Yhtenäinen nimikkeistö ja numeristo sekä yhteisesti sovitut luovutettavat aineistot muodos-tavat kokonaisuuden, jolla voidaan ehkäistä kielellisiä epäselvyyksiä eri tekniikka-alojen vä-lillä. Yhtenäinen nimikkeistö myös tehostaa tiedonsiirtoa ja sitä voidaan hyödyntää tulevai-suudessa paremmin muun muassa koneluettavuuden lisääntyessä.
5.2.1 Suunnitelmissa käytetty nimikkeistö ja numerointi
Kuten muun muassa PMI:n (2008) projektinhallinnan tietokokonaisuutta käsittelevässä kirjassa on todettu, hyvässä projektin hallinnassa pyritään optimoimaan toteutusta tuke-malla parempaa ymmärrystä eri tekniikka-alojen välillä. Ymmärryksen lisääminen voi ta-pahtua muun muassa ottamalla käyttöön suunnitteluun kaikkien tekniikkalajien yhteinen kieli. Tämä voi koskea suunnitelmissa käytettyä nimikkeistöä ja numeristoa, mutta myös suunnitelmien sisältöä. Esimerkiksi InfraBIM-nimikkeistö on kehitetty Infrarakennusosa-nimikkeistön pohjalta juuri sitä varten, että infra-alalla olisi jokin yhtenäinen nimeämis- ja numerointikäytäntö. Nimikkeistö ja numerointi on lisäksi luotu palvelemaan infraraken-teita ja –malleja koko niiden elinkaaren ajan lähtötiedon hankinnasta kunnossapitoon asti.
(BuildingSMART Finland, 2019c)
Koska BuildingSMART Finland (2019c) on kehittänyt johdonmukaisen suunnittelu-, mit-taus- ja tietomallinimikkeistön, jota myös päivitetään säännöllisin väliajoin vastaamaan sen hetkisiä tarpeita, tuntuisi tehottomalta olla hyödyntämättä nimikkeistön käytön mahdollis-tamat edut. Vaikka nimikkeistössä onkin huomioitu suurimmalta osin rakenne- ja katusuu-nitteluun tarvittavaa nimikkeistöä, sisältää julkaisu myös liikennesuunnitelmien kannalta olennaisia asioita. Muun muassa taiteviivojen, kuten tien keskilinjan, reunakivilinjan, ylim-män yhdistelmäpinnan sekä kasvillisuusrakenteiden, kadun turvallisuusrakenteiden ja opastusjärjestelmien numerointi ja nimikkeet ovat sellaisia, mitkä voidaan ottaa osaksi lii-kennesuunnitelmia. Jos kaikissa projektin vaiheissa olisi käytössä tasojen osalta sama ni-mikkeistö, muista suunnitelmista hyödynnettäviä tasoja ei tarvitsisi nimetä uudelleen seu-raavissa suunnitteluvaiheissa. Nykyisissä liikenne- ja katusuunnitelmissa on jonkin verran samaa asiaa kuvaavia tasoja, jotka on nimetty ja numeroitu eri tavalla. Esimerkiksi taso, jolla esitetetään kaikki tiemerkinnät on liikennesuunnitelmassa nimetty joko ”Tiemerkintä_357”
tai ”Isu_tiemerkintä”. Sen sijaan samaa asiaa esittävä taso on katusuunnitelmassa nimellä
”SUUN_GEOMETRIA_004_suojatiet_maaliviivat_tiemerkinnät”. Lisäksi liikenne- ja ka-tusuunnitelmissa jotkut tasojen numeroinnit menevät ristiin ja kuvaavat eri asioita. Esimer-kiksi liikennesuunnitelmassa numerolla 343 esitetään tukimuurit, kun taas sama numero kuvaa katusuunnitelmassa lehtipuita. Tällaisia päällekkäisyyksiä ei esiinny yhtenäisessä ni-mikkeistössä.
70
Tällä hetkellä liikennesuunnitelmista ei siirry minnekään koneluettavaa tietoa, mutta tule-vaisuudessa koneluettavan tiedon määrä varmasti lisääntyy ja yhtenäiset nimikkeet helpot-tavat sen käyttöönottoa. InfraBIM-nimikkeistön kehittämisessä varmasti huomioidaan ko-neluettavuus, jolloin tämä olisi huomioitu automaattisesti myös liikenne- ja katusuunnitte-lussa käytössä olevassa nimikkeistössä. Tiedonsiirtoa koskevan tekniikan kehittymiseen va-rautuminen jo tässä vaiheessa on kannattavaa pitkä aikaväli huomioiden. Tästä voi olla hyö-tyä tulevaisuudessa myös liikennesuunnitelmien hyödyntämisessä osana kaupunkimallia.
Lisäksi InfraBIM-nimikkeistön käyttöön laaditun ohjeistuksen noudattaminen varmistaa, että nimikkeistöä käytetään oikein ja oikeassa yhteydessä. Kun jo laadittu nimikkeistö ja numeristo otetaan ohjeineen käyttöön, ei nimikkeistöä ja ohjeistusta tarvitse myöskään laa-tia tai päivittää organisaatiossa itse. InfraBIM-nimikkeistön noudattamisella noudatetaan samalla myös kansainvälisiä standardeja.
Vaikka InfraBIM-nimikkeistöä päivitetään säännöllisin väliajoin vastaamaan sen hetkisiä tarpeita, tällä hetkellä erityisesti liikenteen ohjausta koskeva nimikkeistö on jonkin verran vajavainen. Tällä hetkellä nimikkeistö ei vastaa aivan kaikkia liikennesuunnitelmien sisältöä koskevia tarpeita ja toimenpiteen yhtenä osana voitaisiinkin ehdottaa nimikkeistön laajen-tamista. Nimikkeistöstä puuttuu esimerkiksi taso eri liikkumismuodoille varatuista alueista, joka olennainen osa liikennesuunnitelmia. Jos nimikkeistön päivittäminen ei tapahdu Buil-dingSMART Finlandin toimesta, voitaisiin nimikkeistöä laajentaa tarpeellisin osin itse.
InfraBIM-nimikkeistöön siirtymistä voitaisiin testata samassa yhteydessä, kun pilotoidaan Novapoint-suunnitteluohjelmiston käyttöä. Novapoint-pilotista on kerrottu tarkemmin lu-vun osassa 4, mutta ehdotuksena on, että pilottihanke toteutettaisiin vuoden 2022 aikana.
Nimikkeistö- ja numerointijärjestelmään siirtymisestä päättäminen voisi tapahtua sen jäl-keen, kun järjestelmän hyötyjä ja haittoja on arvioitu pilottihankkeen loputtua, kuten ku-vassa 5.3 on esitetty. Jos uuteen nimikkeistöön ja numerointiin päätettäisiin siirtyä, näiden päivittäminen suunnitteluohjelmistoon voisi olla liikenne- ja katusuunnittelun hankekehi-tystiimin vastuulla. Varmasti järkevintä olisi myös se, että uuden nimikkeistön käyttöön siir-ryttäisiin vaiheittain ja jo käynnissä olevien hankkeiden suunnitelmat toteutettaisiin edel-leen vanhaa nimikkeistöä käyttäen.
71
Kuva 5.3. Toimenpide-ehdotus siirtymiseksi nykyisestä nimikkeistö- ja numerointijärjestelmästä laajennetun InfraBIM-nimikkeistön käyttöön.
5.2.2 Liikennesuunnitelman sisältö
Liikennesuunnitelmien nykyistä sisältöä ja sen ominaisuustietoa päivittämällä tavoitellaan erityisesti sitä, että suunnitelmat sisältäisivät enemmän tietoa, josta on hyötyä seuraavissa suunnitteluvaiheissa ja seuraavissa aluetta koskevissa hankkeissa. Kuten jo aiemmin to-dettu, liikennesuunnitelmista voidaan nykyisin hyödyntää seuraavissa suunnitteluvaiheissa periaatteessa vain seuraavat asiat: tien reunaviivat, materiaalieron rajaviiva, tiemerkinnät, liikenteenohjauslaitteiden paikat sekä tieto siitä, mikä katualueen osa on varattu millekin liikkumismuodolle. Katusuunnitteluvaiheessa olisi kuitenkin olennaista tietää myös esimer-kiksi se, miksi suunnitelmassa on päädytty kyseiseen ratkaisuun eli suunnitelman taustat, mitkä ovat nykyiset liikennemäärät, onko katu erikoiskuljetusten reitti, missä kulkevat pe-lastusreitit, minne lumitila on suunniteltu sekä tieto todellisesta tilantarpeesta. Osa katu-suunnittelussa tarvittavista tiedoista perustuu lähtötietoaineistoon, joka joudutaan etsi-mään katusuunnitteluvaiheessa uudelleen. Osa taas liittyy liikennesuunnitelman ratkaisui-hin, mutta ne eivät ole nykyisin osa liikennesuunnitelmia. Muun muassa näiden tietojen li-säämisellä osaksi liikennesuunnitelmia voidaan tehostaa suunnitteluprosessia välttämällä useampaan kertaan tehty työ. Samaa tietoa ei tarvitse hakea uudelleen eri suunnitteluvai-heissa ja esimerkiksi tietoa liikennesuunnitelman taustasta voidaan hyödyntää myöhem-missä aluetta koskevissa suunnitelmissa.
72
Kuva 5.4. Toimenpide-ehdotus uusien merkintöjen ja ominaisuustietojen lisäämisestä liikenne-suunnitelmiin.
Kuvassa 5.4 on esitetty, mitä suunnitelmien sisältöön liittyvä toimenpide sisältää ja miten sen kanssa voitaisiin edetä. Ehdotuksena on, että Helsingin kaupungin katusuunnittelijoi-den haastatteluissa mainitut puutteet ja tarpeet luovutusaineiston suhteen voitaisiin lisätä osaksi liikennesuunnitelmia. Vaikka varsinaiseen tietomallintamiseen ei vielä siirryttäisi-kään liikennesuunnitteluvaiheessa, tietomallintamisen yhtenä pääajatuksena on, että suun-nitelmatiedosto kokoaa ja järjestää kohteen ominaisuustietoja koko projektin ajalta (Tekla, 2021). Uusien tasojen ja ominaisuustietojen lisäämisellä pystyttäisiin siis vastaamaan osin myös tietomallintamisen sisältämiin vaatimuksiin. Uusien tasojen ja ominaisuustietojen li-säys voitaisiin toteuttaa samaan aikaan InfraBIM-nimikkeistöön siirtymisen kanssa sisäl-tyen vuoden 2022 aikana toteutettavaan Novapoint-pilottiin. Vaatimukset kuvassa 5.4 esi-tettyjen tietojen osalta pitäisi sisällyttää liikennesuunnitelmien sisältöä koskeviin ohjeisiin.
Vastuuhenkilö tätä varten voitaisiin nimetä niistä henkilöistä, jotka ovat pääosin vastanneet myös muiden liikennesuunnitelmia koskevien ohjeiden laatimisesta.
73