasolla. Mahdollinen tilintarkastajan vahingonkorvausvastuu koet-tiin kokonaisuudessaan hyvin harvinaiseksi ja epätodennäköiseksi skenaarioksi sellaisessa tilanteessa, jossa maksukyvytön osakeyhtiö jakaa osinkoa osakeyhtiölain maksukykytestin vastaisesti.

Haastatelluista kolmesta tilintarkastajasta kaksi koki, että tilintarkastajan näkökulmasta osa-keyhtiölaissa ei ole tarpeen säätää osakeyhtiön maksukykytestin dokumentointivelvollisuu-desta, koska suurimmassa osassa tapauksia tilanne yhtiöiden maksukyvyn suhteen on täysi selvä, kun voittoa lähdetään jakamaan. Esille nostettiin muun muassa se, että lainsäädännön tiukentaminen aiheuttaisi yhtiöille lisää hallinnollisia kustannuksia. Toisaalta yksi haastatel-luista koki omaan kokemuspohjaansa peilaten, että osakeyhtiölaissa tulisi säätää maksuky-kytestin dokumentointivelvollisuudesta ja osakeyhtiöiden johdolta tulisi edellyttää tiettyjä maksukyvyn arviointiin kohdistuvia vähimmäistoimenpiteitä, jotka maksukykytestin suorit-tamisen dokumentoinnilla todennettaisiin. Hän näki, että tämä helpottaisi osaltaan tilintar-kastajan työtä, mutta erityisesti korostaisi niitä velvollisuuksia, joita osakeyhtiön johdolla on koskien osakeyhtiön maksukykyisyyttä. Toisaalta hän koki, että maksukykytestin dokumen-tointivelvollisuus helpottaisi mahdollista jälkikäteistä osakeyhtiön maksukykyisyyteen tai maksukyvyttömyyteen kohdistuvaa arviointia.

Kun pohditaan, tulisiko osakeyhtiölaissa säätää osakeyhtiön maksukykytestin dokumentoin-tivelvollisuudesta, olennaisesta on se, olisiko kyse osakeyhtiön hallituksen antamasta mak-sukykyvarmenteesta, jolla se toteaa varmistaneensa osakeyhtiön maksukyvyn parhaan sen hetkisen tietonsa perusteella, vai olisiko kyse laajasta dokumentointivelvollisuudesta, joka pitäisi sisällään kirjatut yhtiön maksukykyisyyttä tukevat yksityiskohtaiset perustelut. To-teutetuissa teemahaastatteluissa nousi esille, että hallituksen antama kirjallinen maksukyky-varmenne on jo toimintatapana melko yleinen. Tässä yhteydessä tulee muistaa, että varmas-tikaan suurimmassa osassa tapauksia ei osakeyhtiön maksukykyisyydestä ole epäselvyyttä osakeyhtiöiden jakaessa voittoa. Laaja dokumentointivelvollisuus koskien maksukykyisyy-den perusteita loisi osaltaan ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia, jotka koskisivat kaikkia osakeyhtiöitä. Huomionarvoista on, että maksukykyisyyden arviointi on aina tapauskoh-taista, ja perustelut myös eroavat toisistaan hyvin paljon riippuen siitä, millainen yhtiö voit-toa on jakamassa. Tämä aiheuttaa osaltaan sen, että perustelut ja niiden yksityiskohtaisuus ovat loppukädessä aina yhtiön hallituksen vastuulla.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke osakeyhtiön velkojiensuojan selventämiseen ja suojamenettelyiden helpottamiseen liittyen alkoi vuoden 2019 keväällä, ja hankkeen loppu-raportti julkaistiin elokuussa 2020.²²³ Hankkeen loppuraportissa ehdotetaan, että osakeyh-tiölain 13:2:ään lisättäisiin toinen momentti, joka pitäisi sisällään niin sanotun yksinkertais-tetun dokumentointivelvollisuuden eli hallituksen kirjallisesti antaman maksukykyvarmen-teen. Tällä olisi tarkoituksena velvoittaa yhtiöiden johtoa dokumentoimaan tekemänsä mak-sukykyarvio, eikä hallitukselta siis odotettaisi kirjallisia tarkkoja perusteita sen suorittamaan maksukyvyn arviointiin liittyen. Raportin mukaan hallituksen on kuitenkin syytä oman va-hingonkorvausvelvollisuutensa perusteella kirjata perustelut arvioinnille esimerkiksi sellai-sessa tilanteessa, jossa yhtiön maksukyky on heikko. Tarkoituksena tällaisella yksinkertais-tetulla dokumentointivelvollisuudella olisi korostaa osakeyhtiön maksukykytestin merkittä-vyyttä osana osakeyhtiöiden suorittamaa varojenjakoa.²²⁴

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimushanke osakeyhtiön velkojiensuojan selventämiseen ja suojamenettelyiden helpottamiseen liittyen alkoi vuoden 2019 keväällä, ja hankkeen loppu-raportti julkaistiin elokuussa 2020.²²³ Hankkeen loppuraportissa ehdotetaan, että osakeyh-tiölain 13:2:ään lisättäisiin toinen momentti, joka pitäisi sisällään niin sanotun yksinkertais-tetun dokumentointivelvollisuuden eli hallituksen kirjallisesti antaman maksukykyvarmen-teen. Tällä olisi tarkoituksena velvoittaa yhtiöiden johtoa dokumentoimaan tekemänsä mak-sukykyarvio, eikä hallitukselta siis odotettaisi kirjallisia tarkkoja perusteita sen suorittamaan maksukyvyn arviointiin liittyen. Raportin mukaan hallituksen on kuitenkin syytä oman va-hingonkorvausvelvollisuutensa perusteella kirjata perustelut arvioinnille esimerkiksi sellai-sessa tilanteessa, jossa yhtiön maksukyky on heikko. Tarkoituksena tällaisella yksinkertais-tetulla dokumentointivelvollisuudella olisi korostaa osakeyhtiön maksukykytestin merkittä-vyyttä osana osakeyhtiöiden suorittamaa varojenjakoa.²²⁴