Jämsä ja Korpilahti takavarikoivat Jyväskylään ostetut viljat –

Jyväskylän elintarvikelautakunnan työt vaikeutuivat lokakuun puolivälissä entisestään.

Lautakunta oli ostanut Jämsästä ja Korpilahdelta viljaa, mutta kuntien elintarvikelautakunnat eivät antaneet viljalle kuljetuslupaa, vaan takavarikoivat ne itselleen.⁵⁹⁶ Paikalliset sanomalehdet Keski-Suomi ja Sorretun Voima olivat kirjoittelussaan huolestuneita Jämsän ja Korpilahden elintarvikelautakuntien toimenpiteistä. Keski-Suomi kirjoitti: ”Kaupunkimme elintarvikelautakunnan toimitusjohtaja on meille ilmoittanut, että viljankuletus kaupunkiimme ympäristökunnista on kohdannut suorastaan voittamattomia vaikeuksia, niin että

592 8.10.1917, Sorretun Voima, no. 114.

593 27.9.1917, Keski-Suomi, no. 95A; 28.9.1917, Sorretun Voima, no. 110 A.

594 5.10.1917, Sorretun Voima, no. 113.

595 9.10.1917, Keski-Suomi, no. 100.

596 12.10.1917, Sorretun Voima, no. 116; 13.10.1917, Keski-Suomi, no. 102. Jämsästä oli ostettu noin 20 000 kiloa ja Korpilahdelta noin 18 000 kiloa viljaa, jotka takavarikoitiin.

kaupunkiamme uhkaa vakava leipäpula” sekä jatkaa: ”Sen johdosta, että eilen laskettiin täällä kauppaan viimeiset elintarvikelautakunnan hallussa olleet jauhot ja leipäpula siis ensi viikolla on uhkaamassa.”⁵⁹⁷ Sorretun Voima jatkoi Keski-Suomen linjoilla: ”Elintarvikelautakunnan antaman tiedon mukaan riittävät kaupungin viljavarat ensi viikon puoliväliin. Kiireellisiä toimenpiteitä vaaditaan uhkaavan tuhon estämiseksi.”⁵⁹⁸ Elintarvikelautakunnan puheenjohtaja Kaarlo Salovaara yritti neuvottelemalla ja eri hallintoviranomaisten määräyksillä saada takavarikoidut viljat kaupungin elintarvikelautakunnan käyttöön. Senaatista ja maaherran virastosta ilmoitettiin niiden olevan voimattomia kyseisen kiistan ratkaisemiseksi.⁵⁹⁹ Hyvistä yrityksistä huolimatta viljat jäivät toistaiseksi takavarikkoon.

Sanomalehti Keski-Suomi kritisoi lokakuun puolivälissä Jyväskylän elintarvikelautakunnan toimintaa. Se kuitenkin myönsi, että maan yleinen tilanne haittasi elintarpeiden saantia, mutta keskeisimpänä syynä se piti työläisedustajien hallitseman lautakunnan kykenemättömyyttä työhönsä. Kun ympäristökunnat olivat estäneet viljan kuljettamisen, lautakunnan jäsenet eivät olleet hankkineet käsiinsä muita kotimaisia viljanlähteitä, joita olisi pohjanmaalla ollut saartavilla, jos sinne joku olisi lähetetty viljaa ostamaan.⁶⁰⁰

Kiista elintarvikelautakunnasta oli lokakuun puolivälissä kesken, sillä syyskuun lopulla sen porvarijäsenet olivat jättäneet paikkansa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto otti lokakuun 16. päivänä jatkokäsiteltäväksi elintarvikelautakunnan porvarijäsenten eronpyynnöt. Valmistusvaliokunnan ehdotuksen mukaan valtuusto muutti elintarvikelautakunnan paikkajaon uudelleen porvarienemmistöiseksi. Uudessa lautakunnassa porvareille annettiin kuusi edustajapaikkaa ja työväestö saisi asettaa neljä edustajaa. Valtuutetut päättivät, että uusi elintarvikelautakunta aloittaa työnsä välittömästi ja uusi kokoonpano oli voimassa lokakuun 17. päivästä alkaen.⁶⁰¹ Keski-Suomi antoi kaupunginvaltuustolle kiitokset siitä, että se oli järjestänyt lautakunnan kokoonpanon uudelleen ja samalla porvarienemmistöinen lautakunta yrittäisi korjata ne

597 13.10.1917, Keski-Suomi, no. 102.

598 12.10.1917, Sorretun Voima, no. 116.

599 13.10.1917, Keski-Suomi, no. 102.

600 18.10.1917, Keski-Suomi, no. 104.

601 16.10.1917, § 270, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, Jyväskylän kaupungin kunnalliskertomus vuodelta 1917, s.72 – 73; JKA; 17.10.1917, Sorretun Voima, no. 118;

18.10.1917, Keski-Suomi, no. 104.

virheet, joita sosialistien isännöimä lautakunta oli saanut aikaan.⁶⁰²

Sorretun Voimassa kaupunginvaltuuston toimiin otettiin huomattavasti jyrkempi kanta.

Lehden mukaan valtuuston tekemä päätös oli voimassa olevan elintarvikelain vastainen ja lautakunnan porvarijäsenet keksivät tekosyyn, jonka nojalla erosivat johtajineen ja samalla raivasivat tietä lautakunnan uudelleenjärjestämiseksi. Syytökset sosialistien kykenemättömyydestä, kuluttajien etujen vastustamisesta ja liikemiestaitojen puuttumisesta olivat vain tekosyy sosialistiedustajia vastaan. Elintarvikelautakunnan työläisjäsenet olivat hoitaneet lehden mukaan tehtäviään niin hyvin kuin se nykyisissä oloissa oli mahdollista ja se oli saanut porvarit asiasta vihaisiksi.⁶⁰³

Porvarienemmistöisen elintarvikelautakunnan työ ei ollut yhtään helpompaa kuin sen edeltäjilläkään. Yleisestä pulasta huolimatta lautakunta kertoi saaneensa Tuontikunnalta lupauksen 8000 kilon ruisjauho- ja 10 000 kilon vehnäjauhoerän saamisesta kaupunkiin. Tuontikunnan kanssa neuvoteltu sopimus viljan saamisesta kaupunkiin oli lautakunnan sosialististen jäsenten viimeinen työtehtävä. Tämän lisäksi he saivat senaatin lähettämään sähkeen Hämeenlinnan kuvernöörille, jossa velvoitettiin nostamaan syyte Jämsän ja Korpilahden elintarvikelautakuntia vastaan niiden takavarikoitua Jyväskylään ostetut viljat.⁶⁰⁴ Porvarijohtoinen lautakunta ilmoitti nostavansa maidon nykyistä hintaa 15 penniä litralta, sillä nykyinen hinta ei vastaa maidon hankinnasta aiheutuneita kuluja.⁶⁰⁵ Tästä maidon hinnan nostamisesta sanomalehti Sorretun Voima kritisoi porvarienemmistöistä lautakuntaa, sillä sen mukaan 90 penniä litralta on liian korkea hinta, koska maidon rajahinta on 58 – 60 penniä litralta.⁶⁰⁶ Lokakuun lopussa Tuontikunnan kanssa neuvotellut viljat eivät olleet saapuneet Jyväskylään ja viljasta oli kova puute kaupungissa.⁶⁰⁷

Työväen sanomalehdellä Sorretun Voimalla oli hyvä tilaisuus arvostella lautakunnan toimintaa, sillä työväestö oli päättänyt kutsua omat edustajansa kaupungin elintarvikelautakunnasta lokakuun 18. päivänä pidetyn kokouksen jälkeen, sillä lautakunnan enemmistö oli annettu uudestaan porvareille.Työväestö jätti lautakunnan

602 18.10.1917, Keski-Suomi, no. 104.

603 19.10.1917, Sorretun Voima, no. 119.

604 22.10.1917, Sorretun Voima, no. 120; 23.10.1917, Keski-Suomi, no. 106.

605 23.10.1917, Keski-Suomi, no. 106.

606 29.10.1917, Sorretun Voima, no. 123.

607 31.10.1917, Sorretun Voima, no. 124.

työt porvarien haltuun, mutta samalla se päätti joukkotoiminnan avulla seurata elintarvikelautakunnan työtä ja arvostella sitä julkisuudessa, jos siihen ilmenee tarvetta.⁶⁰⁸ Kaupunginvaltuuston kokoukselle työläisedustajat jättivät virallisen ero- ja syytekirjeen lokakuun 26. päivänä.⁶⁰⁹ Aiemmin tekemänsä päätöksen perusteella työläisjäsenet eivät katsoneet voivansa ottaa osaa lautakunnan työhön.

Jyväskylän valtuusto käsitteli työväestön eroamista elintarvikelautakunnasta marraskuun alussa. Työväen puolelta esitettyjen syytösten johdosta valtuusto pyysi lautakunnan porvarillisilta jäseniltä sekä puheenjohtajalta selvitystä tapahtumien kulusta.⁶¹⁰ Muihin toimenpiteisiin kaupunginvaltuusto ei ryhtynyt, vaan asian käsittely oli kokouksen osalta loppunut. Kaupungin valtuusto käsitteli työläisjäsenien eroamista elintarvikelautakunnasta seuraavan kerran joulukuun viidentenä päivänä. Lautakunnan porvarijäseniltä saadun selvityksen mukaan valtuusmiehet eivät katsoneet työläisjäsenien lähettämän syytekirjelmän aiheuttavan enempiä toimenpiteitä ja lisätoimenpiteisiin ei valtuuston puolelta katsottu olevan tarvetta ryhtyä.⁶¹¹

Työläisedustajien erottua elintarvikelautakunnasta sen toiminta jatkui porvariedustajien johdolla. Marraskuun alkuun mennessä kaupungin elintarvikelautakunta ei ollut saanut luvattuja vilja-annoksia. Samalla se kuitenkin ilmoitti, että Jämsän elintarvikelautakunta oli luvannut luovuttaa takavarikoimansa viljat, mutta ne eivät olleet kaupunkiin vielä saapuneet. Lisäksi kerrottiin lihan ja juuston jakelun aloittamisesta.⁶¹² Marraskuun kolmantena päivänä viljanpuute helpotti Jyväskylässä hetkeksi, sillä viljalastissa ollut juna saapui asemalle.⁶¹³ Tätä viljaa oli odotettu, sillä saapunut toimitus oli myöhässä ja kaupunkilaiset olivat kärsineet viljapulasta useita päiviä.

Jyväskylässä oli keväästä syksyyn paha elintarvikepula, mutta kertaakaan työväestö ei ryhtynyt mellakoimaan tai omavaltaisesti takavarikoimaan elintarvikkeita, mitä

608 19.10.1917, Sorretun Voima, no. 119.

609 29.10.1917, Sorretun Voima, no. 123; 8.11.1917, §:n 308 liite A, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA.

610 8.11.1917, § 308, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA.

611 5.12.1917, § 353, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA.

612 1.11.1917, Keski-Suomi, no. 110. Elintarvikelautakunta ilmoitti, että juustoa jaetaan 100 grammaa asukasta kohden viikossa ja hevosen lihaa myydään toistaiseksi raatihuoneen edessä.

613 2.11.1917, Sorretun Voima, no. 125; 3.11.1917, Keski-Suomi, no. 111. Sorretun Voima kertoi lukijoilleen, että kolmasosa viljasta jaetaan kaurana ja loput ruisjauhoina.

muualla maassa tapahtui.⁶¹⁴ Paavolainen mainitsee tutkimuksessaan, ettei voimellakoissa esim. Turussa pyritty henkilökohtaiseen anastamiseen, vaan pikemminkin ne kuvastivat puhkeamassa olevaa vallankumouksellisuutta ja turvautumista joukkovoiman käyttöön.⁶¹⁵ Jyväskylässä joukkovoiman käyttö elintarvikkeiden pakko-ottamisessa ei kuulunut työväenjoukkojen toimintatapaan, vaan täällä oltiin elintarvikeasioissa passiivisia ja joukot pysyivät rauhallisina marraskuun suurlakkoon saakka. Senkään aikana elintarvikkeiden pakko-ottoihin ei ryhdytty.

Tähän pidättyvyyteen oli syynä se, että paikkakunnalla ei ollut mainittavia elintarvike- ja viljavarastoja, joita olisi pystynyt takavarikoimaan. Kaikki viljat ja muut elintarvikkeet menivät heti kaupunkiin saavuttuaan elintarvikelautakunnan toimesta jakoon. Kaupungissa elettiin lähes kaikkien elintarvikkeiden osalta jatkuvasti ns.

kädestä suuhun. Elintarvikelautakunnasta käyty kiista ei saanut työväestöä lähtemään puolustamaan menettämiään etuja. Lautakunnan paikkajaon muuttaminen porvarivoittoiseksi ei provosoinut tilannetta yhteenottoon tai edes mielenosoituksiin valtuuston tekemää päätöstä vastaan. Tässäkin vastakkainasettelussa työväestö johtajineen pysyi passiivisena ja yhteiskuntarauha kaupungissa säilyi. Sanomalehti Sorretun Voima ei kirjoituksissaan puuttunut asiaan marraskuun alun jälkeen, ja lautakunnan paikkajako ja valtuuston toimet jäivät kirjoittelussa muiden asioiden varjoon.