Ensinnäkin haluan erityisesti kiittää tämän tutkimuksen mahdollistumisesta tutkimukseeni osallistunutta luokkaa sekä opettajia. Heidän avullaan aineistonkeruuprosessi oli kivuton ja tehokas. Oppilaiden kanssa työskennellessäni sain itselleni arvokkaita kokemuksia ja muis-toja heidän rehellisistä näkemyksistään niin historian opetuksen, kuin yleisesti koulumaail-mankin saralla. Haluan myös kiittää tämän tutkimusprosessin aikana minua ohjanneita opet-tajia, joiden avulla työni lähti siihen suuntaan kuin halusinkin ja sain siitä itselleni paljon uutta tempoa omaa tulevaisuuden uraani varten.
LÄHDELUETTELO
Aarnos, E. 2018. Kouluun lapsia tutkimaan: Havainnointi, haastattelu ja dokumentit. Teok-sessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannu, Jyväskylä.
Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino, Tampere.
Anderson, M., Carrol, J., Cameron, D. 2009. Drama education with digital technology. Con-tinuum International Pub, London, New York.
Ashby, R., Lee, P. 1987. Children’s Concepts of Empathy and Understanding in History.
(ss. 62-87.) Teoksessa Portal, C. 1987. The history curriculum for teachers. Falmer press, London.
Barton, K., Levstik, L. 2004. Teaching history for the common good. Lawrence Erlbaum Associates, Mahwah, New Jersey.
Bengtsson, M. 2016. How to plan and perform a qualitative study using content analysis.
NursingPlus Open 2 (2016), pp. 8-14. https://www.sciencedirect.com/science/ar-ticle/pii/S2352900816000029 [luettu 26.07. 2019.]
Berger, P., Luckmann, T. 1994. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Gaudeamus, Hel-sinki.
Cannadine, D., Keating, J., Sheldon, N. 2011. The right kind of history: Teaching the past in twentieth-century England. Palgrave Macmillan, Basingstoke, Hampshire, New York.
Castrén, M., Ahonen, S., Arola, P., Elio, K., Pilli, A., 1992. Historia koulussa. Yliopisto-paino, Helsinki.
Courtney, R. 1974. Play, drama & thought: the intellectual background to drama in educa-tion. Cassell & Collier Macmillan publishers, London.
Dickinson, R., Neelands, J. 2005. Improve your primary school through drama. David Ful-ton, London.
Elio, K. 1992. Mitä historian ainedidaktiikka on? Teoksessa Castrén, M., Ahonen, S., Arola, P., Elio, K., Pilli, A., 1992. Historia koulussa. Yliopistopaino, Helsinki.
Fleming, M. 2003. Starting Drama Teaching. Second Edition, Fulton, London.
Grant, S. 2003. History lessons: teaching, learning and testing in U.S. high school class-rooms. Erlbaum, Mahwah, New Jersey.
Hakkarainen, P., Kumpulainen, K. 2011. Liikkuva kuva: muuttuva opetus ja oppiminen.
Kokkola: Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, mediapedagogiikkakeskus, Jyväs-kylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chynedius.
Heikkinen, H. 2004. Vakava leikillisyys: draamakasvatusta opettajille. Kansanvalistusseura, Helsinki.
Heikkinen, H. 2005. Draamakasvatus: opetusta, taidetta, tutkimista! Minerva, Jyväskylä.
Heikkinen, H. 2017. Ajattele toimien: kohti draamakasvatuksen syvempää ymmärtämistä.
T:mi Raija Airaksinen/Draamatyö, Helsinki.
Hirsjärvi, S., Hurme, H. 2000. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Yliopistopaino, Helsinki.
Hockley, N., Dudeney, G. 2017. Digital learning in 2020. Teoksessa Carrier, M., Damerow, R., Bailey, K. 2017. Digital language learning and teaching. Routledge, New York.
Hornbrook, D. 1998. Education and Dramatic Art. Routledge, London, New York.
Hornbrook, D. 2002. On the subject of drama. Routledge, London, New York.
Hsieh, H., Shannon, S. 2005. Three Approaches to Qualitative Content Analysis. Qualitative Health Research/November 2005. https://www.researchgate.net/profile/Sarah_Shan-
non/publication/7561647_Three_Approaches_to_Qualitative_Content_Analy- sis/links/0fcfd50804371472d8000000/Three-Approaches-to-Qualitative-Content-Analy-sis.pdf [luettu 20.05.2019.]
Husbands, C., Kitson, A., Pendry, A. 2003. Understanding history teaching: teaching and learning about the past in secondary schools. Open University press, Buckingham.
Husbands, C. Kitson, A., Steward, S. 2011. Teaching and learning history 11-18: Understan-ding the past. Maidenhead, McGraw-Hill.
Jyrinki, E. 1976. Kysely ja haastattelu tutkimuksessa. Gaudeamus, Helsinki.
Järvinen, M. 2011. Konstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan pedagogisena työvälineenä alkuopetuksessa: näkökulmia muutokseen. University press, Tampere.
Kalli, P., Malinen, A. 2005. Konstruktivismi ja realismi. Kansanvalistusseura, Helsinki.
Kananen, J. 2014. Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: miten kirjoitan kvalitatiivisen opin-näytetyön vaihe vaiheelta. Ammattikorkeakoulu, Jyväskylä.
Kee, K. 2014. Pastplay: Teaching and Learning History with Technology. University of Michigan Press.
Lévesque, S. 2014. Why can´t you just tell us? Learning Canadian history with virtual histo-rian. Teoksessa Kee, K. 2014. Pastplay: teaching and learning history with technology. The University of Michigan press, Michigan.
Mehtäläinen, J., Niilo-Rämä, M., Nissinen, V. 2017. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osal-listuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2016 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä. https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-si-vut/2017/ICCS2016-D120 (luettu 26.07.2019)
Metsämuuronen, J. 2001. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Methelp, Helsinki.
Mills, K. 2013. Teaching history in the digital age. University of Michigan press, Michigan.
Opetushallitus, 2014. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus, Helsinki.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012. Perusopetuksen tuntijako. Valtioneuvoston asetus.
https://minedu.fi/documents/1410845/4123068/Perusopetuksen-tuntijako-Valtioneuvoston-asetus-28.6.2012.pdf/8c904085-afa3-46c0-9edc-12bc3eef52bf [luettu 01.07.2019.]
Ouakrim-Soivio, N., Kuusela, J. 2012. Historian ja yhteiskuntaopin oppimistulokset perus-opetuksen päättövaiheessa 2011. Opetushallitus: Koulutuksen seurantaraportit 2012:3.
https://www.oph.fi/download/139945_Historian_ja_yhteiskuntaopin_oppimistulokset_pe-rusopetuksen_paattovaiheessa_2011.pdf [luettu 05.07.2019]
Padgett, D. 2004. The Qualitative research experience. Thomson Brooks/Cole cop, Belmont, CA.
Phillips, T. 2003. The drama classroom: action, reflection, transformation. Routledge Fal-mer, London.
Pilli, A. 1992. Historian oppiminen ja ymmärtäminen. Teoksessa Castrén, M., Ahonen, S., Arola, P., Elio, K., Pilli, A., 1992. Historia koulussa. Yliopistopaino, Helsinki.
Portal, Christopher. 1987. The history curriculum for teachers. Falmer press, London.
Prensky, M. 2008. The Role of Technology in teaching and the classroom. Educational Tech-nology. Nov-Dec, 2008.
Rantala, J. 2011. Assessing historical empathy through simulation – How do Finnish teacher students achieve contextual historical empathy? https://researchportal.helsinki.fi/fi/publica-tions/assessing-historical-empathy-through-simulation-how-do-finnish-te [luettu 03.07.2019]
Rantala, J., Ahonen, S. 2015. Ajan merkit. Historian käyttö ja opetus. Gaudeamus, Helsinki.
Rautiainen, M., Hiljanen, M., Ranka, R. 2012. Historian opetuksen mieli ja mielettömyys.
Jyväs-Ainola.
Sandwell, R., Sutton-Lutz, J. 2014. What has mystery got to do with it? Teoksessa Kee, K.
2014. Pastplay: teaching and learning history with technology. The University of Michigan press, Michigan.
Schools Council (Great Britain) 1976. A New look of history. Schools History 13-16 Project.
Homes McDougall, Edinburgh. http://www.schoolshistoryproject.co.uk/wp-con-tent/uploads/2015/12/NewLookAtHistory.pdf [luettu 03.07.2019]
Schwartz D., Hartman, K. 2006. It’s Not Television Anymore: Designing Digital Video for Learning and Assessment. Teoksessa Goldman, R., Barron, R., Derry, S. 2006. Video Re-search in the Learning Science. Lawrence Erlbaum Associates, Inc cop, Mahwah, New Jer-sey.
Seixas, P., Morton, T. 2013.The big six: historical thinking concepts. Nelson Education, To-ronto.
Shen, C., Meng, Z., Lu, Y. 2016. History Teaching in the Era of Information Technology.
Teoksessa Wojdon, J. 2016. E-teaching history. Cambridge Scholars Publishing.
Smelser, N., Baltes, P. 2001. International encyclopedia of the Social & Behavioral Sci-ences: Vol 7. EFF-EV. Elsevier.
Taylor. P. 2000. The drama classroom: action, reflection, transformation. Routledge/Falmer, London, New York.
Timmins, G., Vernon, K., Kinealy, C. 2005. Teaching and Learning History. Thousand Oaks, Calif: SAGE, London.
Tuomi, J., Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi, Helsinki.
Tuomi, J., Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyh-tiö Tammi, Helsinki.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäily-jen käsitteleminen Suomessa. https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [luettu 31.03.2019]
Underwood, J., Farrington-Flint, L. 2015. Learning and the e-generation. John Wiley &
Sonc Inc. Malden, Massachusetts.
Underwood, J., Underwood, G. 1990. Computers and learning: Helping children acquire thinking skills. Blackwell, Oxford.
VanSledright, B. 2004. What does it mean to think historically… And how do you teach it?
National Council for the Social studies. Social education, 68 (3), ss. 230-233.
https://www.socialstudies.org/publications/socialeducation/april2004/what-does-it-mean-to-think-historically-and-how-do-you-teach-it [luettu 24.07. 2019.]
Veijola, A. 2016, Historiatietoisuus, historiallinen ajattelu ja historian tekstitaidot: Uuden opetussuunnitelman moninaiset lähtökohdat. Kasvatus & Aika 10(2), 6-18. http://www.kas-vatus-ja-aika.fi/dokumentit/a1_veijola_1606162048.pdf [luettu 24.07. 2019.]
Vilkka, H. 2018. Havainnot ja havainnointimenetelmät tutkimuksessa. Teoksessa Valli, R.
2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloit-televalle tutkijalle. PS-kustannus, Jyväskylä.
Wiszewski, P. 2016. Digital or cultural challenges? Teoksessa Wojdon, J. 2016. E-teaching history. Cambridge scholars Publishing.
LIITTEET
LIITE 1. WILMA -viesti vanhemmille ennen varsinaista tutkimuslupaa (Huom! Liitteestä on poistettu kaikki mahdolliset oppilaiden henkilötiedot.)
Heippa!
Nimeni on Minna Saarinen ja teen parhaillani gradua kuudennen luokan historian opetuk-sesta. Tarkoitus olisi saada opettajan paperit kesällä ulos ja siksi otankin nyt teihin yhteyttä!
Graduni käsittelee historianopetusta, tarkemmin sanottuna historian taitojen opettamista.
Aihe on erittäin ajankohtainen historian opetuksen kehittämisen saralla ja uusin opetussuun-nitelma tähtää juuri ajattelun taitojen kehittämiseen.
Tutkin aihetta oppilaiden näkökulmasta ja tätä varten tarkoitukseni on haastatella oppilaita sekä videoida oppitunteja. Tämä tapahtuisi huhtikuussa historian viimeisellä jaksolla. Pro gradu on virallinen julkaisu, eli sen näkevät kaikki mutta mitään oppilaiden tietoja ja video-pätkiä ei tule kenenkään muun kuin minun nähtäväksi. Gradussani siis analysoin nimet ja henkilötiedot poistaen oppilaiden kokemuksia ja ajatuksia jaksosta.
Olisin kovin kiitollinen, jos vastaisit tähän viestiin alustavasti, mikäli lapsesi saa/ei saa osal-listua tutkimukseen! Tarkemman lupalomakkeen lähetän kaikille lähempänä huhtikuuta!
Kiitos jo etukäteen ja hyvää alkanutta marraskuuta!
Terv, Minna Saarinen
LIITE 2. Tutkimuslupahakemus
TUTKIMUSLUPAHAKEMUS 9.1.2019
Itä-Suomen yliopisto, Minna Saarinen Joensuun kampus 040 764 0226 Yliopistonkatu 2 mipa@uef.fi 80100, Joensuu
Lupa oppilaan osallistumisesta Pro gradu -tutkimukseen
(Huom! Liitteestä on poistettu mahdolliset oppilaiden henkilötiedot.)
Pro gradu -tutkielmani käsittelee 6. luokan historian opetusta. Tutkin oppilaiden ajat-telun taitoja historian opetuksessa ja toteutan tutkimuksessani haastatteluja sekä vide-oin historian oppitunteja. Toteutan aineistonkeruun huhti-toukokuussa 2019 pidettä-vällä historian opetusjaksolla. Haastattelu- ja videoaineistoa ei luovuteta kenenkään ulkopuolisen nähtäväksi ja siitä tullaan poistamaan kaikki oppilaiden henkilötiedot.
Aineisto hävitetään, kun sitä ei enää käytetä tutkimustyössä, vuoden 2020 loppuun mennessä.
Oppilaan nimi: _______________________________________
[ ] Kyllä, lapseni saa osallistua edellä esiteltyyn tutkimukseen.
[ ] Ei, lapseni ei saa osallistua edellä esiteltyyn tutkimukseen.
Huoltajan allekirjoitus ja nimenselvennys:
_______________________________________
Pro gradu -tutkielman ohjaaja:
Timo Martikainen timo.martikainen@uef.fi
LIITE 3. Kooste tutkimuksen aineistosta Ryhmähaastattelut
(5kpl)
Yksilöhaastattelut (10kpl)
Havainnointi
(videoidut oppitunnit) 1. tutkimuskysymys 2. tutkimuskysymys 1. ja 2.
tutkimuskysy-mys
Haastatteluja yhteensä: 15 kpl
Haastattelujen kesto yhteensä: 2h 13min 7s Havainnointimateriaalia yhteensä: 22min 12s
LIITE 4. Ryhmähaastattelurunko
Lämmittelykysymykset
1. Oletteko ennen olleet haastattelussa, millaisia kokemuksia teillä on?
2. Millainen oppiaine historia mielestänne on?
3. Mikä historian opiskelussa on kivaa/mikä ei? Miksi?
4. Koetteko historian opiskelun tärkeänä, miksi?
Käsittelitte tunnilla ihmisten elämää suurkaupungeissa 1600-1700 -luvuilla.
5. Millaista elämä oli suurkaupungissa?
6. Miksi ihmiset tekivät kyseisiä ratkaisuja arjessa (esimerkiksi puhtaus, jätteiden käsittely yms.)?
7. Olivatko kaikki ihmiset teidän mielestänne saman arvoisia? Miksi/miksi ei?
8. Mitä mieltä olette säätyjaosta (aatelisto, papisto ja kolmas sääty)?
9. Miksi ihmiset kuolivat pääosin nuorempina kuin nykyään?
10. Miltä ihmisistä on mahdollisesti tuntunut elää tuollaisissa olosuhteissa ja miksi? Säätyjen väliset erot suhtautumisessa?
11. Miltä sinusta olisi tuntunut jos olisit elänyt kyseisenä aikana ja miksi? (Eri säädyissä?) 12. Mitä itse olisitte tehneet arjesta selvitäksenne, jos olisitte eläneet tuohon aikaan
suur-kaupungissa? Miksi? Eri säädyissä?
13. Miten kaupungit ovat mielestänne muuttuneet nykyaikaan verrattuna?
14. Onko vielä jotain mitä haluaisitte lisätä?
Kiitos haastattelusta!
LIITE 5. Yksilöhaastattelurunko
Kysymykset opetusmenetelmästä (animaatio tai näytelmä)
1. Miten animaation/näytelmän teko on ryhmälläsi sujunut
2. Onko animaation/näytelmän teko ryhmän kanssa auttanut sinua oppimaan tällä jaksolla?
Miksi?
3. Entä onko jokin asia tuntunut vaikealta opiskella/oppia tällä tavalla? (animaation/näytel-män teko)
4. Mikä on mielestäsi tärkein asia, minkä olet ryhmätyön aikana oppinut? Miksi juuri se?
5. Tuleeko sinulle mieleen jotakin sellaista mikä ei ole toiminut ryhmässänne? Mistä se voisi johtua? Entä mitä asialle voisi tehdä?
Kysymykset teknologiasta osana opiskelua
6. Pidätkö tablettien/läppäreiden käytöstä osana opiskelua, miksi?
7. Millaista on ollut käyttää tabletteja nimenomaan historian opiskelussa?
8. Mitä pidät Imotion -sovelluksesta? Onko helppo käyttää? – Onko kokemusta Applesta jo etukäteen?
9. Onko tabletti auttanut sinua oppimaan tällä jaksolla? Miksi ja mitä?
10. Mikä on sinun mielestäsi ollut vaikeaa/helppoa tablettien käytössä, miksi?
11. Entä mikä on ollut vaikeaa/helppoa Imotionin käytössä?
12. Onko jotain, mitä sinä haluaisit tehdä toisin tällä historian jaksolla, miksi?
13. Onko vielä jotain mitä haluaisit sanoa/kysyä aiheesta?
Kiitos haastattelusta!
LIITE 6. 1. tutkimuskysymyksen sisällönanalyysissä muodostuneet ylä- sekä alakategoriat
1. Synkkä ja älytön menneisyys
Alakategoriat Mielikuvituksellisuus Nykyaikainen käsitys Älykkyys Mainintojen
määrä
2 3 2
2. Yleistyneet stereotypiat
Alakategoriat Kuninkaan valta pelotteena Tottumus eikä tietoa paremmasta Mainintojen
määrä
3 4
3. Arkipäivän empatia Alakategoriat Tehdään niin kuin
muutkin
Modernit ratkaisu-mallit
Näkökulman vaihtaminen
Kuninkaan näkökulma Mainintojen
määrä
3 3 4 2
LIITE 7. 2. tutkimuskysymyksen sisällönanalyysissä muodostuneet ylä- sekä alakategoriat
1. Oppiminen
Alakategoriat Aihesisältö Aihesisältöä ei opita
2. Teknologia osana opiskelua
Alakategoriat