Tämä tutkimus kohdistui vain yhden kaupungin erityisen tuen toteuttamista koskeviin lin-jauksiin ja tavoitteisiin, joten laajojen jatkotutkimusehdotusten tekeminen on vaikeaa. Kui-tenkin kaupungin X erityisen tuen malli tarjoaa monia hyviä välineitä myös muiden kaupun-kien pohdittavaksi. Kaupungin linjausten toteuttaminen on vasta alkuvaiheessa eikä kaikkia tavoitteita ole vielä ehditty ottaa käyttöön. Aiemmat selvitykset ja tämä tutkimus tarkastele-vat linjausten toteutumista kehittämistyön alkuvaiheessa, joten olisi tärkeää seurata mallin toteutumista jatkossakin, sekä arvioida sitä, miten malli toimii pitkällä aikavälillä ja millaisia tuloksia on saatu aikaan kehittämistyön loppuvaiheessa. Myös monipuolisten arviointitapo-jen käyttö, ja esimerkiksi oppilaiden ja huoltajien näkökulman selvittäminen olisi tärkeää.
JOPO-luokkien, joustavien pienryhmien tai erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien merkityksestä oppilaiden oppimiselle ei ole juurikaan aiempaa tutkimusta, joten myös näi-den tutkiminen laajemmassa mittakaavassa olisi mielenkiintoista. Erityisesti joustavien pienryhmien suhteen tutkimusta tulisi tehdä, sillä tutkimuksessa mukana olevan kaupungin määritelmän mukaisessa muodossa samanlaista joustavaa pienryhmäopetusta ei tiettävästi ole muissa kaupungeissa. Näiden joustavien pienryhmien toimivuutta ja vaikuttavuutta olisi mielenkiintoista tutkia erityisesti oppilaiden näkökulmasta, ja erityisesti siitä näkökulmasta, että tukevatko joustavat pienryhmät oppilaiden oppimista, ja jos tukevat, niin miten. Jousta-vien pienryhmien voidaan nähdä vastaavan inkluusion periaatteeseen ja korostavan yhdessä
vertaisten kanssa oppimista, joten olisi myös mielenkiintoista selvittää, onko näiden ryhmien ja perinteisten pienryhmien oppilaiden välillä eroja esimerkiksi sosiaalisen kuuluvuuden suhteen tai minäpystyvyyden kokemusten suhteen.
Tässä tutkimuksessa eniten huolta vastaajissa herätti koulunkäynninohjaajien vähentäminen, koska ohjaajien merkitys nähtiin tärkeänä oppilaiden oppimisen tukemisessa. Olisikin siis mielenkiintoista tutkia, millaiseksi ohjaajien merkitys koetaan koulukontekstissa eri tahojen, kuten oppilaiden, luokanopettajien tai erityisopettajien, mukaan, ja millä tavalla ohjaajien merkitys oppilaiden oppimisen tukemisessa eroaa opettajien merkityksestä.
LÄHTEET
Aaltio, I. & Puusa, A. 2020. Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomi-oon? Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 177–188.
Ahtiainen, R., Beirad, M., Hautamäki, J., Hilasvuori, T., Lintuvuori, M., Thuneberg, H., Vainikainen, M.-P. & Österlund, I. 2012. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien op-pilaiden opetuksen kehittäminen 2007–2011: Kehittävän arvioinnin loppuraportti. Ope-tus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:5. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-098-8
Atjonen, P. 2014. Kehittävän arvioinnin periaatteiden ilmeneminen opetus- ja kasvatusalan arviointiraporteissa vuosina 2005–2012. Kasvatus 45 (3), 212–227.
Atjonen, P. 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla. Joensuu: Kirjokansi.
Atjonen, P. 2016. Onnistunut ja vaikuttava arviointi. Aikuiskasvatus 36 (2), 131–140.
doi:10.33336/aik.88490
Bengtsson, M. 2016. How to plan and perform a qualitative study using content analysis.
NursingPlus Open 2, 8–14. doi:10.1016/j.npls.2016.01.001
Berkeley, S., Bender, W. N., Peaster, L. G. & Saunders, L. 2009. Implementation of response to intervention: A snapshot of progress. Journal of Learning Disabilities 42 (1), 85–95.
doi:10.1177/0022219408326214
Björn, P. M., Aro, M. & Koponen, T. 2015. Interventiovastemallien tarjoamat mahdollisuu-det kolmiportaisen tuen kehittämiseen: esimerkkinä matematiikan oppimisen tuki. Op-pimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-bulletin 25 (3), 10–21.
Björn, P. M., Aro. M. T., Koponen, T. K., Fuchs, L. S. & Fuchs, D. H. 2016. The many faces of Special education within RTI frameworks in the United States and Finland. Learning Disability Quarterly 39 (1), 58-66. doi:10.1177/0731948715594787
Björn, P. M., Aro. M., Koponen, T., Fuchs, L. S. & Fuchs, D. 2018. Response-To-Interven-tion in Finland and the United States: Mathematics learning support as an example.
Frontiers in Psychology 9 (800). doi: 10.3389/fpsyg.2018.00800
Björn, P., Savolainen, H. & Jahnukainen, M. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki – eri-tyisopetusta, ohjausta ja suunnitelmallista yhteistyötä. Teoksessa S. Puukari, K. Lappa-lainen & M. Kuorelahti (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä:
PS-kustannus, 47–63.
Bogdan, R.C. & Biklen, S.K. 2003. Qualitative research for education. An introduction to theories and methods. 4.ed. Boston: Allyn and Bacon.
Bonafield-Pierce, J. C. 2018. From passenger to driver: Strengthening self-efficacy in Fin-land's JOPO class students. Educational Doctoral Dissertations in Leadership 104.
https://ir.stthomas.edu/caps_ed_lead_docdiss/104
Burton, D. & Bartlett, S. 2005. Practitioner research for teachers. Lontoo: Paul Chapman Pub.
David, M. & Sutton, C. D. 2004. Social research: the basics. London: Sage.
Elo, S. & Kyngäs, H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of advanced nursing 62 (1), 107–115. doi: 10.1111/j.1365-2648.2007.04569.x
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos. Tampere:
Vastapaino.
Flick, U. 2011. Introducing research methodology. A beginner’s guide to doing a research project. Thousand Oaks (Calif.): Sage Publications.
Fox, L., Carta, J., Strain, P. S., Dunlap, G. & Hemmeter, M. L. 2010. Response to interven-tion and the pyramid Model. Infants & Young Children 23 (1), 3–13.
doi:10.1097/iyc.0b013e3181c816e2
Fuchs, D. & Fuchs, L. S. 2005. Responsiveness-to-intervention: A blueprint for practition-ers, policymakpractition-ers, and parents. Teaching Exceptional Children 38 (1), 57–61.
doi:10.1177/00400599050-3800112
Fuchs, D. & Fuchs, L. S. 2006. Introduction to response to intervention: What, why, and how valid is it? Reading Research Quarterly 41 (1), 93–99. doi:10.1598/rrq.41.1.4 Fuchs, D., Fuchs, L. S. & Compton, D. L. 2012. Smart RTI: A next-generation approach to
multilevel prevention. Exceptional Children 78 (3), 263–279. doi:10.1177/00144029-1207800301
Fuchs, L. S. & Fuchs, D. 2007. A model for implementing responsiveness to intervention.
Teaching Exceptional Children 39 (5), 14–20. doi:10.1177/004005990703900503 Gamble, J. A. A. 2008. A developmental evaluation primer.
Harjunen, E., Hietala, R., Lepola, L., Räisänen, A. & Korpi, A. 2017. Arvioinnilla luotta-musta – Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjien laadunhallinta- ja itsearvioin-tikäytänteet. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Julkaisut 4:2017.
Hautamäki, J. & Hilasvuori, T. 2015. Perusopetuslain erityisopetusta koskevat vuoden 2010 muutokset viimeisimpänä vaiheena peruskoulun kehitystä. Teoksessa M. Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg & M-P. Vainikainen (toim.) Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 67, 15–24.
Henkilökohtainen tiedonanto kaupungin X yhteyshenkilöltä 2020. [Tietosuojasyistä tiedot anonymisoitu.]
Henkilökohtainen tiedonanto kaupungin X yhteyshenkilöltä 2021. [Tietosuojasyistä tiedot anonymisoitu.]
Hienonen, N. 2020. Does a class placement matter? Students with special educational needs in regular or special classes. University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6392-9
Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa: työvälineeksi pedagoginen enna-kointi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Huhtinen, A-M. & Tuominen, J. 2020. Fenomenologia. Ihmisten kokemukset tutkimuksen kohteena. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 296–307.
Jahnukainen, M. & Itkonen, T. 2015. Tiered intervention: history and trends in Finland and the United States. European Journal of Special Needs Education 31 (1), 140–150. doi:
10.1080/08856257.2015.1108042.
Johnson, E., Mellard, D. F., Fuchs, D., & McKnight, M. A. 2006. Responsiveness to inter-vention (RTI): How to do it [RTI manual]. Lawrence, KS: National Research Center on Learning Disabilities.
Juuti, P. & Puusa, A. 2020. Johdanto. Mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan? Teok-sessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.
Helsinki: Gaudeamus, 9–19.
Kaipiainen, M. 2020. Muistatko kauhukuvat, joita maalattiin koronakevään etäopetuksen seurauksista? Selvitimme, mikä tilanne on nyt. YLE Uutiset 29.9.2020. https://yle.fi/uu-tiset/3-11566980 [luettu 16.12.2020]
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. uudistettu ja täydennetty painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 73–87.
Kuckartz, U. 2014. Qualitative text analysis: a guide to methods, practice & using software.
Lontoo: SAGE.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. 2. uudistettu pai-nos. Tampere: Vastapaino. E-kirja.
Laine, T. 2018. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 5. uudistettu ja täyden-netty painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 29–50.
Laki perusopetuslain 21 §:n muuttamisesta 1296/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup-/2013/20131296 [viitattu 1.10.2020]
Laki perusopetuslain muuttamisesta 624/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010-/20100642 [viitattu 1.10.2020]
Laki perusopetuslain muuttamisesta 1288/2013. https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/2013-1288 [viitattu 1.10.2020]
Lincoln, Y. & Guba, E. 1985. Naturalistic inquiry. Newbury Park, California: Sage.
Lintuvuori, M., Jahnukainen, M. & Hautamäki, J. 2017. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen vaihtelu kunnissa – alueellinen tasa-arvo perusopetuksessa. Kasvatus, 48 (4), 320–335.
Lintuvuori, M., Thuneberg, H. & Vainikainen, M-P. 2018. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestelyt. Teoksessa M-P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T.
Kirjavainen, N. Hienonen, M. Jahnukainen, H. Thuneberg, M. Asikainen, E. Suhonen, A. Alijoki, N. Sajaniemi, J. Reunamo, H-L. Keskinen & R. Hotulainen. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistar-peet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, 102–120.
Lintuvuori, M. & Vainikainen, M-P. 2018. Alueelliset erot. Teoksessa M-P. Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, M. Jahnukai-nen, H. Thuneberg, M. AsikaiJahnukai-nen, E. SuhoJahnukai-nen, A. Alijoki, N. Sajaniemi, J. Reunamo, H-L. Keskinen & R. Hotulainen. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siir-tymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tut-kimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, 67–74.
Lovio, M. & Sihvonen, J. 2005. Kunta koulutuksen arvioijana. Teoksessa H. K. Lyytinen &
A. Räisänen (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6, 77–86.
Majoinen, J. 2019. Toimintakulttuuri, resurssit ja pedagogia. Oppilaan tukea edistävät ja vaikeuttavat tekijät fyysisessä, sosiaalis-pedagogisessa ja teknologisessa oppimisympä-ristössä. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
van Manen, M. 1990. Researching lived experience: Human science for an action sensitive pedagogy. Albany, N.Y.: State University of New York Press.
Manninen, J. & Luukannel, S. 2008. Joustava perusopetus: JOPO® -toiminnan vaikuttavuu-den arviointi. Opetusministeriön julkaisuja 2008:36. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-577-8
Mäkihonko, M., Hakkarainen, A. & Holopainen, L. 2017. Oppimisvaikeuksisen opiskelijan yksilöllinen ohjaaminen ja tukeminen opintojen aikana. Teoksessa S. Puukari, K. Lap-palainen & M. Kuorelahti (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä:
PS-kustannus, 67–83.
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki: Selvitys kolmiportai-sen tuen toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:2.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-254-8
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020. Ennakointi- ja arviointitoiminta. https://minedu.fi/en-nakointi-ja-arviointitoiminta [luettu 22.12.2020]
Opetusalan ammattijärjestö OAJ 2017. Oppimisen tukipilarit. Miten varmistetaan oppimi-selle ja koulunkäynnille riittävä tuki? OAJ:n ehdotukset oppimisen ja koulunkäynnin tuen parantamiseksi. https://www.oaj.fi/-politiikassa/riittavasti-tukea-oppimiseen-ja-koulunkayntiin/ [luettu 9.12.2020]
Opetusalan ammattijärjestö OAJ 2020. Oppivelvollisuuden laajentaminen hyväksytty edus-kunnassa – uudistuksen toimeenpano alkaa. 15.12.2020. https://www.oaj.fi/ajankoh- taista/uutiset-ja-tiedotteet/2020/oppivelvollisuu-den-laajentaminen-hyvaksytty-edus-kunnassa--uudistuksen-toimeenpano-alkaa/ [luettu 16.12. 2020]
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja oh-jeet 96. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusope-tuksen-opetussuunnitelman-perusteet
Opetusministeriö 2007. Erityisopetuksen strategia. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:47. Helsinki: Opetusministeriö, koulutus- ja tiedepolitiikan osasto.
Patton, M. Q. 2011. Developmental evaluation. Applying complexity concepts to enhance innovation and use. New York: Guilford.
Patton, M. Q. 2012. Essentials of utilization-focused evaluation. Los Angeles: Sage.
Payne, M. (2000). Teamwork in multiprofessional care. New York: Palgrave.
Perusopetuslaki 628/1998. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 [viitattu 1.10.2020]
Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. 2015. Erityisopetuksen järjestäminen ja resurssit kunnissa lakimuutosten jälkeen. Teoksessa M. Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg & M-P.
Vainikainen (toim.) Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 67, 79–105.
Puusa, A. 2011. Laadullisen aineiston analyysi. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Me-netelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan.
Helsinki: Johtamistaidon opisto, 114–125.
Puusa, A. 2020. Näkökulmia laadullisen aineiston analysointiin. Teoksessa A. Puusa & P.
Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 145–156.
Puusa, A. & Juuti, P. 2020a. Laadullisen tutkimuksen olemus. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 75–
85.
Puusa, A. & Juuti, P. 2020b. Organisaatiokulttuurinäkökulma esimerkkinä laadullisen tutki-muksen yleistymisestä. Teoksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.) Laadullisen tutkitutki-muksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus, 61–74.
Räisänen, A. 2005. Kehittävään arviointiin. Teoksessa H. K. Lyytinen & A. Räisänen (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6, 109–127.
Rämä, I., Kontu, E. & Pirttimaa, R. 2020. Special education without teaching assistants? The development process for students with autism. Journal of Education and Learning 9 (6), 163–172. doi:10.5539/jel.v9n6p163
Rönnholm, H. 2005. Arviointitiedot hyötykäyttöön. Teoksessa H. K. Lyytinen & A. Räisä-nen (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 6, 59–76.
SVT 2020. Erityisopetus 2019. Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.-fi/til/erop/2019/erop_2019_2020-06-05_tie_001_fi.html [viitattu 10.12.2020]
Takala, M. 2016. Koulunkäynninohjaajat – mahdollistajia. Teoksessa M. Takala (toim.) Eri-tyispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus, 126–133.
Takala, M., Lakkala, S. & Äikäs, A. 2020. Inklusiivisen kasvatuksen monet mahdollisuudet.
Teoksessa M. Takala, A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Jyväskylä: PS-kustannus, 13–44.
Thuneberg, H., Hautamäki, J., Ahtiainen, R., Lintuvuori, M., Vainikainen, M-P. & Hilas-vuori, T. 2014. Conceptual change in adopting the nationwide special education strategy in Finland. Journal of Educational Change 15 (1), 37–56. doi:10.1007/s10833-013-9213-x
Thuneberg, H., Vainikainen, M-P., Ahtiainen, R., Lintuvuori, M., Salo, K. & Hautamäki, J.
2013. Education is special for all – the Finnish support model. Gemeinsam Leben 21 (2), 65–78.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. https://www.tenk.fi/si-tes/tenk.fi/files-/HTK_ohje_2012.pdf [luettu 14.11.2020].
af Ursin, K., Pekkola, E. & Tapaninen, S. 2011. Konsultoivan otteen käyttö kehittävässä arvioinnissa. Hallinnon tutkimus 30 (4), 332–344.
Vainikainen, M-P., Lintuvuori, M., Paananen, M., Eskelinen, M., Kirjavainen, T., Hienonen, N., Jahnukainen, M., Thuneberg, H., Asikainen, M., Suhonen, E., Alijoki, A., Sajaniemi, N., Reunamo, J., Keskinen, H-L. & Hotulainen, R. 2018. Johdanto. Teoksessa M-P.
Vainikainen, M. Lintuvuori, M. Paananen, M. Eskelinen, T. Kirjavainen, N. Hienonen, M. Jahnukainen, H. Thuneberg, M. Asikainen, E. Suhonen, A. Alijoki, N. Sajaniemi, J.
Reunamo, H-L. Keskinen & R. Hotulainen. Oppimisen tuki varhaislapsuudesta toisen asteen siirtymään: tasa-arvon toteutuminen ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvi-tys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2018, 1–2.
Vainikainen, M-P., Thuneberg, H. & Mäkelä, T. 2015. Moniammatillinen yhteistyö lähikou-luperiaatteen toteuttamisen tukena. Teoksessa M. Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg
& M-P. Vainikainen (toim.) Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen.
Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 67, 107–133.
Valli, R. 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tut-kimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutki-jalle. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 92–116.
Valli, R. & Perkkilä, P. 2018. Sähköinen kyselylomake ja sosiaalinen media aineistonke-ruussa. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus, 117–128.
Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista 1061/2009. https://finlex.fi/fi/laki/al-kup/2009/-20091061 [viitattu 1.10.2020]
Vuori, S. 2020. Erityisopettajaopiskelijoiden kokemukset vahvuuslähtöisistä arvioinneista ja vahvuusperustaisesta opetuksesta osana ohjattua opetusharjoittelua. Itä-Suomen yli-opisto. Filosofinen tiedekunta. Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma.
LIITE 1. Sähköisen kyselylomakkeen runko
1. Olen lukenut tutkimusta koskevat tiedot yltä ja suostun mukaan tutkimukseen. * o Kyllä
o Ei
Taustatiedot
2. Mikä on koulutustaustasi? *
3. Minkälaisissa tehtävissä olet työskennellyt opetusalalla (esim. lo, eo, ala-/yläkoulu) ja kuinka pit-kään kussakin? *
4. Missä X:n koulukeskuksessa työskentelet tällä hetkellä? * 5. Mikä on oma roolisi koulussa (eo, elo, rehtori ym.)? *
6. Kuinka pitkään olet työskennellyt X:n kaupungilla opettajana ja/tai rehtorina? Jos olet työsken-nellyt sekä opettajana että rehtorina, kerro kuinka kauan kummassakin roolissa? *
Erityisen tuen järjestäminen X:n koulukeskuksissa
7. Kerro omin sanoin, miten erityistä tukea toteutetaan koulussanne tällä hetkellä? * 8. Kuka vastaa erityisen tuen suunnittelusta ja toteutuksesta koulussanne? *
9. Minkälaisia työryhmiä erityisen tuen järjestämiseksi on koulussanne muodostettu, ja miten vas-tuualueita on jaettu? Onko työnjako mielestäsi selkeä? *
10. Kohdistetaanko erityisopetuksen resurssit mielestäsi oikeisiin kohtiin a) X:n kaupungissa ja b) koulussanne? Perustele. *
X:n kaupunki asetti vuonna 2018 kehittämiskohteita ja tavoitteita erityisopetuksen järjestä-miseksi.
11. Tiedätkö mitä nämä kehittämiskohteet ja tavoitteet ovat? * o Kyllä → 12. Kerro omin sanoin.
o En.
Edellisessä kysymyksessä kysyttiin, tiedätkö mitkä X:n kaupungin vuonna 2018 asettamat ke-hittämiskohteet ja tavoitteet ovat. Näiden kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan
- jokaisella koulukeskuksella tulee olla yksi JOPO-luokka, lisäksi yksi koko kaupungin yhteinen JOPO-luokka
- jokaisella koulukeskuksella järjestetään joustavaa pienryhmäopetusta ala- ja yläluokilla
- erityisopettajien määrää lisätään ja koulunkäynninohjaajien määrää vähennetään pitkällä aikavälillä 13. Olitko tietoinen näistä tavoitteista? *
14. Ovatko kehittämiskohteet ja tavoitteet kohdistettu mielestäsi järkeviin asioihin? Perustele. * 15. Miten kehittämistyö on mielestäsi toteutunut? Miten siinä on tähän mennessä onnistuttu tai epä-onnistuttu? *
Kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli taata jokaiselle koulukeskukselle yksi JOPO-luokka sekä lisäksi yksi JOPO-luokka koko kaupunkia palvelevaksi vetäytyvien oppilaiden ryhmäksi.
16. Oletko ollut työssäsi tekemisissä luokkien kanssa? Millä tavalla (esim. opettanut JOPO-luokkaa, ollut yhteistyössä JOPO-luokan kanssa, ohjannut oppilaita JOPO-luokalle)? *
17. Millainen merkitys JOPO-luokilla mielestäsi on osana koulujen arkea? * 18. Millainen merkitys JOPO-luokilla on mielestäsi oppilaiden oppimiseen? *
19. Miten tämä kaupungin kehittämistyön tavoite on toteutunut kokemuksesi mukaan? Millainen merkitys on mielestäsi sillä, että jokaisessa koulukeskuksessa on oma JOPO-luokka? *
Kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli ottaa käyttöön joustavia pienryhmiä jokaisella koulu-keskuksella ala- ja yläluokkien puolella.
20. Mitä joustavalla pienryhmällä sinun näkemyksesi mukaan tarkoitetaan? *
21. Työskenteletkö joustavassa pienryhmässä? * o kyllä → 22. Minkälainen on työnkuvasi?
o ei
23. Koetko joustavat pienryhmät hyödyllisiksi oppilaiden ja heidän oppimisensa kannalta? Perus-tele.*
24. Miten tämä kaupungin kehittämistyön tavoite on toteutunut sinun kokemuksesi mukaan? Millai-nen merkitys on mielestäsi sillä, että joustavia pienryhmiä on otettu käyttöön? *
Kehittämistyön yhtenä tavoitteena oli vähentää koulunkäynninohjaajien määrää ja lisätä eri-tyisopettajien määrää.
25. Miten tämä on toteutunut kokemuksesi mukaan a) X:n kaupungissa b) omassa koulussasi? * 26. Mielestäni koulunkäynninohjaajia on koulussani tällä hetkellä *
o liian vähän o sopivasti o liian paljon
27. Onko koulunkäynninohjaajien vähentämisellä vaikutusta oppilaiden oppimiseen? Jos on, niin millaista? Miksi ajattelet näin? *
28. Mielestäni erityisopettajia on koulussani tällä hetkellä * o liian vähän
o sopivasti o liian paljon
29. Onko erityisopettajien lisäämisellä vaikutusta oppilaiden oppimiseen? Jos on, niin millaista?
Miksi ajattelet näin? *
Erityisen tuen järjestämisen mallin vahvuudet ja kehittämiskohteet
30. Mitä vahvuuksia nykyisessä erityisen tuen toteuttamisen mallissa sinun mielestäsi on toisaalta koko kaupungin tasolla ja toisaalta erityisesti omassa koulussasi? Perustele. *
31. Mitä kehitettävää nykyisessä erityisen tuen toteuttamisen mallissa sinun mielestäsi on? Perus-tele.*
32. Ajattele vuotta 2025. Millaista erityisen tuen järjestämisen pitäisi mielestäsi silloin olla? Mitä ja kenen pitäisi jo nyt tehdä, jotta erityisen tuen järjestäminen voisi olla kuvaamassasi tilassa vuonna 2025? Mitä tekisit, jos sinulla olisi valta päättää ja tehdä, mitä muuttaisit tai mitä tekisit samalla tavalla? *
Lopuksi haluaisin tiedustella mahdollista halukkuuttasi haastatteluun, joka toteutetaan tarvit-taessa kyselyaineiston täydentämiseksi. Haastatteluun suostuminen tässä vaiheessa ei ole sitova ja varmistan suostumuksesi uudestaan, jos haastatteluaineistoa päätetään kerätä.
33. Minuun voi ottaa yhteyttä (sähköposti):
Painamalla Lähetä, lähetät lomakkeen vastauksineen ja lopetat kyselyn. Tarvittaessa voit kuitenkin vielä palata edellisiin kysymyksiin ja täydentää niitä.