Analyysimenetelmäksi valitsin tutkimukseeni sisällönanalyysin. Menetelmä on yksi laadul-lisen tutkimuksen käytetyimmistä ja mahdollisesti myös eniten joustava, sillä siihen ei liity yhtä paljon tarkkoja sääntöjä ja rajoitteita, varsinkin kun analyysin kohteena on teksti. (Hsiu-Fang & Shannon, 2005, 1277.) Sisällönanalyysissä pyritään ymmärtämään aineistoa ja jär-jestelmään sitä muodostaen sen perusteella loogisia johtopäätöksiä. Hsiu-Fang ja Shannon (2005, 1281) avaavat artikkelissaan ohjattua sisällönanalyysiä, joka sopii hyvin omaan tut-kimukseeni. Tällöin analyysiä ohjaa jokin ennalta määrätty teoria, joka mahdollisesti kaipaa lisää tutkimusta tuekseen. Toisaalta tarkoituksena voi myös olla teorian testaaminen käytän-nössä. Tuomi ja Sarajärvi (2018, 127-128) esittelevät myös teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jossa analyysiä ohjaa valmiiksi luotu teoria aiheesta. Esimerkiksi analyysin yläkategoriat muodostetaan valmiista teoriasta ja aineistosta etsitään viitteitä näihin kategorioihin. En-simmäinen tutkimuskysymykseni historiallisen empatian tasoista liittyi valmiiseen teoriaan, jossa kyseiset empatian tasot ovat tarkoin määriteltyjä. Analyysissä minulla oli siis katego-riat valmiina, en luonut niitä itse. Opetusmenetelmää ja teknologiaa koskevaa tutkimusky-symystäni ohjasi myös teoria, mutta ei yhtä vahvasti kuin ensimmäisessä tutkimuskysymyk-sessäni, sillä tässä analyysissä muodostin kategoriat itse teoreettisen viitekehykseni pohjalta.
Bengtsson (2016) esitti artikkelissaan sisällönanalyysin neljä tarkkaa vaihetta, joita tulen noudattamaan omassa sisällönanalyysissäni (taulukko 4).
Taulukko 4. Sisällönanalyysin vaiheet Bengtssonin (2016) mukaan.
1. Hajottaminen
2. Uudelleenrakentaminen 3. Kategorisointi
4. Kooste
Hajottamisella tarkoitetaan aineiston purkamista osiin. Tässä vaiheessa perehdytään aineis-toon ja selvitetään, mistä siinä on kyse. Tutkimuskysymyksiin liittyvät sanat, eleet ja muut huomiot poimin aineistosta, ja ne puolestaan muodostavat pienempiä yksiköitä. Nämä yksi-köt koodataan ja jokaisen koodinimen alle kerätään yksiköitä. Koodinimien tulee olla loogi-sia ja liittyä tutkimuksen aiheeseen olennaisesti. Koodausprosessi kannattaa tehdä pariin ker-taan varmistuksena, jolloin analyysin luotettavuus kasvaa. Uudelleenrakentamisen vai-heessa aloitetaan lukemalla vielä koko aineisto poimittuine yksiköineen läpi. Poimitut yksi-köt tulisi siirtää omalle alustalleen erilleen alkuperäisestä aineistosta. Tässä vaiheessa tulee päättää, aikooko alkuperäistä aineistoa hyödyntää, vai keskittyykö pelkästään poimittuihin yksiköihin ja niistä muodostettuihin koodeihin. Koodeja ja yksiköitä tulee seuraavaksi tii-vistää, jotta niitä voidaan alkaa kategorisoimaan tarkemmin. Suuri virhe analyysissä voi ta-pahtua juuri tässä kohtaa, mikäli tutkija innostuu ottamaan analyysiin mukaan sellaisia yk-siköitä ja kohtia, jotka eivät liity suoraan tutkimuskysymykseen. Viimeisenä vaiheena sisäl-lönanalyysissä on koosteen laatiminen. Kategorisoinnin jälkeen tulee kirjoittaa auki analyysi ja tuoda esille aineiston ”punainen lanka”. (Bengtsson, 2016, 11-12.) Historiallisen empatian osalta olennaista minulle oli löytää aineistosta viitteitä oppilaiden historiallisesta empatiaky-vystä ja tuoda julki niitä havaintoja ja oppilaiden kommentteja, jotka ilmensivät heidän em-patian tasoaan. Sama päti myös oppilaiden käsityksiin opetusmenetelmästä ja teknologian käytöstä opiskelussa.
Oppilaiden henkilöllisyyttä suojaten poistin koko aineistosta kaikki nimet ja muut henkilö-tiedot ja käytin oppilaista koodinimiä O1, O2, O3 ja niin edelleen. Listasin kaikki oppilaat sattumanvaraiseen järjestykseen paperille ja merkitsin nimien perään jokaiselle oman koo-dinimen. Aineistoa litteroidessani käytin vielä oppilaiden nimiä, mutta luodessani kategori-oita ja sijoittaessani oppilaiden kommentteja oikeisiin kategorioihin muutin heidän nimensä ennalta määrätyiksi koodinimiksi. Alla näkyy kaksi esimerkkiä haastattelun anonymisoin-nista ja eräiden oppilaiden kommenteista liittyen historian opiskeluun:
O9: ”no on se iha kiva et oppii mitä ennen on käyny, ettei oo ihan sillee ”emmä tiedä”…”
O13: ” no jotkut niinku kreikkalaiset jutut… emmä tiiä ne ei ollu oikee jotenki kiinnostavia niinku yhtää ku ne saattaa olla epätodellisii…”
Ryhmähaastatteluja oli viisi, joista jokainen kesti keskimäärin 15 minuuttia. Litteroitua ai-neistoa viidestä ryhmähaastatteluista tuli yhteensä 21 sivua. Litteroinnin jälkeen luin aineis-ton useampaan kertaan läpi ja muutin fontin väriä jokaiseen kohtaan, joka liittyi olennaisesti ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni. Seuraava vaihe oli erottaa tämä värjätty teksti muusta, aineistossani olevasta turhasta tekstistä. Valikoitunutta, käytettävää aineistoa jäi 13 sivua. Erotuksen jälkeen aloin käymään huolellisesti läpi valikoitunutta aineistoa lukemalla sitä useampaan kertaan. Valitsemani oppilaiden kommentit pyrin ensin tiivistämään yksin-kertaisemmiksi ilmaisuiksi. Seuraavaksi nämä tiivistetyt ilmaukset muodostivat omia alaka-tegorioita. Nämä alakategoriat saivat omat koodinimensä ja niiden alle keräsin niihin liitty-viä kommentteja. Alakategoriat puolestaan sijoitin niitä kuvaavien yläkategorioiden, Ash-byn ja Leen muodostaman historiallisen empatian tasojen alle. Taulukossa 5 on esitetty esi-merkki sisällönanalyysistä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta.
Taulukko 5. Esimerkki sisällönanalyysistä ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta.
Historiallisen empatian tasojen alle muodostui muutamia alakategorioita, jotka esittelen seu-raavaksi lyhyesti. Ensimmäisenä yläkategoriana toimi 1. historiallisen empatian taso, synkkä ja älytön menneisyys. Tämän yläkategorian alle muodostui yhteensä kolme alakate-goriaa, mielikuvituksellisuus, nykyaikainen käsitys, sekä älykkyys. Toinen yläkategoria oli 2.
tasona toimiva yleistyneet stereotypiat. Tämän kategorian alle muodostui kaksi alakatego-riaa: kuninkaan valta pelotteena sekä tottumus eikä tietoa paremmasta. Kolmas yläkategoria oli historiallisen empatian 3. taso, arkipäivän empatia. Tämä puolestaan sai eniten alakate-gorioita, yhteensä neljä kappaletta: tehdään niin kuin muutkin, modernit ratkaisumallit, nä-kökulman vaihtaminen sekä kuninkaan näkökulma. Liitteessä 6 on koottuna yhteen kaikki 1.
tutkimuskysymyksen sisällönanalyysissä muodostuneet ala- sekä yläkategoriat, sekä mai-nintojen määrät eri kategorioissa.
Ryhmähaastattelujen jälkeen valitsin yksilöhaastatteluihin viisi tyttöä ja viisi poikaa toista tutkimuskysymystäni varten. Haastattelut kestivät noin 10 minuuttia riippuen oppilaasta.
Tässä vaiheessa oli tarkoitus kartoittaa oppilaiden kokemuksia ja käsityksiä historian jakson opetusmenetelmästä sekä teknologian käytöstä osana opiskelua. Litteroitua aineistoa tuli yh-teensä 17 sivua. Tälle aineistolle tein saman kuin ryhmähaastatteluiden aineistolle, ja maa-lasin kaikki ne osiot tekstistä, jotka liittyivät tutkimukseeni olennaisesti. Sen jälkeen erotin maalatun tekstin omaksi tiedostokseen ja näin valikoitunutta aineistoa jäi jäljelle 12 sivua.
Taulukossa 6 on esimerkki sisällönanalyysin toteutuksesta toisen tutkimuskysymykseni Kommentti Tiivistetty
osalta. Taulukossa on esitetty yhden oppilaan pohdintaa siitä, mikä hänen mielestään oli tär-kein hänen oppimansa asia ryhmätyön aikana.
Taulukko 6. Esimerkki sisällönanalyysistä toisen tutkimuskysymyksen osalta.
Päätin myös tämän tutkimuskysymyksen kohdalla tulostaa valikoidun litteroidun aineiston, sillä minun oli helpompi tehdä siihen käsin merkintöjä. Aloitin analysoinnin etsimällä tulos-tetusta aineistosta yhtäläisyyksiä oppilaiden kommenttien välillä, jonka jälkeen erottelin ai-neistosta olennaiset kommentit leikkaamalla. Aloin asettelemaan pinoihin samanlaisia kom-mentteja. Yli jääneitä kommentteja en vielä tässä vaiheessa hävittänyt vaan säästin ne myö-hempää tarkistusta varten. Varmistin näin, että olen varmasti huomioinut kaikki tutkimuk-seeni olennaisesti liittyneet kohdat. Seuraavaksi aloin käymään pinoja läpi ja muodostamaan niistä tarkempia alakategorioita. Lopuksi alakategoriat sijoitin vielä yläkategorioiden alle.
Yläkategorioita teoreettiseen viitekehykseeni nojaten muodostui yhteensä kolme: Oppimi-nen, teknologia opiskelussa, sekä opetusmenetelmä. 2. tutkimuskysymyksen ala- ja yläkate-goriat ovat koottu yhteen liitteessä 7. Liitteessä 7 olen esittänyt myös kategorioihin liittynei-den mainintojen määrät.
Haastatteluiden lisäksi olen hyödyntänyt tutkimuksessani havainnointiaineistoa, jota keräsin muutamilta historian tunneilta jakson aikana. Kuvasin oppitunneilla oppilaiden ryhmätyös-kentelyä projektin parissa. Videoita läpi käydessäni keräsin ylös viitteitä ja huomioita, jotka
Kommentti Tiivistetty
liittyivät selvästi historiallisen empatian ilmenemiseen oppilaiden käytöksessä ja/tai pu-heessa. Näitä huomioita käytin haastatteluaineistoni tukena.
5 TULOKSET
Tässä luvussa esittelen tutkimustulokseni aloittaen ensimmäisestä tutkimuskysymyksestäni, joka koski historiallista empatiaa. Seuraavaksi esittelen toisen tutkimuskysymykseni tulok-set ja loppuun olen koonnut yhteenvedon tuloksista. Luvussa 5.3 olen myös esittänyt dia-grammin muodossa oppilasjakauman historiallisen empatian tasoilla.