Pro gradu -tutkija on tutkimuskohteena olevan organisaation ulkopuolelta, mikä lisää puolueettomuutta tulosten tulkinnassa ja raportoinnissa. Tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, joka osoitettiin ennakkoon valittujen osastojen työntekijöille. Kyselyyn ei osallistunut potilaita. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-järjestelmällä, jossa oli suojatut turvajärjestelyt. Aineistoon pääsy oli vain niillä henkilöillä, joille oli myönnetty käyttöoikeus Työterveyslaitoksen toimesta. Aineiston käsittelyssä ja säilytyksessä noudatettiin Työterveyslaitoksen tutkimuseettisiä ohjeita ja määräyksiä. Kyselyyn vastanneet henkilöt pysyivät anonyymeinä eikä henkilötietoja tai muita tunnisteita kerätty. Tutkijat lähettivät kyselylomakkeet sähköisesti sähköpostikyselynä työyksikköjen esimiesten välityksellä. Tutkijat eivät saaneet missään vaiheessa tutkimukseen pyydettävien henkilö- tai yhteystietoja. Kyselyssä ei kerätty henkilöiden tunnistetietoja eikä siten Tietosuojalain (2018/1050) mukaista henkilörekisteriä muodostunut. Yksittäisiä vastauksia ei palautunut työnantajalle tunnistettavassa muodossa (Reijula ym. 2014).
Kyselylomake ei sisällä aiheita, jotka voisivat aiheuttaa ahdistusta ja vaaraa tutkimukseen osallistuville. Vastaaminen oli pyritty tekemään mahdollisimman ymmärrettäväksi ja helpoksi käyttämällä muun muassa väittämiä. Tutkimuksessa käytetään eettisesti kestäviä tiedonhankinta- ja arviointimenetelmiä. Tutkimus oli tieteellisesti perusteltu ja siinä oli riittävästi huomioitu tutkimusetiikan periaatteet.
Tutkimuksessa kunnioitettiin tutkimukseen pyydettävien henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja yksityisyyttä, sillä kyselyyn osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen (Reijula ym. 2014).
Menetelmän luotettavuus
Tutkielmassa käytetyn aineiston tilastollinen käsittely ja kuvaaminen tehtiin SPSS 24.0 ohjelmalla, joka soveltuu laajan ja määrällisen aineiston analysointiin.
Tutkimusaineiston keräämisessä käytetty Työympäristö- ja työhyvinvointikyselylomake oli Työterveyslaitoksen validoima ja testaama mittari, jota on käytetty myös muissa tutkimuksissa ja on näin luotettavuudeltaan hyvä. Kyselylomake sisälsi yhteensä 147 kysymystä, joista tässä tutkimuksessa analysoitiin 95. Näin tutkittavasta ilmiöstä saatiin hyvin kattava aineisto.
Aineistonanalyysissa käytettiin useita analyysimenetelmiä, joihin päädyttiin tutkimuskysymysten perusteella. Työympäristö- ja työhyvinvointikyselylomake sisälsi useita monivalintakysymyksiä samasta aihepiiristä. Esimerkiksi työympäristön ja työtilojen käytettävyyteen liittyvät kysymykset 15 ja 16 sisälsivät yhteensä 48 työympäristöväittämää. Tutkielmassa haluttiin löytää tekijöitä, jotka kuvaavat sairaalaympristön käytettävyyskokemuksia ilmiönä. Laajan informaatiomäärän tiivistämiseen käytettiin pääkomponenttianalyysia (PCA) ja aineiston analyysivaiheessa näille laajoille monivalintakysymyksille pääkomponenttianalyysit suoritettiin erikseen.
Tutkimustulosten tulkintavaihe olisi saattanut olla selkeämpää, mikäli näille molemmille laajoille kysymyksille pääkomponenttianalyysi olisi tehty samanaikaisesti.
Tällöin pääkomponenttien määrä ja asiasisältö olisivat terävöityneet tulosten tiivistymisen myötä. Toisaalta tiedon liiallinen tiivistäminen voi aiheuttaa oleellisen tiedon katoamista.
Pääkomponenttianalyysin (PCA) luotettavuutta lisää aineiston laajuus. Kirjallisuudessa (Metsämuuronen 2001) pääkomponenttianalyysin (PCA) otoskoon suositukset vaihtelevat 200-300 välillä, mutta pienempikin otoskoko riittää, jos korrelaatiot muuttujien välillä ovat korkeat ja havaintoja on vähintään viisi kertaa muuttujien määrä.
Tässä aineistossa otoskoko oli 103, jota voidaan pitää riittävänä, joskin niukasti. Tässä tutkielmassa pääkomponenttianalyysi-menetelmän luotettavuutta lisäävät summamuuttujien luotettavuusanalyysit. Jokainen hyväksytty summamuuttuja tarkistettiin Cronbachin Alfa -kertoimella (>0,7) ja normaalijakautuneisuus vinouslukujen sekä Kolmogrov-Smirnov -testin avulla (p < 0,05). Uusien summamuuttujien muodostamisessa havaitut korkeat korrelaatiokertoimet (Cronbachin Alfa>0,7) kertovat myös mittarin, Työympäristö ja työhyvinvointi -seurantakyselyn hyvästä reabiliteetistä eli mittarin yhtenäisyydestä ja johdonmukaisuudesta eli mittari mittaa sitä mitä sen on tarkoituskin mitata. Kun halutaan muodostaa summamuuttujia, mittarin reabiliteetti tulee huomioda (Menetelmäopetuksen tietovaranto 2008).
Tutkimusaineiston vastaajat jaettiin neljään eri ryhmään työtehtävän ja työkokemuksen perustella ja näiden eri ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin Kruskall Wallisin testillä.
Aineiston ryhmittelyn avulla voitiin tutkimusilmiötä tarkastella uudesta näkökulmasta ja tuoda esille tarkempaa tietoa tutkimusjoukon kokemuksista. Kruskall Wallisin testiin päädyttiin, koska ryhmien otoskoot olivat pieniä (alle 30) ja testi soveltuu hyvin, kun vertaillaan useamman kuin kahden ryhmän välistä riippuvuutta ja merkitsevyyttä ilman normaalijakautuneisuusoletusta sekä tarkasteltavat muuttujat ovat mielipideasteikollisia, kuten tässä tutkielmassa.
Tutkielman tuloksia tarkasteltiin mahdollisimman huolellisesti ja tarkasti. Kaikki tilastolliset testit ja analyysit toistettiin kolme kertaa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Tulokset esitettiin hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti rehellisesti, huolellisesti ja tarkasti sekä vääristelemättä omaan oletukseen tai asiaan sopivaksi.
Tutkijan huolellisesta työskentelystä huolimatta aineiston tulkintavaiheessa havaittiin kömmähdyksiä Likert-asteikkojen osalta. Osassa aineistoa arviointiasteikot olivat menneet epäloogisesti eli väärinpäin seuraavasti: 1-5 (1=erittäin tyytyyväinen, 5=
erittäin tyytymätön), kun oikea ja loogisempi tapa olisi ollut 1-5 (1=erittäin tyytymätön ja 5=erittäin tyytyväinen). Tämä vaikeuttaa tutkimustulosten luettavuutta. Epäloogisuus on tapahtunut seuraavissa kohdissa: koettu terveys, palautuminen, työtilojen ja
-ympäristön käytettävyys, työprosessien sujuvuus, tyytyväisyys työsuoritukseen ja työn teon tehokkuus. Asian selkeyttämiseksi tulosten raportoinnissa on mainittu arviointiasteikot toistamiseen kaikkien tulosten kohdalla.
Tutkielman aineiston keräämiseen käytetty Työympäristö- ja työhyvinvointikysely sisälsi Työn imu 9:n väittämät. Työn imua kuvaavat vastaukset tarkasteltiin yksittäisinä muuttujina, eikä summamuuttujina, joten saatuja tuloksia ei voi verrata suoraan Hakasen (2009) esittämiin Työn imun -arviointimittarin viitearvoihin, jotka pohjautuvat suomalaisiin tutkimusaineistoihin. Arviointiasteikot olivat tässä tutkimuksessa 1-7 (ei koskaan – päivittäin). Saatuja tuloksia sairaalahenkilöstön työn imun kokemuksista voidaan arvioida suuntaa-antavina tuloksina (liite 4).
8 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän kvantitatiivisen poikkileikkaustutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
1. Sairaalahenkilöstön työhyvinvointia edistäviä asioita olivat hyvä koettu terveys, työtyyväisyys ja erityisen hyvät työn imun tuntemukset. Koetun työstressin ja työstä palautumisen haasteisiin tulee panostaa voimavaroja, erityisesti hoitajien ja lääkäreiden osalta. Työuran alkupuolella olevien työntekijöin stressinhallintakeinoja tulee edistää ja työuran loppupuolella olevien työntekijöidet terveyttä ja palautumista tulee tukea.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää henkilöstön kognitiivisen ergonomian kehittämiseen.
2. Sairaalahenkilöstön tyytyväisyys työympäristöön oli kesimääräisellä tasolla.
Henkilöstön työympäristötyytyväisyyttä tulee parantaa kehittämällä työympäristötekijöitä osallistuvilla menetelmällä.
3. Uusien sairaalatilojen suunnittelussa sekä muutostilanteessa tulee huomioida eri ammattihenkilöstön työtehtävistä lähtevät tarpeeet ja vaatimukset työympäristöön ja -tiloihin liittyen. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää fyysisen ja kognitiivisen ergonomian kehittämiseen. Suositellaan huomioimaan henkilöstön tarpeet tilojen muunneltavuuden ja riittävyyden, esteettisyyden, ergonomian, rauhallisten ja yksintyöskentelytilojen, ICT-järjestelmien ja päivänvalon osalta.
4. Työprossessien kehittämisessä sairaalahenkilöstön työtehtäviensisältöön tulee panostaa ja kehittää. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota niin sanottuun muun työn osuuteen työajasta. Organisatorisen ergonomian kehittämisessä tulee huomioida riittävä tukipalveluhenkilöstön (puhtaanapito ja logistiikka) resurssointi ja työprosessien kehittäminen sekä fyysisen työympäristötoimivuuden parantaminen tilaratkaisujen, ergonomian, tietotekniikan, sisäilmaston ja ääniympäristön osalta.
5. Tarkempien työympäristön ergonomiaan liittyvien kehittämiskohteiden löytämiseksi suositellaan osallistuvan menetelmän ja -työtapojen käyttöä työprosessien analyysissa.
Esimerkkinä tästä on ErgoVSM-mittarin soveltaminen Lean-menetelmän yhteydessä suomalaisessa terveydenhuollossa.
LÄHTEET
Aalto L. Käytettävyystekijöiden huomioiminen sairaala-, perusterveys- ja vanhuspalvelurakennusten työtiloissa. Väitöskirja. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu. Helsinki: Unigrafia Oy 2019.
Aaltonen I, Ala-Kotila P, Järnström H, Laarni J, Määttä H, Nykänen E, Schembri I, Lönnqvist A, Ruostela J, Laihonen H, Jääskeläinen A, Oyue J and Nagy G.
2012. State-of the-Art Report on Knowledge Work. New Ways of Working.
VTT Technology 17. VTT, Espoo. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
https://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T17.pdf (Luettu 20.4.2019) Autio A. Prosessiajattelu ja sairaala-arkkitehtuuri. Diplomityö. Espoo: Teknillinen
korkeakoulu 2006.
Anttonen H, Räsänen T. (toim.). Työhyvinvointi – uudistuksia ja hyviä käytäntöjä.
Progress/application for programme vp/2007/005/371. Työterveyslaitos 2007.
Aura O, Ahonen G, Hussi T, Ilmarinen J. 2016. Strateginen hyvinvointi.
Tutkimusraportti. Helsinki. Saatavilla www –osoitteessa:
https://www.ossiaura.com/uploads/1/6/5/4/16543464/strateginen_hyvinvointi_2 016_www.pdf (Luettu 12.1.2018)
Barnas K, Addams E. Enemmän kuin sankareita – Lean-ajattelun mukainen terveydenhuollon johtamismenetelmä. Tallina: Duodecim 2017.
Dellve L, Williamsson A, Strömgren M, Holden R. J, Eriksson A. Lean implementation at different levels in Swedish hospital: the importance for working conditions and stressIJHFE 2015;3:235-253. (Luettu 20.2.2018)
Edwards K, Winkel J. Accounting for effect modifiers in ergonomic intervention resesrch. Nordic Ergonomics Society Conference (NES). Kuopio 2016a:191-193. (Luettu 10.2.2018)
Edwards K, Winkel J. Some key issues in the development of ergonomic intervention tools. Nordic Ergonomics Society Conference (NES). Kuopio 2016b:175-178.
(Luettu 10.2.2018)
Edwards K. Test og udvikling af Ergonomisk Valuestream Mapping (ErgoVSM).
Afrapportenring af projektet. 2017. Saatavilla pdf-tiedostona muodossa:
https://amid.dk/media/4406/ergovsm-slutrapport.pdf (Luettu 10.2.2018)
Elovainio M, Virtanen M, Oksanen T. Lääkäreiden työolot, terveys ja työkyky.
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2017;133:7:647-52. Saatavilla pdf- muodossa tiedostossa: http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/7/duo13647.
(Luettu 7.4.2018)
Fagerholm N. Sairaaloiden somaattisten poliklinikoiden hoitotyön henkilöstömitoitus tunnusluku- ja asiantuntijaperusteinen mallinnus. Väitöskirja. Hoitotieteen laitos. Itä-Suomen yliopisto 2014:102-106.
Haapamäki J, Hietanen P, Mikkonen V, Nenonen S, Niemi O, Nissinen O, Rantanen A, Ruoppila S, Staffans A, Teräväinen H, Tyvimaa T, Vartiainen M, Vuorela M.
Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun. Helsinki: Tekes julkaisu 2011:12.
Hakanen J. Työn imun arviointimenetelmä (Utrecht Work Engagement Scale) käyttäminen, validointi ja viitetiedot Suomessa. Työterveyslaitos. 2009.
Saatavilla pdf
muodossa:http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134804/Ty%C3%B6n_i mun_arviointimenetelm%C3%A4.pdf?sequence=1 (Luettu 10.4.2019)
Hakanen J. Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla. Sosiaalipsykologian alan väitöskirja. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 27. Helsinki: Työterveyslaitos 2004.
Heponiemi T, Sinervo T, Räsänen K, Vänskä J, Halila H, Elovainio M. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien hyvinvointi ja terveys – laaja kohorttitutkimus –hankkeen loppuraportti. Stakes Raportteja 2008:35.
Honkanen T. Työ ja mielenterveys. Teoksessa Martimo K-P, Uitti J, Antti-Poika M.
(toim.) Työstä terveyttä. 1.painos. Porvoo: Dudecim. Bookwell Oy 2010:70-73 Hupli M. Eksote kuntoutuksen uudistajana. Toimijuuden ja osallisuuden tukeminen
Lapin yliopisto. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 2015. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: https://docplayer.fi/23508908-Eksote-kuntoutuksen-uudistajana.html (Luettu 31.6.2018)
IEA, International Ergonomics Association. 2016. What is ergonomics?
https://www.iea.cc/whats/index.html (Luettu 28.5.2016)
Ilmarinen J. Pitkää työuraa! Ikääntyminen ja työelämän laatu Euroopan unionissa.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy 2006.
Jarebrant C, Johansson Hanse J, Harlin U, Ulin K, Winkel J, Edwards K, Birgisdottir D, Gunnarsdottir S. Ergonomic Value Stream Mapping (ErgoVSM). Tool and User Guide. Nordic Council og Ministers. 2016. Saatavilla www-sivulla:
https://norden.diva-portal.org/smash/get/diva2:1049754/FULLTEXT01.pdf (Luettu10.2.2018)
Jorma T, Tiirinki H, Bloigu R, Turkki L. LEAN thinking in Finnish healthcare.
Leadership in Health Service. 2015;29:1:9-36.(Luettu 20.2.2018)
Kalakoski V, Käpykangas S, Valtonen T, Salinheimo S, Koivisto T, Paajanen T, Louhi R. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä. Satakunnan keskussairaalan kehittämishanke. Hankeraportti. Työterveyslaitos 2018:2-6,
29-31. Saatavilla pdf- muodossa
osoitteessa:http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136179/Kognitiivisen_
ergonomian_parantaminen_hoitotyossa.pdf (Luettu 17.4.2018)
Kasvio A. (2010) Suomalaisen työelämän muutokset työterveyden näkökulmasta Teoksessa Martimo K-P, Uitti J. ja Antti-Poika M. (toim.). Työstä terveyttä.
1.painos. Porvoo: Dudecim. Bookwell Oy 2010:26-35.
Kivekäs T. (2018). Työ ja mielenterveys. Teoksessa Martimo K-P, Uitti J, Antti-Poika M. (toim.). Työstä terveyttä. 4. Uudistettu painos. Tallinna: Dudecim. Printon 2018:118-128.
Kokkinen L. Työntekijät julkisten sairaaloiden rakennemuutostarpeiden synnyttäjinä ja rakennemuutosten seurausten kokijoina. Akateeminen Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Työterveyslaitos. Tampereen yliopistopaino Oy 2013.
Koivisto P. Virtuaaliympäristö käyttäjälähtöisen suunnittelun apuvälineenä (Case Seinäjoen keskussairaalan laajennus). Diplomityö. Arkkitehtuurin Osasto. Oulun Yliopisto 2010.
Kotilainen H. Evidence Based Design (EBD) ja käyttäjälähtöisyys tutkimuksessa.
Espoo. HospiTool Workshop 1.12.2006.
Kuutti W. Käytettävyys, suunnittelu ja arviointi. Saarijärvi: Talentum Media Oy, Gummerus Kirjapaino Oy 2003.
Kurenniemi M. Sairaaloiden tilaratkaisut vaikuttavat tuottavuuteen. Yhteiskunta-politiikka 2004;69:4:387-392. (Luettu 5.3.2011)
Kyläkoski E. Käyttäjän tarpeiden selvittäminen hankesuunnittelussa. Diplomityö.
Teknillinen korkeakoulu Espoo 2003.
Laine M, Pentti J, Wickström G. Hoitajien ajatukset lähteä hoitoalalta. Turun aluetyöterveyslaitos
2004.
Laine M. Hoitajana huomennakin: Hoitajien työpaikkaan ja ammattiin sitoutuminen.
Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja 2005.
Laine P. Työhyvinvoinnin kehittäminen – Hyvän kehittämisen reunaehtoja tutkimassa.
Väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja 2013.
Launis M, Lehtelä J. (toim.). Ergonomia. Tampere: Työterveyslaitos. Tammerprint Oy 2011a:3- 338.
Launis M. Ihminen ja toiminta suunnittelun lähtökohtana. Osallistuminen ja yhteistyö ergonomisessa kehittämistoiminnassa. Teoksessa: Launis M, Lehtelä J. (toim.).
Ergonomia. Tampere: Työterveyslaitos. Tammerprint Oy 2011b: 291-317.
Lehtelä J. Ergonomia. Kurssilla T121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. TTK. Työterveyslaitos. 21.2.2007:6. Saatavilla PowerPoint -tiedostona sivuilla: https://docplayer.fi/6160012-Ergonomia-kurssilla-t-121-2100-johdatus-kayttajakeskeiseen-tuotekehitykseen-21-2-2007.html (Luettu 3.3.2019)
Lehtelä J. Työtilat ja kulkureitit. Teoksessa: Launis M, Lehtelä J. (toim.). Ergonomia.
Tampere: Työterveyslaitos. Tammerprint Oy 2011: 129-146
Lehto A-M, Sutela H, Pärnänen A. Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus. STM:n tilaama selvitys Tilastokeskukselta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:33. (Luettu 2.9.2015)
Lehto J, Kärnä S, Nenonen S ja Rasila H. Käytettävyyden tutkiminen rakennetussa ympäristössä. Teoksessa: Rasila H, Nenonen S, Kärnä S (toim.). Rakennetun ympäristön käytettävyys. Käyttäjän ja tilan vuorovaikutusta tutkimassa. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + teknologia 20/2012. Oppimateriaali. Helsinki:
Unigrafia Oy 2013:7-15. (Luettu 15.3.2019)
Leinonen T, Solovieva S, Husgafvel-Pursiainen K, Virta L, Lakksonen M, Aurri-Rämö I, Viikari-Juntura E. Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla.
Alkuperäistutkimus. Duodecim 2018;134:1738-1748. Saatavilla pdf-tiedostona muodossa: https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo14481.pdf (Luettu 12.5.2019)
Manka M-L ja Manka M. Työhyvinvointi. Alma Talent Oy. e-kirja 2016.
Marjala P. Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisena prosessina – narratiivinen arviointitutkimus. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2009.
Menetelmäopetuksen tietovaranto 2008. KvantiMOTV. Mittaaminen. Mittareiden luotettavuus. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavilla www-osoitteessa:
https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/mittaaminen/luotettavuus.html#validite etti (Luettu 9.5.2019)
Modig N ja Åhlström P. Tätä on Lean. 6. painos. Tukholma: Rheologica publishing 2016.
Mäkijärvi M. Lean -menetelmä Suomalaisessa terveydenhuollossa –kokemuksia ja haasteita HUS:ssa. Sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA –tutkielma. Tampereen yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto 2013.
Mäkikangas A, Feldt T, Kinnunen U. Positiivisen psykologian näkökulma työhön ja työhyvinvointiin. Teoksessa: Kinnunen U, Feldt T, Mauno S. Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. 2. painos. Juva: PS-kustannus 2008:56-61.
Mäkitalo J. Työkyvyn ulottuvuudet. Teoksessa: Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J.
(toim.) Työstä terveyttä. Porvoo: Duadecim 2010;162-169.
Metsämuuronen J. 2001. Monimuuttujamenetelmien perusteet SPSS-ympäristössä.
Metodologia –sarja 7. Viro: International Methelp Ky 2001;17-58.
Nuikka M-L. Sairaanhoitajien kuormittuminen hoitotilanteissa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto 2002.
Nykänen E, Porkka, Aittala M, Kotilainen H, Räikkönen O, Wahlström M, Karesto J, Yli-Karhu T, Larkas-Ipatti E. HospiTool. Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Espoo:
VTT Tiedotteita Research Notes 2455, 2008. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa: http://hospitool.vtt.fi/files/raportit/HospiTool_T2455.pdf (Luettu 10.1.2011)
Nykänen E, Tuomaala P, Laarni J, Dhinakaran K, Saarinen K, Yli-Karhu T, Hämäläinen K, Koskela T, Eerikäinen H, Salminen-Tuomaala M, Hellman T, Rintamäki K, Vimpari K, Kilpikari J, Jääskeläinen J. ja Kotilainen H. A user-oriented, evidencebased design prject of the first Finnish singleroom ICU-Results of EVICURES project. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. Tampere:
Juvenes Print. 2016:33-55. Saatavilla www-osoitteessa:
https://www.academia.edu/24315987/A_user
oriented_evidencebased_design_project_of_the_first_Finnish_single_room_ICU ._Results_of_EVICURES_project (Luettu 20.4.2019)
Pekkarinen L. The relationships between work stressors and organizational performance in longterm care for elderly residents. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto 2008.
Puttonen S, Hasu M, Pahkin M. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseen työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos 2016.
Rahkonen O, Talala K, Sulander T, Laaksonen M, Lahelma E, Uutela A, Prättälä R.
(2007) Koettu terveys. Julkaisussa: Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E, Prättälä R, MartelinT, Ostamo A, Keskimäki I, Sihto M, Takala K, Hyvönen E, Linnanmäki E. (toim.) Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980−2005. STM 2007;23:65-73. Saatavilla
pdf-tiedostona osoitteessa;
https://thl.fi/attachments/kouluterveyskysely/Julkaisuja/passthru.pdf (Luettu 10.4.2019)
Rauramo P. Työhyvinvoinnin portaat. Viisi vaikuttavaa askelta. Helsinki: Edita Publishing 2008.
Reijula J, Tommelein I.D. Lean hospitals: A new challenge to facility designers.
Intelligent Buildings International 2012;4:2:126-143. (Luettu 5.3.2014)
Reijula J, Ruohomäki V, Lahtinen M, Reijula K, Nevala N, Aalto L, Itkonen E.
Terveydenhuollon työprosessien, palveluiden ja tilojen kehittäminen Lean – ajattelun avulla. TSR hankenro:114102. Hankesuunnitelma. Versio 1.3.
Työterveyslaitos 2014.
Reijula J, Ruohomäki V, Lahtinen M, Aalto L, Reijula E, Reijula K. Terveydenhuollon työprosessien, palveluiden ja tilojen kehittäminen Lean –ajattelun avulla (TeLean). Tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos 2017.
Saatavilla pdf –muodossa tiedostona:
http://www.julkari.fi/handle/10024/135043 (Luettu 10.11.2017)
Ruohomäki V ja Lahtinen M. Työympäristö ja työhyvinvointi -seurantakysely.
Työterveyslaitos 2013a.
Ruohomäki V ja Lahtinen M. 2013b. Osallistuva suunnittelu tilamuutoksessa – prosessit ja menetelmät. Sisäilmaseminaari. Työterveyslaitos. Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY raportti 31:147-152.
Ruohomäki V, Haapakangas A, Lahtinen M. 2013c. Tilat työn mukaisiksi: Työn analyysi ja koettu sisäympäristö yliopistossa. Sisäilmaseminaari.
Työterveyslaitos. Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY raportti 31:135-140.
Siltaloppi M, Kinnunen U. Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma palautumiseen. Työ ja ihminen. Kuormittuneisuus I. Leppänen A, Takala E-P (toim.). Työterveyslaitos. 2007:21:1;30-41. Saatavilla pdf -tiedostona muodossa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132312/Tyojaihminen_1_2007.pd f?sequenc=1&isAllowed=y#page=32 (Luettu 9.5.2019)
Siukola A, Nygård C-H Stålhammar H, Perkiö-Mäkelä M. Ergonomia ja työolojen kehittäminen hoitotyössä vuosina 1992 – 2003. Työ ja ihminen 2004:18:4, s.
318 – 327.
Sipiläinen P. Kuntouttavan hoivatyön vaatimukset ikäihmisten asunnoille. Väitöskirja.
Aalto-yliopisto 2011.
Sosiaali- ja terveysministeriö. Sairaalat ja erikoissairaanhoito. 2015. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://stm.fi/sairaalat-erikoissairaanhoito. (Luettu 10.9.2015)
Suneja A, Suneja C. Lean ja terveydenhuolto. Tallinna: Duodecim 2017.
Sutela H, Lehto A-M. Työolojen muutokset 1977-2013. Suomen virallinen tilasto.
Helsinki: Tilastokeskus 2014.
Suomen Standardisoimisliitto. SFS-KÄSIRJA 48-1. Esteettömyys. Osa 1: Johdanto ja periaatteet tuotteiden, palveluiden ja ympäristön suunnitteluun. 1. painos.
Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2010:6-7.
Suomen standardisoimisliitto. 2017. Ergonomian ja käytettävyyden standardit.
Saatavilla www-sivulla: http://www.sfs.fi/files/61/Ergonomia2017_web.pdf (Luettu 2.3.2019)
Tamminen-Peter L. Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa - kolmen siirtomenetelmän vertailu. Akateeminen väitöskirja.
Hoitotiede. Turun yliopiston julkaisuja 2005.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014. Palkat ja työvoimakustannukset. Tilastoraportti 2015:16. Saatavilla
www-muodossa osoitteessa: http://www.julkari.fi/handle/10024/126388 (Luettu 20.9.2015)
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2014. Hyvinvointi- ja terveyserot. Koettu terveys.
Saatavilla ositteessa; https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/terveys/koettu-terveys (Luettu 30.4.2019)
Työturvallisuuslaki 2002/738. Annettu Helsingissä 23.8.2002. Saatavilla sähköisesti:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738. (Luettu 20.1.2011)
Ulrich R.S. Effects of Healthcare Environmental Design on Medical Outcomes.
Teoksessa: A Dilani (toim.) Design and Health: Proceedings of the Second International Conference on Health and Design. Stockholm, Sweden: Svensk Byggtjanst 2001:49 – 59.
Ulrich R. S. What is Evidence Based Design? and Hospital of the Future, What is it like? Aallon harjalla –näyttöön perustuva suunnittelu, HospiCaseY päätösseminaari 15-16.3.2011. Seinäjoki. Luento materiaali 2011.
Utriainen K. Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2009.
Valtonen E. Kuvaileva tilastotiede ja aineiston hankinta –oppikurssi. Tilastotieteet. Itä-Suomen yliopisto 2015.
Väyrynen S, Nevala N, Päivinen M. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa.
Tampere: Teknova Oy 2004:7-40, 143-230
Yli-Karhu T, Kotilainen H, Nykänen E, Porkka J. Käyttäjälähtöisen Y-talo -hankkeen loppuraportti. HospiCaseY. Julkaisusarja B:raportti. 2011. (Luettu 7.3.2019) Wahlström M, Kotilainen H. Käyttäjäarvioita potilashuoneista virtuaalitilassa ja nykyisistä osastoista. Stakes 2008. Saatavilla pdf-muodossa osoitteessa:
http://hospitool.vtt.fi/CAVE_osastot_raportti_v28052008.pdf (Luettu 11.2.2011) Wahlstöm M, Aittala M, Kotilainen H, Yli-Karhu T, Porkka J, Nykänen E. CAVE for
collaborative patient room design: analysis with end-user opinion contrasting method. Virtual Reality. 2010;14:197–211. (Luettu 1.3.2011)
LIITTEET
Liite 1. Pääkomponenttianalyysin PCA
TAULUKKO 1. Pääkomponentit ja niille latautuneet työympäristön käytettävyys väittämät (vastauskysymys 15) sekä uudet summamuuttujat sekä tunnusluvut.
Taulukko 1. Pääkomponentit ja niille latautuneet väittämät työympäristön käytettävyys -väittämistä (kys.15.)
Pääkomponentit: 1.Yhteisöllisyys 2. Työrauha 3. Päivänvalo 4. Säädettävyys 5. Tietojärjestel-mät
Keskihajonta 0,82374 0,94253 1,55286 0,83582 0,89860
One-Sample
Asteikko 1-5, jossa 1= täysin samaa mieltä, 5= täysin eri mieltä
Liite 2. Pääkomponenttianalyysi PCA
TAULUKKO 2. Pääkomponentit ja niille latautuneet työympäristön käytettävyys -väittämät (vastauskysymys 16) ja uudet summamuuttujat sekä tunnusluvut.
Taulukko 2. Pääkomponentit ja niille latautuneet väittämät työympäristö käytettävyys -väittämistä (kys. 16.)
Pääkomponentit: 1. Työtilojen määrä 1. Miellyttävyys 3. Esteettisyys 4. Ergonomia
Latautuneet
riittävän lähellä Käytetyt kaluste- ja lattiamateriaalit
Keskihajonta 0.93536 0,80743 0,87336 0,80351
One-Sample
Asteikko 1-5, jossa 1= täysin samaa mieltä, 5= täysin eri mieltä
Liite 3. Pääkomponenttianalyysi PCA
TAULUKKO 3. Pääkomponentit ja niille latautuneet väittämät työprosessien sujuvuus -väittämistä (vastauskysymys 23) sekä uudet summamuuttujat sekä tunnusluvut.
Taulukko 3. Pääkomponentit ja niille latautuneet työn sujuvuus -väittämät (vastauskysysmys 23.)
Pääkomponentit: 1. Työyhteisön sujuvuus 2. Fyysisen työympäristön toimivuus
Latautuneet väittämät: Haittaavatko johtamiseen liittyvät
pulmat työsi suorittamista? Haittaavatko tilaratkaisun toimivuuteen liittyvät ongelmat työsi suorittamista?
Haittaavatko työn organisointiin liittyvät ongelmat työsi suorittamista?
Haittaavatko tietotekniikkaan liittyvät ongelmat työsi suorittamista?
Haittaavatko yhteistyöhön liittyvät ongelmat työsi suorittamista?
Haittaavatko työpisteesi ergonomiaan liittyvät puutteet työsi suorittamista?
Aiheuttavatko keskeytykset ongelmia työssäsi?
Haittaavatko työtilasi sisäilmastoon liittyvät ongelmat työsi suorittamista?
Haittaavatko työtilasi ääniympäristöön liittyvät ongelmat työsi suorittamista?
Tunnusluvut ja summamuuttujien luotettavuustestit:
Keskiarvo 3,1432 3,1408
Mediaani 3,2500 3,2000
Keskihajonta 0,90789 0,78509
One-Sample Kolmogrov-Smirnov testi (p<0.05)
0,041 0,200
Cronbach`s Alpha (>0,7) 0,832 0,739
Asteikko 1-5, jossa 1=erittäin harvoin tai ei koskaan, 5=hyvin usein tai jatkuvasti
Liite 4. (1/2) Työn imun tuntemukset
TAULUKKO 5. Työn imun tuntemukset ammattiryhmittäin, arviointiasteikolla 1-7 (ei lainakaan – päivittäin). Kuinka usein sinulla on väittämien kaltaisia tuntemuksia tai ajatuksia työssäsi?
Sairaan- Fysiote- Lääkäri Muu työ Kaikki
hoitaja rapeutti
(n=51) (n=24) (n=13) (n=15) (n=103) Tunnen olevani täynnä energiaa, kun teen työtäni
Keskiarvo 5,35 5,92 5,77 5,47 5,55 Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni
Keskiarvo 5,31 5,96 5,92 5,53 5,57
Maksimi päivittäin päivittäin päivittäin päivittäin päivittäin Työni inspiroi minua Aamulla herättyäni minusta tuntuu hyvältä lähteä töihin
Keskiarvo 5,22 5,96 5,08 5,27 5,38
Liite 4. (2/2) Työn imun tuntemukset
TAULUKKO 6. Työn imun tuntemukset ammattiryhmittäin, arviointiasteikolla 1-7 (ei lainakaan – päivittäin) Kuinka usein sinulla on väittämien kaltaisia tuntemuksia tai ajatuksia työssäsi
Sairaan- Fysiote- Lääkäri M uu työ Kaikki
hoitaja rapeutti
(n=51) (n=24) (n=13) (n=15) (n=103) Tunnen tyydytystä, kun olen syventynyt työhöni
Keskiarvo 5,49 6,04 6,38 6,07 5,82
Keskihajonta 1,690 1,268 ,650 1,033 1,440
Mediaani 6,00 6,50 6,00 6,00 6,00
Minimi en koskaan kerran kerran muutaman en
Minimi en koskaan kerran kerran muutaman en