5.7.1 Kevään joukkokokoukset ja mielenosoitukset
Ensimmäisen mielenosoituskulkueen Jyväskylässä järjestivät paikalla olevat venäläiset sotilaat. Maaliskuun 19. päivänä venäläiset sotilaat marssivat rauhallisessa kulkueessa kaupungilla ja siihen liittyi myös joitakin kaupunkilaisia. Kulkue päätyi lopulta työväentalolle, jossa sitä oli vastaan ottamassa suuri joukko työläisiä. Täällä käsiteltiin viime päivien tapahtumia ja juhlittiin uuden aikakauden alkua Venäjällä ja Suomessa.474 Vapausmanifesti saapui Jyväskylään maaliskuun 21. päivänä ja sen johdosta koulut, liikkeet ja työpaikat suljettiin. Jyväskylän torille alkoi kerääntyä ihmisiä kaikista yhteiskuntaryhmistä. Manifestin saapumispäivänä hevostorilta lähti suuri, kaikista yhteiskuntaryhmistä ja venäläisistä sotilaista muodostunut kulkue kauppatorille, jossa kansanjoukot ottivat sen vastaan raikuvin huudoin.475 Kauppatorilla pidettiin puheita sekä venäjäksi että suomeksi, ja juhlatunnelma manifestin vastaanottokokouksessa oli ylimmillään.
Huhtikuun 11. päivän Sorretun Voimassa oli ilmoitus, että kaikkien Jyväskylän työläisten olisi mietittävä, annetaanko kaupunginvaltuuston edelleen toimia porvarijohtoisena vai aletaanko asiaan vaatia lähiaikoina muutoksia.476 Tässä asiassa työväestö seurasi maan yleistä kehitystä, sillä monilla paikkakunnilla työväestön ensimmäisiä vaatimuksia oli valtuustojen paikkaluvun muuttaminen työväestölle suotuisampaan suuntaan. Jyväskylässä uusista kunnallislaeista keskusteltiin toukokuun lopulla. Työväestön kokouksen päätöksenä oli, että eduskunnan ja hallituksen pitäisi vahvistaa tekeillä olevat uudet kunnallisasetukset sosiaalidemokraattisen puolueen puolueohjelmassa asetettujen perusteiden mukaan ja porvaripuolueet eivät saisi käyttää takaportteja jarruttaakseen uudistusten läpiviemistä.477 Jyväskylässä vaatimuksia ei alettu ajaa joukkovoiman avulla, vaan asioita päätettiin hoitaa parlamentaarista tietä.
Kokouksen selvänä viestinä oli, että asiat hoidetaan laillisella tavalla.
474 20.3.1917, Keski-Suomi, no. 32; 21.3.1917, Sorretun Voima, no. 34; Fredrikson 2000, s. 86.
475 22.3.1917, Keski-Suomi, no 33; 23.3.1917, Sorretun Voima, no. 35; Fredrikson 2000, s. 86; Ks.
kuva 3 ja 4.
476 11.4.1917, Sorretun Voima, no. 40 A.
477 30.5.1917, Sorretun Voima, no 59 A.
Huhtikuun loppupuolella Jyväskylässä pidettiin mielenosoitus kahdeksan tunnin työpäivästä. Mielenosoituksessa työläiset vaativat kahdeksan tunnin työpäivän toteuttamista kaikissa töissä ja kaikilla aloilla.478 Mielenosoituksella haluttiin vauhdittaa vaatimusta lyhyemmästä työpäivästä, sillä kysymys oli huhtikuussa työväestön kaikkein tärkein vaatimus. Huhtikuun 29. päivänä Jyväskylä työväenyhdistyksen talolla oli järjestäytyneen työväen joukkokokous. Siellä käsiteltiin kaupungin elintarvekysymyksen järjestämistä. Kokouksessa valittiin viisimiehinen toimikunta valvomaan elintarviketilannetta kaupungissa. Sen lisäksi kokouksessa käsiteltiin kahden poliisin erottamiskysymystä, sillä he eivät nauttineet työväestön luottamusta. Molempien poliisien antamat selitykset luettiin ja asiassa päätettiin jäädä odottavalle kannalle sekä katsoa heidän toimiaan ja tarpeen tullen ryhtyä lisätoimenpiteisiin.479 Työväestö ei väkisin vaatinut poliisien erottamista, sillä käyttämissäni lähteissä ei ole viitteitä siitä, että poliisien erottamisiin olisi kaupungissa ryhdytty.
Kuva 3. Maaliskuun manifesti saapuu Jyväskylään 21. päivänä maaliskuuta 1917. (Keski-Suomen museon kuva-arkisto)
478 23.4.1917, Sorretun Voima, no. 46; Fredrikson 2000, s. 87.
479 30.4.1917, Sorretun Voima, no 49
Kuva 4. Jyväskylän nuorisoseura juhlii maaliskuun manifestia. (Keski-Suomen museon kuva-arkisto)
Kevään yksi suurimmista joukkokokouksista kaupungissa oli vapun vietto. Työväen joukot kerääntyivät vappuaamuna koulutorille, jossa he kokoontuivat omien lippujensa alle. Sorretun Voima uutisoi: ”Klo 11 aikaan kokoontuivat joukot lippujensa alle Koulutorille, josta mielenosoituskulkueena torvisoittokunta, sotilaat ja lapset etupäässä mentiin suoraan juhlapaikalle Lounaispuistoon. Kulkueessa oli yli 3.000 henkeä, lapsia oli 436.”480 Vapun juhlintaan Lounaispuistossa osallistui noin 5500 – 6000 ihmistä. Juhlapuhujana oli Kaarle Nordlund ja juhlassa lausuttiin tervehdys venäläisille sotilaille.481 Vapun ”mielenosoituskulkue” ei varsinaisesti ollut mikään mielenosoituskulkue, vaan se oli lähinnä työväestön juhlakulkue, eikä sillä ollut poliittista merkitystä.
480 4.5.1917, Sorretun Voima, no. 50.
481 4.5.1917, Sorretun Voima, no. 50.
5.7.2 Mielenosoitukset ja joukkokokoukset kesällä ja syksyllä
Heinäkuussa Jyväskylä työläiset seurasivat uudistuslakien etenemistä eduskunnassa.
Samaan aikaan kun eduskunta käsitteli kahdeksan tunnin työaikalakia ja kunnallisasetuksia, kokoontui kaupungin työväentalolle toistatuhatta henkeä mielenosoituskokoukseen. Työväentalolta lähdettiin torvien soidessa marssimaan Lounaispuistoon, jossa päätettiin että kunnallis- ja kahdeksan tunnin työaikalait ovat ehdottomasti nykyisen eduskunnan istuntokaudella hyväksyttävä.482 Tästä aiheesta Jyväskylän työläiset olivat jo aikaisemmin keväällä antaneet vastaavan päätöksen.
Uudistuslakien hyväksyminen oli Jyväskylän työläisille tärkeä asia, ja se piti saada kesän aikana lopulliseen päätökseen. Kyseisellä päätöksellä haluttiin antaa tuki työläisten yleiselle vaatimukselle.
Työläisillä oli kesällä satunnaisesti yhteisiä joukkokokouksia. Pitopaikkana oli yleensä Lounaispuisto. Elokuun 12. päivänä Lounaispuistossa pidettiin sosiaalidemokraattisen piirin valistusjuhla. Juhlaväki marssi perinteisesti Koulutorilta torvisoittokuntien johdolla Väinön- ja Kauppakatua pitkin juhlapaikalle Lounaispuistoon.
Juhlakulkueessa osanottajia oli yli kaksituhatta henkeä ja heitä oli saapunut myös Jyväskylän lähiympäristöstä. Ihmisiä oli liikkeellä runsaasti, sillä juhlapuhujana oli senaattori Tokoi, joka käsitteli puheessaan nykyistä valtiollista tilannetta sekä vaikeaa elintarviketilannetta.483
Sanomalehti Keski-Suomessa oli marraskuun suurlakon jälkeen mielenkiintoinen ilmoitus mielenosoituksesta. Ilmoituksessa sanottiin: ”Ehdottaisin, että ne kansalaiset, jotka eivät kannata puolue 'suurlakkoja' eikä niiden surullisia seurauksia ja viimeaikaisia tuomittavia tekoja, vaan harrastavat rauhallista elämää maassa ja tunnustavat jokapäiväisen työn elämisen ehdoksi, panisivat toimeen rauhallisen mielenosoituksen marssimalla hiljaa lähipäivinä sillä kadulla (kauppak.), jossa meidän kansalaisoikeuksiamme hiljattain useammin ja syvästi loukattiin ja jonka häväistyksen uhriksi joutui moni sosialistikin.”484 Kyseinen ilmoitus ei saanut vastakaikua ihmisissä, sillä käyttämissäni lähteissä ei mainita kyseisestä ”rauhan” mielenosoituksesta mitään.
Kaupungissa oli rauhaa ja laillista kehitystä kannattavia kansalaisia, mutta suurlakon
482 16.7.1917, Sorretun Voima, no 78.
483 13.8.1917, Sorretun Voima, no. 90.
484 24.11.1917, Keski-Suomi, no. 118.
jälkeisessä tilanteessa ilmoitus ei saanut kannatusta. Toisaalta on syytä miettiä ilmoituksen vilpittömyyttä, koska sillä ei saatu työläis- ja porvariryhmiin vetoavaa kiinnostusta aikaiseksi. Enemmän sen sävynä oli protestoida järjestyskaartien Jyväskylässä tekemiä henkilö- ja kotitarkastuksia vastaan, vaikka asiaa ei ilmoituksessa suoraan sanota.
Tiennäyttäjänä radikaalimmalle toiminnalle oli Tampere, jossa työläiset ja porvarillinen kaupunginvaltuusto ajautuivat riitaan miliisikysymyksessä. Asian kärjistyessä työväki vaati huhtikuun alussa enemmistöä kaupunginvaltuustoon. Kiista saatiin ratkeamaan, kun senaattorit Tokoi, Holsti sekä läänin kuvernööri suostuttelivat valtuuston hyväksymään työväen esittämät vaatimukset.485 Osa Helsingin työväestöstä toimi sosiaalidemokraattiselle puolueelle vieraalla tavalla. Helsingissä, Turussa ja Raumalla kaupungin valtuustot joutuivat piiritystilaan, sillä työläiset vaativat parannuksia tuntipalkkoihinsa, ja työväelle epämieluisien henkilöiden erottamista viroistaan.486 Kyseistä toimintatapaa työväenjoukot käyttivät kevään, kesän, syksyn ja talven aikana monissa kaupungeissa ajaessaan itselleen parempia etuja. Turussa työväen miliisien lakon aikana elokuussa 1917 työväen joukkojen toiminta sai anarkistisen sävyn, sillä aseistautuneet rosvojoukot ryöstivät liikkeitä ja hajottivat paikkoja.487
Jyväskylän sanomalehdet uutisoivat piirityksistä, väkivaltaisista mellakoista, ryöstöistä ym., mutta Jyväskylän työläiset eivät ryhtyneet ajamaan etujaan väkivaltaisin keinoin.
Jyväskylässä olleet joukkokokoukset, mielenosoituskulkueet ja porvarien ja työläisten eroavat näkökannat eivät johtaneet väkivaltaisiin yhteenottoihin eri yhteiskuntaryhmien välillä missään vaiheessa maaliskuun 1917 ja tammikuun 1918
485 Piilonen 1982, s. 48 – 49; Ks. myös 6.10.1917, Keski-Suomi, no. 99. Lokakuussa piiritetyiksi joutuivat Tampereen rahatoimikamarin jäsenet. Rahatoimikamarilta kaupungin ulkotyöläiset vaativat 50 % palkankorotusta. Rahatoimikamarin aikomus siirtää asian käsittely erityisen komitean huoleksi ei kelvannut työläisille. Sen seurauksena Rahatoimikamarin jäsenet piiritettiin kokoushuoneistoon.
486 20.8.1917, Sorretun Voima, no. 93; Tanner 1957, s. 46; Hyvönen 1963, s. 231 – 232.; Salkola &
Piilonen 1989, s. 35. Raumalla toukokuun 7. päivänä 1917 työväenjärjestöt julistivat yleislakon, sillä kaupunginvaltuusto ei suostunut luovuttamaan puolia valtuustopaikoista työväestölle. Lakko halvautti kaupungin tuotannon ja liikenteen kokonaan. 15 päivää kestänyt lakko päättyi, kun valtuusto lupasi työläisille puolet valtuustopaikoista. Turussa vaadittiin 25 edustajapaikkaa työväestölle.
487 19.12.1917, Sorretun Voima, no. 143; Ks. myös 14.8.1917, Keski-Suomi, no.76. Helsingissä miliisit olivat lakossa heinäkuussa ja siellä tapahtui samanlaisia tekoja kuin Turussa joulukuussa.
Varkauksia, ryöstöjä, pahoinpitelyitä ym. Suurien kaupunkien tapahtumat pitkin vuotta 1917 olivat toistensa kaltaisia.
välisenä aikana, jos marraskuun suurlakkoaikaa ei lasketa mukaan. Erimielisyyksiä tuottaneissa asioissa osapuolet neuvottelivat keskenään ja pyrkivät aikaansaamaan molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Jyväskylän työväestö ei ottanut oppia ja esimerkkiä muualla maassa tapahtuneista omavaltaisista tapauksista, vaan se pysyi päättäväisesti koko tutkimusajan sosiaalidemokraattisen puolueen maltillisemman linjan kannalla.