Elintarvikelautakunnan porvarijäsenet eroavat

Elintarvikelautakunnan työ vaikeutui entisestään kun syyskuun kymmenentenä päivänä lautakunnan porvari- ja työläisedustajien välille tuli riita suhtautumisesta leipuri Santalan elintarvikekätköihin ja hänen syyttämättä jättämisestä. Riidassa ei päästy yksimielisyyteen ja sen seurauksena elintarvikelautakunnan porvarillinen toimitusjohtaja E. Spets ja porvarilliset edustajat E. Huttunen ja M. Niemeläinen ilmoittivat eroavansa lautakunnasta.⁵⁸⁵ Kokouksen jälkeen porvarilliset jäsenet jättivät virallisen eronpyyntönsä valtuustolle, jonka päätösvallan alaisuudessa lautakunta työskenteli. Tähän päättyi elintarvikelautakunnan neljä kuukautta kestänyt työ sosialistienemmistöisenä. Lautakunta ei tästä eteenpäin työskennellyt entisessä kokoonpanossaan enää missään vaiheessa ennen sodan syttymistä.

581 30.8.1917, Keski-Suomi, no. 83.

582 6.9.1917, Keski-Suomi, no. 86.

583 31.8.1917, Sorretun Voima, no. 98; 1.9.1917, Keski-Suomi, no. 84.

584 10.9.1017, Sorretun Voima, no. 102.

585 10.9.1917, Onni Tuomi: päiväkirja 1916 – 1917, kotelo 1, JyMa; 13.9.1917, Keski-Suomi, no. 89;

14.9.1017, Sorretun Voima, no. 104.

Elintarvikelautakunnan työtä oli koko neljän kuukauden ajan haitannut Suomen paheneva elintarvikepula. Elintarvikelautakunta ei pystynyt hankkimaan elintarvikkeita kaupunkilaisten käyttöön kulutusta vastaavaa määrää. Työtä olivat varjostaneet myös muut ongelmat, vaikka niistä eivät paikalliset sanomalehdet ennen porvarillisten jäsenten eroa puhuneetkaan. Porvariedustajien erokirjeestä ongelmista saa kuitenkin tarkemman kuvan, sillä heidän näkemyksensä mukaan lautakunnan työläisenemmistö aiheutti ongelmia lautakunnan työskentelylle. Työläis- ja porvariedustajien käsityksen mukaan lautakunnan tehtävät olivat erilaiset. Porvariedustajat kirjoittavat erokirjeessään kaupungin valtuustolle: ”Senjälkeen kuin täkäläiseen Elintarvikelautakuntaan tuli enemmistö työväen edustajista, on aniharvaa poikkeusta lukuunottamatta vähemmistö saanut tyytyä vastalauseisiin, sillä sen mielipiteelle ei ole saatu kannatusta niinkuin meidän käsittääksemme kuluttajain etu monesti olisi vaatinut. Lautakunnan päätökset useissa tapauksissa ovat vieneet tuloksiin jotka ei ole olleet omiaan edistämää elintarpeiden saantia, vaan päinvastoin ehkäisseet sitä ja vieneet lautakunnan ja sen virkailijain työn monimutkaisemmaksi, hyödyttämättä ketään.”⁵⁸⁶ Tämän lisäksi porvariedustajat mainitsivat syyskuun kymmenentenä päivänä olleesta elintarvikelautakunnan kokouksesta ja siellä olleista erimielisyyksistä, joiden seurauksena yhteistyön jatkaminen lautakunnassa oli mahdotonta.⁵⁸⁷

Lautakunnan porvarijäsenten kirjeestä saa kuvan, että heidän tekemiään ehdotuksia ja näkemyksiä ei työläisvoittoisessa lautakunnassa hyväksytty. Kirjeestä on havaittavissa, että lautakunnassa vain porvarilliset jäsenet tekivät ”kuluttajien etuja parantavia toimenpiteitä” ja työläisjäsenet vain pahensivat elintarvikepulaa paikkakunnalla.

Erimielisyyden keskeisenä syynä oli, että porvarilliset jäsenet ajoivat enemmän oman ryhmänsä etuja, kun vastaavasti elintarvikelautakunnan työläisedustajat halusivat parantaa työläiskuluttajien etua parhaansa mukaan. Molemmat osapuolet halusivat parantaa ensisijaisesti oman yhteiskuntaryhmänsä etuja ja tässä porvarit olivat vähemmistönsä takia häviöllä. Nämä erimielisyydet olivat kiistan keskeisimpinä syitä.

Näiden erimielisyyksien takia elintarvikelautakunnan porvarilliset edustajat päättivät erota, sillä he katsoivat toimimisen työläisvoittoisessa lautakunnassa mahdottomaksi, sillä eivät voineet ajaa oman yhteiskuntaryhmänsä etuja.

586 26.9.1917, § 247, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA; Ks. myös 27.9.1917, Keski-Suomi, no. 95A.

587 26.9.1917, §:n 247 liite, Jyväskylän kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja, Ca: 37, JKA.

Syyskuun kymmenennen päivän jälkeen elintarvikelautakunnan porvarilliset jäsenet eivät osallistuneet lautakunnan työskentelyyn, ja se teki siitä puolitehoisen. Syyskuun puolivälissä sanomalehti Sorretun Voima kertoi kaupungissa viikon kestäneestä viljapulasta, sillä elintarvikelautakunta ei ole jakanut jauhoja kuluttajille jauhojen puuttumisen takia. Sen seurauksena moni työläisperhe oli saanut olla ilman leipää useita päiviä. Jauhopulan lisäksi kaupungissa oli puutetta myös maidosta. Maidon jakelu tapahtui edelleen korteilla ja sitä jaettiin vain puoli litraa lasta kohden, sillä enempää ei ollut. Lehti kertoi lautakunnan tekevän kaikkensa elintarpeiden hankkimiseksi kaupunkiin, mutta sen työtä haittasi viljan, maidon, ym.

elintarvikkeiden puute koko maassa. Viljan puutteesta huolimatta lautakunta oli saanut ostettua vehnää ja ohraa, mutta ruisjauhoista oli pula koko kaupungissa.⁵⁸⁸

Tuontikunnan välityksellä saadun viljan ansiosta viljapula oli kaupungissa syyskuun lopussa saatu toistaiseksi torjuttua. Sorretun Voima uutisoi syyskuun lopussa Jyväskylässä olevasta nälänhädästä ja erityisesti työväestön kärsivän siitä, vaikka elintarvikelautakunta oli vehnää jakanut.⁵⁸⁹ Lehdet olivat uutisoinnissaan samoilla linjoilla, sillä saapuneella viljalla kaupunkilaisten puutetta pystyttiin hetkellisesti parantamaan, mutta itse ongelmaa se ei poistanut. Syyskuun loppuun tultaessa tilanne oli Jyväskylässä vaikea. Lautakunta kielsi kaupungin vaikean elintarviketilanteen takia leivän ja jauhojen myynnin ulkopaikkakuntalaisille ja näiden tuotteiden vienti kaupungista oli kielletty. Lautakunta kuitenkin rauhoitteli kaupunkilaisia sillä, että aikaisemmat käyttämättömät kupongit saisi käyttää heti, kun viljaa kaupunkiin saadaan tarvittava määrä.⁵⁹⁰

Kuntainvälinen elintarvikelautakunta ehdotti senaatille leipäannoksien pienentämistä kaupungeissa ja suurimmissa asutuskeskuksissa. Ehdotuksen mukaan valtion leipäkorttien päiväannokset pienennettäisiin 125 grammaan päivässä, mikä olisi 25 % vähemmän kuin aikaisemmin.⁵⁹¹ Jyväskylän työläiskuluttajat käsittelivät asiaa lokakuun seitsemäntenä päivänä. Antamassaan lausunnossa ne olivat jyrkästi annoksien pienentämistä vastaan, sillä heidän mielestään annokset olivat nykyisin jo

588 19.9.1917, Sorretun Voima, no. 106; 25.9.1917, Keski-Suomi, no. 94. Elintarvikelautakunta oli saanut ostettua Tuontikunnan välityksellä 16 000 kiloa vehnää ja 2000 kiloa ohraa.

589 24.9.1917, Sorretun Voima, no. 108. Lehden uutisen mielestä viljaa oli kuitenkin tullut riittämättömästi.

590 26.9.1917, Sorretun Voima, no. 109.

591 5.10.1917, Sorretun Voima, no. 113.

liian pienet. Lisäksi kaupungin elintarvikelautakunnan pitää järjestää maidon ja lihan jakelu paremmin toimivaksi, sillä ko. elintarvikkeet eivät jakaudu tasaisesti kaikkien kuluttajien kesken.⁵⁹²

Keväällä kaupungin viljelysmaille oli istutettu perunaa. Syyskuun lopussa kaupungin elintarvikelautakunta päätti ostaa perunat kaupungin rahatoimikamarilta lautakunnan käyttöön ja myydä niitä kaupunkilaisille.⁵⁹³ Lokakuun alussa lautakunta kielsi yksityisiä ihmisiä käyttämästä perunaa eläinten ravinnoksi ja samalla kiellettiin perunan kuljetus paikkakunnalta.⁵⁹⁴ Se asetti erilaisia määräyksiä mm.

karjanomistajille, että heidän pitää ilmoittaa maidon tuonnista yksityisasiakkaille ja että lokakuun 11. päivään mennessä tuonti oli kokonaan lopetettava. Lautakunta halusi neuvotella karjanomistajien kanssa kaiken maidon ostamisesta lautakunnan käyttöön.

Toimenpiteellä se halusi helpottaa kaupungissa olevaa maitopulaa ja saada jaettua se tasaisemmin kaikkien kuluttajien kesken.⁵⁹⁵ Tässä toimenpiteessä lautakunta ei kuitenkaan onnistunut, sillä maidontuottajat eivät halunneet myydä maitoa elintarvikelautakunnalle voimassa olevilla rajahinnoilla.

6.2.5 Jämsä ja Korpilahti takavarikoivat Jyväskylään ostetut viljat –