Tavoitteeni tässä tutkimuksessa oli oppilaiden tunteiden tarkastelu digitaalisen projektin kehittämisnäkökulmasta. Tutkimuksen tulokset osoittivat nykytilan;
tähänastisella koulussa tehdyllä kehitystyöllä on mahdollista tukea oppilaiden yhteisöllistä toimintaa ja myönteisiä oppimiskokemuksia, mikäli ryhmä on tasapainossa osaamisensa ja vertaissuhteidensa osalta, osaa ja haluaa työskennellä yhteisöllisesti sekä kunnioittaa ja arvostaa toinen toisiaan.
Tuloksien perusteella nousee esiin digitaalisen sisällöntuotannon projektin työskentelytapaan ja siihen vaikuttavaan toimintakulttuuriin liittyviä konkreettisia kehittämiskohteita. Merkittävää projektin onnistumisen kannalta on huomion kiinnittäminen projektin kahteen ensimmäiseen työskentelyvaiheeseen yksittäisen oppilaan ja ryhmän näkökulmasta. Toiminnan aikana tuetaan oppilaan luottamusta itseensä ja ryhmäänsä sekä ryhmässä rakennetaan yhteisöllinen ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä tuetaan yhteisöllisesti tapahtuvaa tutkimusongelman valintaa ja tiedonrakentamista. Toisena erityisesti koulun ja oppimisen toimintakulttuurin kehittämiskohteena on luovan ja leikkisän toiminnan arvostaminen ja mahdollistaminen osana oppimistilanteita, jotta sitä ei tulkittaisi aina toimintaan liittymättömänä ja oppimista vaikeuttavana toimintana.
Kolmanneksi kehittämiskohteeksi nousee ohjaamisen ja tuen kohdentaminen sellaisen toiminnan syntymiseen liittyviin tekijöihin, jotka heijastuvat ryhmän työskentelyssä kielteisesti oppilaaseen itseensä tai ryhmän jäseniin liittyen. Tätä voi tukea esimerkiksi tarkastelemalla jatkuvaan perääntymiseen liittyviä syitä ryhmän sisällä. Neljäntenä kehittämiskohteena on digitaalisuuden ja oppilaiden autonomian yhdistäminen entistä vahvemmin oppimisen toimintakulttuurissa.
Tämä mahdollistaa informaalin oppimisympäristön piirteiden ja oppilaiden intressiperustaisen osaamisen ilmenemisen vahvistaen oppilaiden kokemaa kontrollia, tehtävän arvoa ja myönteistä kokemusta yhteisön jäsenenä olosta.
Tämän tutkimuksen valossa oppilaiden digitaalista osaamista voidaan hyödyntää kouluissa mielekkäällä ja innostavalla tavalla. Osaamisen on siten mahdollista heijastua nuorten mukana työelämään, missä samat digitaalisuuden tuomat moniulotteiset ilmiöt ovat läsnä. Näkemykseni mukaan olemme vasta alkutekijöissä ja lisätutkimusta tarvitaan tästä näkökulmasta.
Työskentelytapana tutkimuksen kontekstina ollut digitaalinen projekti on ollut pedagogisesti toimiva erilaisissa fyysisissä oppimisympäristöissä ja erilaisilla alakoulun luokkaryhmillä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä digitaalisia yhteisöllisiä työskentelytapoja myös muilla kouluasteilla ja
opettajakoulutuksessa. Tuloksia voidaan soveltaa myös vastaavien projektiluontoisten ja oppiainerajat ylittävien, oppilaiden yhteisöllistä oppimista sisältävien mallien kehittämisessä. Viime vuosina maailmaa koetelleen COVID-19-pandemian vaikuttaessa etäopiskelu ja siihen liittyvät mielekästä oppimista ja yhteisöllistä työskentelyä tukevat pedagogiset ratkaisut ovat nousemassa keskeisiksi kehittämiskohteiksi. Yksi mahdollisuus on etäopetukseen soveltuva digitaalinen yhteisöllinen sisällöntuotannon projekti, mikä edellyttää pedagogista kehittämistä ja kokeiluja sekä niiden myötä kasvatustieteellistä tutkimusta siitä, miten oppilaiden tunteet heijastuvat toimintaan etänä työskennellessä.
Tutkimustuloksista ilmenee myös esimerkkejä fyysisen oppimisympäristön merkityksestä digitaaliselle ja yhteisölliselle työskentelylle. Digitaalisen sisällöntuotannon ja työskentelyn huomioiminen oppimisympäristön kiinteissä rakenteissa tukee saavutettavuudellaan ja helppoudellaan oppilaiden yhteisöllistä työskentelyä ja digitaalisten taitojen vertaisoppimista. Tämä kuitenkin vaatii vielä lisää tarkastelua fyysisen oppimisympäristön näkökulmasta, jotta jatkossa voidaan suunnitella parempia, yhteisölliseen työskentelyyn kutsuvia oppimisympäristöjä, joissa digitaalisuus kannustaa ja ohjaa kohti yhteistä, luovaa tiedonrakentamista.
Teoreettisesti tutkimukseni tarjoaa autenttisiin oppimistilanteisiin liittyen lisää tietoa erityisesti digitaalisuuden merkityksestä yhteisölliselle työskentelylle ja oppilaiden tunteille. Kontrolliarvoteorian käyttäminen yhteisöllisessä työskentelyssä teoreettisena viitekehyksenä nosti esille teorian mahdollisuudet hyödyntää sitä oppilaiden tunteiden tarkastelussa myös tältä osin huomioiden sosiaalisen ympäristön monet tekijät. Tutkimusprosessissa koottu, kontrolliarvoteoriaan nojaava, oppilaan tunteisiin vaikuttavien tekijöiden teoreettinen viitekehys tutkittavan ilmiöön liittyen (kuvio 3) vaatii edelleen koettelua ja jatkokehittämistä erilaisten oppilasryhmien ja yhteisöllisen työskentelyn tilanteissa. Näen siinä mahdollisuuden kehittää konkreettista työtä tukevaa mallia, jota opetuksen ja kasvatuksen parissa toimivat voisivat hyödyntää omassa työssään kehittäessään pedagogiikkaansa oppilaiden tunteiden näkökulmasta.
Lisäksi tutkimuksessa nousi esille havaintoja erilaisista säätelytoiminnoista ja ryhmien kehittelemistä säätelyyn liittyvistä rakenteista, mikä herättää myös jatkotutkimuksen tarpeita. Kun oppilaat työskentelevät digitaalisten laitteiden ja sisältöjen kanssa, on satunnainen aiheesta eksyminen ymmärrettävää. Tämän tutkimuksen valossa tämä ilmiö ei noussut merkittäväksi ongelmaksi. Joko tämä toiminta naamioitui häröilyn ja säätämisen taakse tai oppilaat eivät raportoineet aiheesta suoraan, mikäli työskentely ei estynyt. Opettajana tekemäni havainnot ovat osittain samansuuntaisia, oppilaat keskittyivät projektiin innostuessaan tekemisestä ja motivaation ollessa kohdallaan. He myös palasivat työn pariin satunnaisen eksymisen jälkeen hyvin nopeasti joko itse tai ryhmän ohjaamana.
Digitaalisen maailman imu on koulussa selkeästi esillä oleva ilmiö vaikuttaen
oppilaiden (ja koulun aikuistenkin) keskittymiseen, motivaatioon ja pitkäjänteisyyteen. Erityisesti yläkouluikäisten, vielä monella tavalla kehittymisvaiheessa olevien nuorien kohdalla tämä vaikuttaa merkittävästi (Nuorten mediakysely, 2019).
Tutkimuksen yksi kiinnostava näkökulma kasvatustieteen teoreettis-empiirisen kenttään on tutkimuksen tekeminen omaa työtä tutkivana luokanopettajana. Opettajuuteni kautta vahvuuteni on ollut tutkimuskontekstin ja oppilaiden tunteminen, sekä pedagogiikan kehittäminen, joihin teoreettisen, tieteellisen ajattelun yhdistäminen on antanut syvyyttä. Tutkimukseni on osoitus siitä, että opettajalle oman työn reflektointi ja opetuksen sekä oppimisen teorioiden yhdistäminen arkityöhön, on merkittävää sekä ammatillisen että ihmisenä kehittymisen kannalta. Tämä on myös osoitus suomalaisen opetuskentän ja koulujärjestelmän vahvuudesta; akateemisesti koulutetut opettajat perustavat osaamisensa ja ammattitaitonsa tutkittuun tieteelliseen tietoon ja kehittävät opetusta pedagogisen vapauden niin salliessa.
LÄHTEET
Aarnio H., (2006). Oppijalähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä tietoverkkoja ja verkostoja hyödyntävään oppimiseen. HAMKin e-julkaisuja 10/2007, Hämeen ammattikorkeakoulu.
Abrams, S. & Rowsell, J. (2017). Emotionally Crafted Experiences: Layering Literacies in Minecraft. Reading Teacher, 70(4), 501-506.
Acquac, E. O., Topalli, P. Z., Wilson, M., L., Junttila, N. & Niemi, P. (2016).
Adolescent loneliness and social anxiety as predictors of bullying victimisation.
International Journal of Adolescence and Youth, 21(3), 320-331.
Ahmed, W., van der Werf, G., Minnaert, A. & Kuyper, H. (2010). Students’
daily emotions in the classroom: Intra-individual variability and appraisal correlates. British Journal of Educational Psychology 80, 583–597.
Ahonen, A. (2008). Kouluissa ei viihdytä, mutta miksi. Pohjoissuomalaisten oppilaiden kouluviihtyvyyttä selittävien tekijöiden tarkastelua. Teoksessa: M.
Lairio, H. L. T. Heikkinen, M. Penttilä (toim.), Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat (s. 195–211). Suomen Kasvatustieteellinen seura.
Aikakausimedia (2019). Lasten ja nuorten mediapäivä, tutkimus 7-15
vuotiaiden mediakäytöstä. Viitattu 2.2.2021.
https://www.aikakausmedia.fi/media/2183/aikakausmedia_lasten_ja_nuorten_m ediapaiva_tutkimus_2019.pdf.
Ainley, M., Corrigan, M & Richardson, N. (2005). Students, tasks, and emotions: Identifying the contribution of emotions to students' reading of popular culture and popular science texts. Learning and Instruction, 15(5), 433-447
Ainley, M. (2007). Being and feeling interested: Transient state, mood, and disposition. Teoksessa P. A. Schutz & R. Pekrun (toim.), Emotion in education (s.
147–163). Elsevier Academic Press.
Alderson, P. & Morrow, V. (2020). The Ethics of Research with Children and Young People. Sage.
Alholjailan, M.I. (2012). Thematic Analysis: A critical review of its process and evaluation. West East Journal of Social Sciences, 1(1), 39-47.
Amabile, T. M., Barsade, S. G., Mueller, J. S. & Staw, B. M. (2005). Affect and Creativity at Work. Administrative Science Quarterly, 50(3), 367–403.
Andersen, P. A., & Guerrero, L. K. (toim.), (1998). Handbook of communication and emotion: Research, theory, application, and contexts.
Academic Press.
Anttila, P. (2006). Tutkiva toiminta ja ilmaisu, teos, tekeminen. Hamina:
Akatiimi.
Anttila, H., Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (2017). From anxiety to enthusiasm: emotional patterns among student teachers. European Journal of Teacher Education, 40, 447-464.
Anttila, H., Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (2018). Socially embedded academic emotions in school. Journal of Education and Learning, 7(3), 87-101.
Anttila, H. (2019). How does it feel at school and in teacher education?
Doctoral dissertation, Helsinki Studies in Education 41. University of Helsinki.
Arvaja, M. (2005). Yhteisöllinen oppiminen kouluissa kolmen tapaustutkimuksen valossa. Kasvatus, 36(5), 389-398.
Arvaja, M., Salovaara, H., Häkkinen, P. & Järvelä, S. (2007) Combining individual and group-level perspectives for studying collaborative knowledge construction in context. Learning and Instruction, 17 (4), 448–459.
Arvaja, M. & Häkkinen, P. (2011). Social aspects of collaborative learning.
Teoksessa S. Järvelä (toim.), Social and emotional aspects of learning (s. 182-190). Elsevier.
Ashby, F. G., Isen, A. M., & Turken, U. (1999). A neuropsychological theory of positive affect and its influence on cognition. Psychological Review, 106, 529-550.
Ashman, A. F. & Gillies, R. M. (2003). Guiding intellectual and personal growth across educational cotexts. Teoksessa A. F. Ashman & R. M. Gillies (toim.) Co-operative learning. The social and intellectual outcomes of learning in groups (s. 224 - 238). Routledge Falmer.
Assor, A., Kaplan, H., Kanat-Maymon, Y. & Roth, G. (2005). Directly controlling teacher behaviors as predictors of poor motivation and engagement in girls and boys: The role of anger and anxiety. Learning and Instruction, 15(5), 397 - 413.
Averill, J.R. (1982). Anger and aggression: An essay on emotion. Springer.
Avry, S., Molinari, G., Bétrancourt, M. & Chanel, G. (2020). Sharing Emotions Contributes to Regulating Collaborative Intentions in Group Problem-Solving. Frontiers in psychology, 11, 1160.
Azmitia, M. (1998). Peer interactive minds. Developmental, theoretical and methodological issues. Teoksessa D. Faulkner, K. Littleton & M. Woodhead (toim.) Learning relationships in the classroom (s. 207-233). Routledge.
Bacete, F.J.G., Perrin, G. M., Schneider B. H. & Blanchard, C. (2014). Effects of School on the Well-Being of Children and Adolescents. Teoksessa Ben-Arieh A., Casas F., Frønes I., Korbin J. (toim.) Handbook of Child Well-Being. Springer, Dordrecht.
Bakhtiar, A., Webster, E. A. & Hadwin, A. F. (2018). Regulation and socio-emotional interactions in a positive and a negative group climate. Metacognition Learning, 13, 57-90.
Baker, M.J. (2015). Collaboration in Collaborative Learning. Interaction Studies: Social Behaviour and Communication in Biological and Artificial Systems, 16(3), 451-473.
Bandura, A., & Cervone, D. (1983). Self-evaluative and self-efficacy mechanisms governing the motivational effects of goal systems. Journal of Personality and Social Psychology, 45(5), 1017–1028.
Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control. W H Freeman, Times Books, Henry Holt & Co.
Barron, B. (2000) Achieving Coordination in Collaborative Problem-Solving Groups. Journal of the Learning Sciences, 9:4, 403-436.
Barsade, S. G. 2002. The Ripple Effect: Emotional Contagion and its Influence on Group Behavior. Administrative Science Quarterly, 47(4), 644-675.
Becker, E. S., Goetz, T., Morger, V., & Ranelucci, J. (2014). The importance of teachers’ emotions and instructional behavior for their students’ emotions - An experience sampling analysis. Teaching and Teacher Education, 43, 15-26.
Beckett, D. & Hager, P. (2002). Life, Work and Learning: Practice in Postmodernity. Routledge.
Beilock, S. L., Gunderson, E. A., Ramirez, G. & Levine, S. C. (2010). Female teachers’ math anxiety affects girls’ math achievement. Proc Natl Acad Sci U S A. 107(5). 1860-1863.
Belland, B. R., Kim, C., & Hannafin, M. J. (2013). A framework for designing scaffolds that improve motivation and cognition. Educat. Psychol. 48, 243–270.
Bereiter, C. & Scardamalia, M. (1993). Surpassing Ourselves. An Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Open court.
Bereiter, C. (2002). Education and Mind in the Knowledge Age. Routledge.
Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M.
& Rumble, M. 2012. Defining Twenty-First Century Skills. Teoksessa P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (toim.), Assessment and Teaching of 21st Century Skills (s.
17-66). Dordrecht: Springer.
Bilund, M.-L., Muinonen, M., & Sintonen, S. (2016). Tilannetaju ja tahdikkuus oppilaiden yhteisöllisessä digitaalisessa työskentelyssä. Media & Viestintä, 39(1).
Blumenfeld, P., Marx, R., Soloway, E. & Krajcik, J. (1996). Learning with Peers: From Small Group Cooperation to Collaborative Communities.
Educational Researcher, 25(8), 37-40.
Boekaerts, M. (2007). Understanding students' affective processes in the classroom. Teoksessa P. A. Schutz & R. Pekrun (toim.), Educational psychology series. Emotion in education (s. 37–56). Elsevier Academic Press.
Boekaerts, M. (2009). Goal-directed behavior in the classroom. Teoksessa K.
Wentzel, A. Wigfield. (toim.), Handbook on motivation at school (s. 105-122).
New York and London: Routledge.
Boiger, M. & Mesquita, B. (2012). The Construction of Emotion in Interactions, Relationships, and Cultures. Emotion Review, 4(3), 221-229
Bolte, A. & Goschke, T. (2010). Thinking and Emotion: Affective Modulation of Cognitive Processing Modes. Teoksessa B. Glatzeder, V. Goel, A. Müller.
(toim.), Towards a Theory of Thinking. (s. 261-277). Springer.
Boticki, I., Baksa, J., Seow, P., & Looi, C. K. (2015). Usage of a mobile social learning platform with virtual badges in a primary school. Computers &
Education, 86, 120–136.
Boud, D. (2001). Using journal writing to enhance reflective practice. New Directions for Adult and Continuing Education, 90, 9–17.
Boyatzis, R. E. (1998). Transforming qualitative information: thematic analysis and code development. Sage.
Braun. V. & Clarke V. (2006). Using thematic analysis in psychology.
Qualitative Research in Psychology, 3(2), 77-101.
Bukowski, W. M. & Raufelder, D. (2018). Peers and the Self. Teoksessa W.
M. Bukowski, B. Laursen & K. H. Rubin (toim.) Handbook of Peer Interactions, Relationships, and Groups, Second Edition. Guilford Publications, 141-156.
Cahour, B. (2013). Emotions: characteristics, emergence and circulation in interactional learning. Teoksessa M. Baker, J. Andriessen & S. Järvelä (toim.), Affective Learning Together: Social and emotional dimensions of collaborative learning, (s. 52–70). Routledge.
Canovi, A.G., Rajala, A., Kumpulainen, K. & Molinari, L. (2019). The Dynamics of Class Mood and Student Agency in Classroom Interactions. Journal of Classroom Interaction, 54 (1), 4-25.
Carr, N. G. (2010). The shallows: What the Internet is doing to our brains.
W.W. Norton.
Carver, C. S., & Scheier, M. F. (2005). Engagement, Disengagement, Coping, and Catastrophe. Teoksessa A. J. Elliot & C. S. Dweck (toim.), Handbook of competence and motivation, (s. 527–547). Guilford Publications.
Chapell, M. S., Blanding, Z. B., Silverstein, M. E., Takahashi, M., Newman, B., Gubi, A., & McCann, N. (2005). Test anxiety and academic performance in undergraduate and graduate students. Journal of Educational Psychology, 97(2), 268–274.
Chavis, D. M., Hogge, J. H., McMillan, D. W. & Wandersman, A. (1986).
Sense of Community through Brunswik’s lens: A First look. Journal of Community Psychology, 14, 24-40.
Chia, Robert & MacKay, Brad (2007). Post-processual challenges for the emerging strategy-as-practice perspective: Discovering strategy in the logic of practice. Human Relations, 60(1), 217–242.
Chipuer, H. M. & Pretty, G. M. H. (1999). A review of sense of community index: Current uses, factor structure, reliability, and further development. Journal of Community Psychology, 27 (6), 643-658.
Chiu, M. M., & Khoo, L. (2003). Rudeness and status effects during group problem solving: do they bias evaluations and reduce the likelihood of correct solutions? Journal of Educational Psychology, 95(3), 506–523.
Ciampa, K., & Gallagher, T. (2013). Getting in touch: Use of mobile devices in the elementary classroom. Computers in the Schools, 30(4), 309-325.
Coffey, A., & Atkinson, P. (1996). Making sense of qualitative data:
Complementary research strategies. Sage Publications, Inc.
Cohen, E. G. (1994). Restructuring the Classroom: Conditions for Productive Small Groups. Review of Educational Research, 64(1), 1–35.
Cohen, J. (2013). Creating a Positive School Climate: A Foundation for Resilience. Handbook of Resilience in Children: Second Edition. 411–423.
Connolly, T. M., Boyle, E. A., MacArthur, E., Hainey, T. & Boyle, J. M.
(2012). A systematic literature review of empirical evidence on computer games and serious games. Comput. Educ. 59, 661–686.
Connolly, S. & Readman, M. (2017). Towards ‘Creative Media Literacy’
Teoksessa B. S. De Abreu, P. Mihailidis, A.Y.L. Lee, J. Melki & J. McDougall (toim.), International Handbook of Media Literacy Education. Routledge.
Connolly, S. (2014). 21st Century Artisans: Creativity, Craft and Techne in Digital Video Production. Media Education Research Journal, 5(1), 32–45.
Creswell, J.W. (2007). Qualitative Inquiry & Research Design. Choosing Among Five Approaches. SAGE Publications.
Crook, C. (1998). Children as computer users: the case of collaborative learning. Computers & Education, 30(3), 237-247. Elsevier Ltd.
Crook, C. (1999). Computers in the community of classrooms. Teoksessa K.
Littleton, & P. Light (toim.) Learning with Computers. Analysing Productive Interaction (s. 102–117). Routledge.
Crook, C. (2000). Motivation and the ecology of collaborative learning.
Teoksessa R. Joiner, K. Littleton, D. Faulkner & D. Miell (toim.), Rethinking collaborative learning (s. 161– 178). Free Association Books.
Crook, C. (2013). Varieties of “togetherness” in learning - and their mediation.
Teoksessa M. Baker, J. Andriessen & S. Järvelä (toim.), Affective Learning Together: Social and emotional dimensions of collaborative learning (s. 33-51).
Routledge.
Csikszentmihalyi, M. (1990). Flow: The Psychology of Optimal Experience.
Harper Collins.
Damsa, C. I., Ludvigsen, S. & Andriessen, J. (2013). Knowledge co-construction - epistemic consensus or relational assent? J. Andriessen (toim.), Affective learning together: Social and emotional dimensions of collaborative learning (s. 97-119). Routledge.
Denzin, N.K. & Lincoln, Y.S. (2011). Introduction: The Discipline and Practice of Qualitative Research. Neljäs painos. Teoksessa N.K. Denzin & Y.S.
Lincoln (toim.) The Sage Handbook of Qualitative Research (s. 1-30). London:
SAGE.
Dezuanni, M., O’Mara, J. & Beavis, C. (2015). ‘Redstone is like electricity’:
Children’s performative representations in and around Minecraft. E-Learning and Digital Media, 12(2), 147–163.
Dezuanni, M. (2020). Peer Pedagogies on Digital Platforms, Learning with Minecraft Let’s Play Videos. Learning in Large-Scale Environments. The MIT Press, United States of America 168.
Dillenbourg, P., Baker, M., Blaye, A. & O ‘Malley, C. (1996). The evolution of research on collaborative learning. Teoksessa E. Spada & P. Reiman (toim.), Learning in Humans and Machine: Towards an interdisciplinary learning science (s. 189–211). Elsevier.
Dillenbourg, P. (1999). What do you mean by ’collaborative learning’?
Teoksessa P. Dillenbourg (toim.) Collaborative-learning: Cognitive and Computational Approaches (s. 1–19). Elsevier.
Dillenbourg, P. (2002). Over-scripting CSCL: The risks of blending collaborative learning with instructional design. Teoksessa P. A. Kirschner (toim.), Three worlds of CSCL. Can we support CSCL? (s. 61-91). Heerlen, Open Universiteit Nederland.
D’Mello, S. & Graesser, A. (2012). Dynamics of affective states during complex learning. Learning and Instruction, 22(2), 145-157.
D’Mello, S., Lehman, B., Pekrun, R. & Graesser, A. (2014). Confusion can be beneficial for learning. Learning and Instruction, 29, 153-170.
Douglas, R. (2011). ICT for teaching and ICT for learning: They are not the same. Computers in New Zealand Schools, 23(2), 126–136
Drotner, K. (2019). Children’s digital content creation: Towards a processual understanding of media production among Danish children, Journal of Children and Media, 14(2), 221-236.
Drotner, K. & Schrøder, K. C. (2010) Digital Content Creation: Perceptions, Practices & Perspectives. Peter Lang.
Duffy, M. K., & Shaw, J. D. (2000). The Salieri syndrome: Consequences of envy in groups. Small Group Research, 31, 3–23.
Duguid, P. (2006). Limits of self-organization: Peer production and "laws of quality”. First Monday, 11(10).
Ekman, P. (1992). An Argument for Basic Emotions. Cognition and emotion 6 (3), 169–200.
Elliot, R., Fisher, C.T. and Rennie, D.L. (1999) Evolving Guidelines for Publication of Qualitative Research Studies in Psychology and Related Fields.
British Journal of Clinical Psychology, 38, 215-229.
Emmer, E.T. & Gerwels, M.C. (2014). Classroom Management in Middle and High School Classrooms. Teoksessa (toim.) Evertson, C. M. & Winstein C. S.
Handbook of Classroom Management. Research, Practice and Contemporary Issues (s. 407–437). Routledge.
Enkenberg, J. (2004). Yliopistopedagogiikka haasteena ja kehittämisen kohteena. Teoksessa J. Enkenberg, E. Savolainen & P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja (s. 7–21). Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.
Erstad, O. (2010). Educating the Digital Generation. Nordic Journal of Digital Literacy, 5(1), 56-71.
Eskola, J. & Suoranta, J. (2014). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. x. painos Vastapaino.
Feldman Barret, L. 2017. You aren't at the mercy of your emotions — your brain creates them. TED talk. Viitattu 3.7.2020.
https://www.ted.com/talks/lisa_feldman_barrett_you_aren_t_at_the_mercy_of_y our_emotions_your_brain_creates_them?utm_campaign=tedspread&utm_mediu m=referral&utm_source=tedcomshare.
Fernández-Berrocal, P., & Checa, P. (2016). Emotional Intelligence and Cognitive Abilities. Front Psychol, 7(955), 1-2.
Ferrari, M. & Elik, N. (2003). Influences on Intentional Conceptual Change.
Teoksessa G. M. Sinatra & P. R. Pintrich (toim.), Intentional Conceptual Change (s. 21-55). Lawrence Erlbaum Associates.
Fiedler, K. (2001). Affective states trigger processes of assimilation and accommodation. Teoksessa L. L. Martin & G. L. Clore (toim.), Theories of mood and cognition: A user’s guidebook (s. 85-98). Erlbaum.
Fiedler, K. & Beier, S. (2014). Affect and cognitive process in educational contexts. Teoksessa R. Pekrun & L. Linnenbrink-Garcia (toim.) International handbook of emotions in education (s. 36-55). Taylor & Francis.
Fleer, M. 2011. Technologically constructed childhoods: Moving beyond a reproductive to a productive and critical view of curriculum development.
Australasian Journal of Early Childhood, 36 (1), 16-25.
Fredrickson, B. L. (2001). The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist, 56(3), 218–226.
Frenzel, A. C., Becker-Kurz, B., Pekrun, R., Goetz, T., & Lüdtke, O. (2018).
Emotion transmission in the classroom revisited: A reciprocal effects model of teacher and student enjoyment. Journal of Educational Psychology, 110(5), 628–
639.
Friedlund, A. (1991). Evolution and facial action in reflex, social motive, and paralanguage. Biological Psychology, 32, 3-100.
Friesem, Y. (2015). Empathy for Digital Age: Using Video Production to Enhance Social, Emotional and Cognitive Skills. Teoksessa S.Y. Tettegah & D.
L. Espelage (toim.), Emotions, Technology and Behavior (s. 21-46). London:
Elsevier.
Fullan, M. & Langworthy, M. (2013). Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Collaborative Impact.
Fullwood, C., Orchard, L. J. & Floyd, S. A. (2013). Emoticon convergence in Internet chat rooms. Social Semiotics, 23(5), 648-662.
Fulmer, S. M. & Frijters, J.C. (2009). A Review of self-report and alternative approaches in the measurement of student motivation. Educational psychology review, (3), 219-246.
Furrer, C. & Skinner, E. (2003). Sense of Relatedness as a Factor in Children’s Academic Engagement and Performance. Journal of Educational Psychology, 95(1), 148–162.
Garcia-Prieto, P., Mackie, D., Tran, V.& Smith E.R. (2007). Intergroup Emotions in Workgroups: Some Emotional Antecedents and Consequences of Belonging. Teoksessa Mannix, E.A., Neale, M.A. and Anderson, C.P. (toim.) Affect and Groups (Research on Managing Groups and Teams, Vol. 10 (s. 145-184). Emerald Group Publishing Limited, Bingley.
Georgiev, G. V., Sánchez, I. M. & Ferreira, D. (2017). A framework for capturing creativity in digital fabrication. Design J, 20, 3659–3668.
Giddens. A. (2001). Sociology. Polity Press.
Goetz, T., Hall, N. C., Frenzel, A. C., & Pekrun, R. (2006). A hierarchical conceptualization of enjoyment in students. Learning and Instruction, 16(4), 323-338.
Goetz, T., Lüdtke, O., Nett, U. E., Keller, M. M., & Lipnevich, A. A. (2013).
Characteristics of teaching and students’ emotions in the classroom: Investigating differences across domains. Contemporary Educational Psychology, 38(4), 383–
394.
Gordon, T., Holland, J. & Lahelma, E. (2000). Making spaces. Citizenship and Difference in School. Houndmills; New York: Macmillan: St. Martin’s Press.
Govaerts, S., & Grégoire, J. (2008). Development and Construct Validation of an Academic Emotions Scale. International Journal of Testing, 8, 34-54.
Graham, S. and Juvonen, J. (1998). Self-Blame and Peer Victimization in Middle School: An Attributional Analysis. Developmental Psychology, 34, 587-599.
Green, D. P., Salovey, P., & Truax, K. M. (1999). Static, dynamic, and causative bipolarity of affect. Journal of Personality and Social Psychology, 76(5), 856–867.
Guba, E. G., & Lincoln, Y. S. (1989). Fourth generation evaluation. CA: Sage Publications, Inc.
Guba E. G. & Lincoln, Y. S. (1994). Competing paradigms in qualitative research. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.), Handbook of qualitative research (s. 105-117). Thousands Oaks. CA: Sage.
Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (1999). Tutkiva oppiminen.
Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY.
Hakkarainen, K., Lonka, K., & Lipponen, L. (2004). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.
Hakkarainen, K., Bollström-Huttunen, M., Pyysalo, R., & Lonka, K. (2005).
Tutkiva oppiminen käytännössä: matkaopas opettajille. Helsinki: WSOY
Hamarus, P. (2006). Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia kiusaamisesta. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 288. Jyväskylä: Jyväskylä University.
Hammersley, M. (2008). Reflexivity for what? A response to Gewirtz and Cribb on the role of values in the sociology of education. British Journal of Sociology of Education, 29. 10.1080/01425690802263718.
Han, H. & Johnson, S. (2013). Relationship between Students' Emotional Intelligence, Social Bond, and Interactions in Online Learning. Educational Technology & Society, 15, 78-89.
Haßler, B., Major, L. & Hennessy, S. (2015). Tablet use in schools: A critical
Haßler, B., Major, L. & Hennessy, S. (2015). Tablet use in schools: A critical