järjestetyksi.137 Lopullisen päätöksen tekemisen maistraatti jätti kaupungin valtuuston tehtäväksi.
3.2 Kaupunginvaltuusto muuttaa työläisedustajan toimenkuvaa poliisilaitoksessa
Jyväskylän kaupunginvaltuusto otti poliisi asian esille syyskuun kokouksessaan.138 Valtuutetut vahvistivat maistraatin esityksen: ”että jos maistraatti katsoo lisämiehen olon poliisilaitoksessa vielä tarpeelliseksi, niin valtuusmiehet suostuvat toistaiseksi siihen, että sanotulle henkilölle maksetaan sama palkka kuin kaupungin muillekin poliisikonstaapeleille, sekä että mainitun henkilön on siinä tapauksessa suoritettava samat työt ja tehtävät kuin kaupungin muidenkin poliisikonstaapelien.”139 Lisäksi Keski-Suomi kertoi tietävänsä, että tähän saakka työväestön edustaja on käynyt poliisiasemalla vain lukemassa lehtiä eikä ole tehnyt mitään poliiseille kuuluvia tehtäviä.140 Valtuusto ei määritellyt aikaa, mihin saakka työväestön edustaja poliisilaitoksessa saisi olla. Työläiskomitean edustaja Kustaa Jokinen jatkoi työväestön edustajana kaupungin poliisilaitoksessa samalla palkalla ja samoilla työtehtävillä kuin muutkin poliisit, mutta hänen oli toteltava ja noudatettava kaupungin poliisipäällikön
137 16.7.1917, miliisiasia: 112 Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 36 JyMa.
138 5.9.1917, § 235, sekä §:n 235 liitteet A ja B, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA.
139 5.9.1917, § 235, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA; 6.9.1917, Keski-Suomi, no. 86.
140 6.9.1917, Keski-Suomi, no. 86.
antamia määräyksiä.141 Kaupunginvaltuuston uusin päätös poikkesi vain hieman sen aikaisemmin keväällä tekemästä päätöksestä. Työläiskomitealle se ei ollut kaikilta osin mieluisa, sillä nyt työläiskomitean edustajan tehtäviä poliisilaitoksessa tarkennettiin tietyiltä osilta. Merkittävimpänä muutoksena oli Kustaa Jokiselle tulevat tavallisen poliisin tehtävät ja velvollisuudet sekä määräys noudattaa poliisilaitoksen päällikön ohjeita ja käskyjä. Aiemmin hänen tehtävänsä oli ollut lähinnä poliisilaitoksen toiminnan tarkkailu ja elintarvikkeiden takavarikoimistöihin osallistuminen.142
Sorretun Voiman mielestä työläiskomitean edustajan tehtävänä ei ole toimia tavallisena passipoliisina, vaan hänen tehtävänsä on valvoa, ”ettei paikallinen poliisilaitos tule työskentelemään lahtarikaartin osastona”.143 Lehden mukaan työväestön edustajalle määrättiin samat tehtävät kuin muillekin kaupungin poliiseille siksi, että valtuuston päätökseen vaikutti liikkeellä oleva huhu työläiskomitean edustajan toimettomana olemisesta kaupungin poliisilaitoksessa. Ennen kaupunginvaltuuston syyskuussa tekemää päätöstä työläiskomitealla ja maistraatilla ei ollut minkäänlaisia eripuraa poliisiasioiden hoidosta kaupungissa. Sorretun Voima kertoi, että nykyisen poliisilaitoksen aikana ei ole ollut minkäänlaisia rettelöitä, ja kysyi, oliko aika nyt jo niin tyyntynyt, että valtuutetut tällä toimenpiteellä halusivat ajaa työläiskomitean edustajan pois poliisilaitoksesta. Lehti kysyi myös, ”Tahdotaanko nyt aloittaa rettelöt?”144 Sorretun Voima ei ollut aikaisemmin käsitellyt työläiskomitean edustajan, maistraatin ja valtuuston suhdetta negatiivisesti. Radikalisoitumisen taustalla on nähtävissä Suomessa syksyllä 1917 tapahtuva eri yhteiskuntaryhmien lisääntyvä vastakkainasettelu.
Työläiskomitean edustajan muuttaminen tavalliseksi poliisiksi tuntuu kokonaisuudessaan merkityksettömältä asialta, mutta eri yhteiskuntaryhmien välisessä tulenarassa tilanteessa pienetkin asiat voivat saada toisen osapuolen tuntemaan etujensa ja oikeuksiensa tulleen pahasti loukatuksi. Jyväskylän työläiskomitean toiminnassa kaupungin poliisilaitos- kysymyksessä oli nähtävissä selvästi maltillisuutta, ja hoidettavat asiat tehtiin laillisia toimintatapoja noudattamalla. Läpi vuoden 1917
141 17.9.1917, miliisiasia: 139, Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 36, JyMa; 26.9.1917,
§:n 263 liite B, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37 JKA.
142 20.3.1917, § 51, Jyväskylän työväenyhdistyksen kokouksen pöytäkirja, sidos 19, JyMa; 20.3.1917, Jyväskylän työväenyhdistyksen kokouksen pöytäkirja, Komitean selostus, Sidos 19, JyMa.
143 7.9.1917, Sorretun Voima, no.101.
144 7.9.1917, Sorretun Voima, no.101.
Jyväskylän työväki noudatti tarkasti Helsingin puoluekoneiston tekemiä päätöksiä.145 Monissa muissa Suomen kaupungissa poliisit oli korvattu miliiseillä, eikä asioita hoidettu laillista tietä niin kuin Jyväskylässä tapahtui. Venäjän vallankumouksen jälkeisinä kuukausina ei käyttämistäni lähteistä löydy merkkejä siitä, että järjestysmiehistöä olisi käytetty muihin kuin työväen järjestöjen omiin tarkoituksiin.
Järjestysmiehistön ensisijaisena tehtävänä oli pitää järjestystä työväestön keskuudessa ja heidän järjestämissään joukkokokouksissa.
Työläiskomitea noudatti toimissaan laillista periaatetta, mutta ilmassa oli jo radikalisoitumisen merkkejä. Sorretun Voimassa oli ollut elokuussa hyökkäävä kirjoitus, jossa kerrottiin, että Helsinkiin oli perustettu aseellinen luokkapoliisi,
”porvarien selkänoja”.146 Lehdessä ilmoitettiin sen vahvuudeksi noin 600 miestä.
Hyökkäys jatkui, lehdessä kerrottiin: ”Porvarien suojeluskaartin juuret ulottunevat yli maan” ja ”Täällä maan sydämessäkin on liikkunut epäilyttävissä hommissa olleita herrasmiehiä suojeluskunnan asioilla.”147 Aikaisemmin keväällä ja kesällä Sorretun Voima oli kirjoittelussaan ollut porvareita kohtaan melko maltillinen. Elo – syyskuun vaihteessa lehden sävy muuttui radikaalimmaksi ja hyökkäykset lisääntyivät kaupungin porvarillista luokkaa kohtaan kirjoittelussa. Tähän vaikutti keskeisesti Jyväskylän kaupunginvaltuuston edellä mainittu päätös. Kehityksen radikalisoitumiseen voidaan liittää myös valtakunnallisen tilanteen kiristyminen. Eduskunnassa sosialidemokraatit, maalaisliitto ja osa porvaripuolueiden edustajista ajoivat läpi ns. valtalain, jossa valta sotilas- ja ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta siirtyisi Suomen eduskunnalle.148 Venäjän väliaikainen hallitus hajotti heinäkuun 31. päivänä eduskunnan ja määräsi maahan uudet vaalit. Ristiriitaa lisäsi se, että sosiaalidemokraatit pitivät eduskunnan hajottamista laittomana ja parlamentaarinen toiminta herätti suurta pettymystä työväestön keskuudessa.149
Sorretun Voima arvosteli syyskuun puolivälissä yhä kärjekkäämmin porvarien toimintaa. Lehdessä kerrottiin, että Keski-Suomessa on porvarien taholta ryhdytty kaikella tarmolla perustamaan nk. ”suojeluskuntia” ja suojeluskuntien agentti on käynyt pitämässä kokouksia eri puolilla maakuntaa. Kokouksiin oli pyydetty myös
145 Mönkkönen 1988, s. 618.
146 24.8.1917, Sorretun Voima, no. 95.
147 24.8.1917, Sorretun Voima, no. 95; Manninen 1998, s. 23.
148 Manninen 1982, s. 19.
149 Holodkovski 1978, s. 35 – 38; Paasivirta 1947, s.228.
työväkeä liittymään mukaan.150 Kirjoituksissa varoitettiin työväestöä näistä agenteista ja käskettiin pysyä kokouksien ulkopuolella, sillä ne oli suunnattu työväenluokkaa vastaan.151 Jyväskylässäkin mielialat alkoivat yleisen mielipiteen vaikutuksesta jyrkentyä.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki lopullisen päätöksen työläiskomitean edustajan asemasta kaupungin poliisilaitoksessa 26. päivänä syyskuuta 1917. Valtuusto vahvisti, että työväestön edustaja sai jatkaa työtään kaupungin poliisilaitoksessa, mutta hänellä olisi sama palkka ja hänen on suoritettava samat työt ja tehtävät kuin kaupungin muidenkin poliisikonstaapeleiden.152 Sorretun Voiman hyökkäävällä kirjoittelulla ei ollut vaikutusta valtuusmiesten päätökseen. Työläiskomitea reagoi päätökseen nopeasti. Sen edustajat halusivat jättää eriävän mielipiteen ja se ryhtyi vastatoimiin kaupunginvaltuuston ja maistraatin päätöstä vastaan. Maistraatti käsitteli työläiskomitean lähettämän kirjeen lokakuussa. Kirjeessä paheksuttiin valtuuston ilmoitusta, että työläiskomitean edustajalle oli määrätty samanlaiset tehtävät kuin kaupungin muille poliiseille. Työläiskomitea oli lähettämässään kirjeessä erityisen pettynyt toimenkuvan muutokseen. Heidän mielestään valtuuston tekemä päätös muuttaa työläisedustajan toimenkuva tavalliseksi passipoliisiksi oli ristiriidassa valtuuston aiemmin keväällä tekemän päätöksen kanssa. Ainoastaan porvarilliset sanomalehdet ovat tehneet syytöksiä työläiskomitean edustajan toimettomuudesta, mutta nekin ovat olleet täysin aiheettomia uutisia.153
150 14.9.1917, Sorretun Voima, no. 104; Teräväinen 1977, s. 521. Teräväinen mainitsee, että maalaiskuntaan perustettiin suojeluskunta 9.9.1917 yhdessä kaupungin kanssa; vrt. Martti Pihkalan kertomus suojeluskuntien perustamisesta Keski-Suomeen, Sk 826/10, SA, Kertomuksessa Pihkala mainitsee, että 29.10.1917 oli suojeluskunnan perustava kokous Jyväskylän kuntalassa ja 31.11.1917 Jyväskylän kaupungissa. Teräväisen mainitsema suojeluskunnan perustaminen 9.9.1917 ei Pihkalan kertomuksen mukaan pidä paikkaansa; ks. myös Kaila 1930, s. 319. Ensimmäiset suojeluskunnat perustettiin keväällä 1917 tapahtuneiden maatalouslakkojen seurauksena ja niiden tarkoituksena oli työrauhan turvaaminen maataloustöissä. Myöhemmin syksyllä nekin liittyivät aktivistien keskuskomitean alaisuuteen (A. K.), joka oli valtakunnallisen suojeluskuntaliikkeen alullepanijana; ks. myös Tikka 2006, s. 42 – 43.
151 14.9.1917, Sorretun Voima, no. 104; Norrmèn 1930, s. 415. Sosiaalidemokraattien puoluejohto oli antanut käskyn, että suojeluskuntiin liittyneiden työläisten oli erottava lahtarikaarteista; Teräväinen 1977, s. 521.
152 26.9.1917, §:n 263 liite B, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37 JKA; Ks.
myös 5.9.1917, § 235, sekä §:n 235 liitteet A ja B, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA.
153 8.10,1917, Työläiskomitean miliisiä koskeva anomus: 147, Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 36, JyMa; Ks. myös 6.9.1917, Keski-Suomi, no. 86.
Työläiskomitean kannanotto oli selkeä. Työläiskomitea ilmoitti maistraatille, että
”Näinollen kun valtuuston tekemä päätös tekee edustajan olon poliisilaitoksella toisenluontoiseksi kun mitä sillä on tarkoitettu pyytää Työläiskomitea Maistraatille ilmoittaa, että Työläiskomitean edustaja ei voi olla samojen säädöksien alainen kun passipoliisin vaan tulee hänellä olla ne oikeudet, jotka aikaisemmin on hänelle määritelty, muussa tapauksessa ei Työläiskomitea katso voivansa pitää edustajaansa täkäläisessä poliisilaitoksessa, eikä myöskään vastaamaan siitä, ettei mitään poliisirettelöitä synny.”154 Työläiskomitean lausunnossa oli havaittavissa selkeää radikaalisuutta ja uhoa. He halusivat pitää kiinni saavutetuista eduista ja toivat selvästi esille, ettei työläiskomitea enää vastannut mahdollisten ongelmien syntymisestä.
Uhmakkuudesta huolimatta työläiskomitea ilmoitti kirjeensä lopussa olevansa valmis aloittamaan neuvottelut sihteerinsä Oskari Suutalan ja maistraatin edustajan kanssa ja sopimaan työläiskomitean edustajan tehtävistä poliisilaitoksessa.155 Työläiskomitea halusi viimeiseen asti välttää yhteentörmäyksen kaupunginvaltuuston ja ennen kaikkea maistraatin kanssa. Aiemminhan maistraatin ja työläiskomitean yhteistyö oli sujunut ilman näkyviä erimielisyyksiä. Nyt molempien osapuolien toimissa oli havaittavissa selkeää katsantokantojen jyrkkenemistä, mutta neuvotteluille molemmat osapuolet halusivat pitää ovet auki.
Maistraatti siirsi työläiskomitean kirjeen käsittelyn lokakuun kahdeksannesta päivästä 15. päivään. Yhtenä syynä tähän varmasti oli työläiskomitean ehdottamien neuvottelujen aloittaminen. Myös maistraatti oli toimissaan maltillinen, ja se halusi kuulla työväestön edustajan mielipidettä ennen päätöksentekoa. Lokakuun 15. päivän kokoukseen oli kutsuttu työläiskomitean sihteeri Oskari Suutala kertomaan tarkempia yksityiskohtia kirjeen ja työläiskomitean edellisen kokouksen sisällöstä maistraatin edustajille.156 Maistraatin edustajat halusivat työläiskomitean edustajalta tiedot siitä, mitkä heidän edustajansa toimenkuvat ja tehtävät olisivat kaupungin poliisilaitoksessa.
Sihteeri Oskari Suutala kertoi komitean näkemyksenä olevan, että heidän edustajansa tehtävät ovat etupäässä elintarvikeasioihin liittyvät toimenpiteet sekä olemisen poliisilaitoksessa neuvottelevana työväestön jäsenenä.157
154 8.10,1917, Työläiskomitean miliisiä koskeva anomus: 147, Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 36, JyMa.
155 8.10,1917, Työläiskomitean miliisiä koskeva anomus: 147, Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 36, JyMa.
156 15.10.1917, miliisiasia: 151, Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 36, JyMa.
157 15.10.1917, miliisiasia: 151, Jyväskylän maistraatin kokouksen pöytäkirja, Cb: 26, JyMa.
Jyväskylän maistraatti halusi päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.
Maistraatin kokouksessa työläiskomitean edustaja selvitti näkemyksiään suullisesti.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt maistraatille, sillä tehdyssä välipäätöksessä mainittiin, että epäselvyyksien ja työläiskomitean edustajan tehtävien epäselvyyden välttämiseksi maistraatti haluaa tarkan kirjallisen vastauksen ja määrityksen siitä, millaiset tehtävät ja valtuuden heidän edustajalleen kaupungin poliisilaitoksessa nykyisessä tilanteessa tulisi antaa sekä mitä varten mainittu edustaja poliisilaitokseen todella haluttiin.
Maistraatti halusi tarkennuksen kyseiseen asiaan työläiskomitealta myös siksi, että tulevaisuudessa pystyttäisiin välttämään nyt esiin tulleiden riitaisuuksien ja erimielisyyksien välttäminen vastaavanlaisissa kysymyksissä.158
3.3 Kaupunginvaltuuston, maistraatin ja työläiskomitean välit