Jyväskylään perustetaan vallankumousneuvosto

Jyväskylän työväen johto oli tietoinen siitä, mitä muualla maassa tapahtui.

Sosiaalidemokraattisen piiritoimikunnan kokouksessa marraskuun toisena päivänä Kaarlo Nordlund selosti, että piiritoimikunnan olisi annettava järjestöille selostus järjestökaartin kokoonpanosta ja toiminnasta sekä kehotettava puolueosastoja viipymättä aloittamaan järjestökaartien perustaminen.³⁵² Kaartien perustamista pidettiin tärkeänä asiana, mutta samalla eri paikkakunnille perustettuja kaarteja kehotettiin toimimaan vasta niiden saatua määräyksen Jyväskylässä toimivalta piiritoimikunnalta.³⁵³ Sorretun Voima kehotti kaikkia kaupungin työväestöön kuuluvia sosiaalidemokraattisen puolueen jäseniä tulemaan kaupungin työväentalolla pidettävään kokoukseen, jossa olisi tarkoituksena päättää järjestökaartiin liittyvistä toimenpiteistä.³⁵⁴ Kokoukseen kutsuminen oli ensimmäinen varsinainen kehotus järjestysmiehistön muuttamisesta todelliseksi kaartiksi. Kaartihanke sai kokouksessa kannatusta, sillä kaarti kutsuttiin kokoon Jyväskylän työväentalolle sunnuntaiksi 11.

päiväksi marraskuuta.³⁵⁵

Jyväskylässä työväen järjestökaarti noudatti sosiaalidemokraattisen puolueen johdon käskyjä tarkasti. Kaarteja oli käsketty harjoittelemaan ahkerasti, että tarpeen tullen ne olisivat valmiita aloittamaan toimintansa.³⁵⁶ Jyväskylä järjestökaarti aloitti harjoittelemisen heti. Sorretun Voimassa ilmestyi tiedonanto harjoituksista. Jyväskylän järjestökaarti³⁵⁷ jaettiin kolmeen eri komppaniaan, ja niiden harjoitukset pidettiin työväentalolla.³⁵⁸ Nämä Sorretun Voimassa olevat kaartin harjoituksista kertovat ilmoitukset olivat ensimmäiset, jotka lehdessä ilmoitettiin. Ne olivat myös ensimmäiset tiedotukset organisoiduista järjestökaartin harjoituksista. Jyväskylän työväenyhdistyksen järjestysmiehet ja työläiskomitea eivät pitäneet organisoituja

eduskunnallisten saavutusten tukemiseksi.

352 2.11.1917, § 8, Sosiaalidemokraattisen piiritoimikunnan kokouksen pöytäkirja, a27:28. K-Sm.

353 2.11.1917, § 8, Sosiaalidemokraattisen piiritoimikunnan kokouksen pöytäkirja, a27:28. K-Sm.

354 7.11.1917, Sorretun Voima, no. 127; Ks. Salkola 1987, s. 261. Syyskuussa työväenjärjestöjen eduskunnalla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin perustaa kaarti. Perustamispäätöksellä kaartien muodostaminen haluttiin pitää puolueen hallinnassa.

355 9.11.1917, Sorretun Voima, no. 128.

356 Ks. 2.11.1917, Sorretun Voima, no. 125.

357 Järjestökaarti oli kaartin itse itselleen antama nimi ja sitä nimitystä käytetään myös lehden ilmoituksessa.

358 12.11.1917, Sorretun Voima, no. 129. Jyväskylän kaarti oli jaettu kolmeen komppaniaan.

Ensimmäinen komppania harjoitteli tiistaina 13.11, toinen komppania keskiviikkona 14.11, ja kolmas komppania torstaina 15.11 ja kaikkien komppanioiden yhteiset harjoitukset pidettäisiin perjantaina 16.11.

harjoituksia kevään ja syksyn välisenä aikana. Mainitut ilmoitukset olivat ensimmäistä kertaa julkisesti näkyvissä ja niihin kaikilla työväestöön kuuluvilla puolueen jäsenillä oli nyt mahdollisuus osallistua.

Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön johto seurasi maan yleistä kehitystä ja toimi Helsingistä tulleiden ohjeiden mukaisesti. Jyväskylän sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö oli saanut Helsingistä vallankumouskeskusneuvoston³⁵⁹ tiedonannon, jonka antamia ohjeita ja määräyksiä käsiteltiin kunnallisjärjestön kokouksessa 11. päivänä marraskuuta. Sen toimenpide-ehdotukset hyväksyttiin Jyväskylässä, mutta muuten jäätiin odottamaan tarkempia ohjeita.³⁶⁰ Helsingistä tulleessa vallankumouskeskusneuvoston toimintaohjeissa oli ilmeisesti määräys paikallisen vallankumousneuvoston perustamisesta, sillä pidetyssä kokouksessa sellainen paikkakunnalle perustettiin.³⁶¹ Vallankumousneuvoston valitsemisen lisäksi perustettiin järjestyskaartin toimikunta, joihin tulivat valituiksi Kaarlo Salovaara, Kaarlo Nordlund ja Kustaa Jokinen.³⁶²

Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö valitsi paikkakunnalle 10-henkisen vallankumousneuvoston johtamaan toimintaa Jyväskylässä, ja samalla se toimisi koko piirin paikallisena keskusneuvostona, sillä se katsottiin ajan vaatimuksia vastaavaksi toimenpiteeksi.³⁶³ Jyväskylän vallankumousneuvostolle annettiin kokouksessa tehtäväksi olla tiiviissä yhteydessä Helsinkiin ja välittää sieltä saatuja määräyksiä muualle maakuntaan. Vallankumousneuvosto oli päätösvaltainen vasta silloin, kun sen jäsenistä vähintään seitsemän olisi kokouksessa läsnä.³⁶⁴ Jyväskylässä toiminut ja vallankumouksellisen toiminnan johdossa keväästä–syksyyn ollut työläiskomitea lopetti työskentelyn ja sen hallussa olleet asiakirjat ja varat siirrettiin

359 Rinta-Tassi 1989, s. 108. Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto aloitti toimintansa Helsingissä 9.11.1917.

360 11.11.1917, § 6, Jyväskylän kaupungin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön pöytäkirja, a27:26, K-Sm.

361 11.11.1917, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27:26, K-Sm; Rinta-Tassi 1989, s. 109. Helsingissä toimiva vallankumouksellinen keskusneuvosto kehotti perustamaan piiri- ja paikallisneuvostoja, ja keskusneuvoston tehtävänä oli ottaa valta haltuunsa; Fredrikson 2000, s. 87.

362 11.11.1917, § 5, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27:26, K-Sm; Jyväskylän suojeluskuntapiiri vakoiluosasto, Sk 2414/7, SA; Ks. liite 1.

363 11.11.1917, § 6-7, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27:26 K-Sm; Jyväskylän suojeluskuntapiirin vakoiluosasto, Sk 2414/7, SA; Fredrikson 2000, s. 87.

364 11.11.1917, § 7, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27:26 K-Sm; 12.11.1917, Sorretun Voima, no. 129.

toimintansa aloittavalle vallankumousneuvostolle. Sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö päätti, että oli heti ruvettava hankkimaan varoja Jyväskylän vallankumoukselliselle keskusneuvostolle sekä samalla tukemaan kaartien toimintaa rahallisesti. Varoja kaartille ja neuvostolle päätettiin pyytää Jyväskylän ympäristössä toimivilta työväenyhdistyksiltä.³⁶⁵

Jyväskylän vallankumousneuvostoon valittiin useita samoja henkilöitä, jotka olivat aikaisemmin toimineet paikallisessa työläiskomiteassa. Jyväskylän vallankumousneuvostoon valittiin puheenjohtajaksi Kaarlo Nordlund, sihteeriksi J.F.

Aalto ja muiksi jäseniksi Kaarlo Salovaara, Aino Takala, Huugo Kotiranta, Viki Virtamo, V. Salmela, Kustaa Jokinen, Urho Leppänen, A. Väänänen sekä varajäseniksi P. G. Videmark, Hilma Koski ja Bruuno Vuorela.³⁶⁶ Aikaisemmin toimineeseen työläiskomiteaan olivat kuuluneet ainakin Nordlund, Salovaara, Leppänen ja Virtamo.

Salovaara oli valittu jo keväällä järjestysmiehien johtoon, ja nyt hän oli myös järjestyskaartin toimintaa johtavassa toimikunnassa sen kokoonkutsujana.³⁶⁷ Kaupungin sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö valitsi vallankumousneuvostoon sellaisia henkilöitä, jotka olivat olleet koko vallitsevan vallankumousajan johtamassa ja organisoimassa toimintaa Jyväskylässä. Johtoon ei valittu uusia aineksia, ja sen takia vallankumousneuvosto halusi odottaa Helsingistä lisäohjeita ja toimi muutenkin sieltä saamiensa ohjeiden ja neuvojen mukaisesti. Jyväskylän vallankumousneuvosto ei lähtenyt ylittämään puolueensa johdolta saamiaan valtuuksia ennen marraskuun puolivälissä alkanutta suurlakkoa.

Sosiaalidemokraattinen piiritoimikunta järjesti aktiivisesti asioita marraskuun alkupuolella. Piiritoimikunnan kiertokirjeessä perusteltiin kaartien perustamista seuraavasti: ”- - taantumuksen pimeät voimat punoovat hirttosilmukoitansa ja hijoovat aseitansa köyhälistön vapaustaistelua vastaan. Kuten tiedämme, on porvaristo ympäri maata järjestänyt aseellisia lahtarkaarttiansa, joita he aikovat käyttää etupäässä järjestynyttä työväkeä vastaan. Wastap ainoksi on meidän myös viipymättä koottava

365 11.11.1917, § 9-11, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27.26, K-Sm; Jyväskylän suojeluskuntapiirin vakoiluosasto, Sk 2414/7, SA.

366 11.11.1917, § 7, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27:26, K-Sm; Kuusi 1918, s. 45; Tapiola 1968, s. 180; Ks. liite 1.

367 11.11.1917, § 5, Jyväskylän kaupungin sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön kokouksen pöytäkirja, a27:26, K-Sm.

voimamme, järjestämällä Työväen järjestyskaartit toimintavalmiiseen kuntoon.”³⁶⁸ Lähetetyllä kiertokirjeellä haluttiin vauhdittaa kaartien perustamista Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä. Läheskään kaikille paikkakunnille ei järjestyskaartia ollut ennen suurlakkoa perustettu. Näille paikkakunnille kehotti kiertokirje pikaisesti kokoon kutsumaan työväen kokouksen ja päättämään kaartin perustamisesta.³⁶⁹

Jyväskylän- ja kaupungin ympäristön kaartihankkeita vauhdittamaan ja kaartia perustamaan lähetettiin sosiaalidemokraattisen piirin puhuja agitaattori Kemilä.³⁷⁰ Sosiaalidemokraattinen piiritoimikunta keskusteli marraskuun 13. päivänä piirille perustettavasta vallankumousneuvostosta. Se tuli keskusteluissa siihen lopputulokseen, että Jyväskylän vallankumousneuvosto saisi johtaa toimintaa ja kaartihanketta Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä. Piiritoimikunta lupasi piiritoimikunnan varoista kaartin käyttöön 500 markkaa.³⁷¹ Kaartien perustaminen oli nyt hyväksytty Jyväskylässä ja Vaasan läänin itäisessä vaalipiirissä toimivissa sosiaalidemokraattisen puolueen sekä myös työväenjärjestöjen kokouksissa. Kaartihanke oli saanut paikallisella tasolla kannatusta puolueen johtavilta henkilöiltä kuin myös työväen joukkojen keskuudessa.

Nyt oli vain odotettava Helsingistä saatavaa lupaa toiminnan aloittamiselle.