Tämän alaluvun tarkoituksena on kuvata tarkemmin tutkimuksessa mukana olevan kaupun-gin erityisopetuksen kehittämisen suunnitelmaa. Kaikki tässä luvussa olevat kaupunkia X koskevat tiedot on saatu henkilökohtaisena tiedonantona kaupungin yhteyshenkilöiltä.
Vuonna 2018 kaupungissa X esitettiin näkökulmia erityisopetuksen tulevaisuuteen ja asetet-tiin uusia linjauksia ja ratkaisuehdotuksia siihen, miten erityisopetusta tulisi jatkossa järjes-tää kaupungin kouluissa. Nämä linjaukset perustuvat koulujen henkilöstölle, oppilaille ja huoltajille tehtyihin kyselyihin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 tekemään selvitykseen vaativasta erityisestä tuesta ja siinä esitettyihin kehittämistoimenpiteisiin. Ke-hittämistyön tavoitteet on asetettu pitkäjänteisesti ja niiden tulisi olla kokonaisuudessaan käytössä arviolta lukuvuonna 2026–2027, kun kaupungin palveluverkko on kokonaisuudes-saan valmis ja kaikki koulukeskukset ovat olleet toiminnassa muutamia vuosia.
Perusopetusta kaupungin X alueella järjestetään muutamalla koulukeskuksella, joissa jokai-sella on ala- ja yläluokat. Kaupungissa noudatetaan lähikouluperiaatetta, jonka mukaisesti oppilaan tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omassa lähikoulussa ja yleisopetuksen opetusryhmässä. Tuen järjestämisessä noudatetaan kolmiportaisen tuen periaatetta. Mikäli lähikoulun tuki ei ole riittävää, voidaan tuki järjestää joustavassa pienryhmässä tai vaativan erityisen tuen luokalla. Syksyn 2019 tilaston mukaan kaupungin oppilasmäärä, ilman vaati-van erityisen tuen oppilaita, oli noin 2000, joista noin 16 % sai tehostettua tukea ja 5 % erityistä tukea. Vuonna 2019 tehdyn selvityksen mukaan kaupungin alueella lähes puolet erityisen tuen oppilaista opiskeli yleisopetuksessa ja lähes 40 % erityisryhmässä. Selvityksen mukaan tukea kohdistettiin tällöin enemmän peruskoulun loppuvaiheeseen, mutta selvityk-sen jälkeen sitä on alettu kohdistamaan aiempaa enemmän alkuopetusvuosiin.
Vuonna 2018 asetetuissa linjauksissa painotetaan muun muassa opetuksen järjestämiseen ja henkilöstöön kohdistuvia muutosehdotuksia. Opetuksen järjestämistä koskevissa ehdotuk-sissa korostetaan riittävän pienten opetusryhmien takaamista, jotta jokainen oppilas saa tar-vitsemansa tuen. Pieniä opetusryhmiä pyritään tarjoamaan joustavan perusopetuksen JOPO-luokilla ja joustavilla pienryhmillä. JOPO-luokkia tulee tavoitteiden mukaisesti järjestää jo-kaiselle koulukeskukselle yksi, ja lisäksi tulee perustaa yksi luokka koko kaupunkia palve-levaksi vetäytyvien oppilaiden ryhmäksi. JOPO-luokat eivät ole erityisluokkia, vaan ne ovat yksi yleisopetuksen järjestämisen muoto yläluokilla. Lisäksi jokaiselle koulukeskukselle tu-lee perustaa joustavia pienryhmiä sekä ala- että yläluokkien puolelle. Näissä ryhmissä opet-tajina toimivat yhdessä erityisluokanopettaja sekä osa-aikainen erityisopettaja.
Henkilöstöön suunnatut muutoskohteet kohdistuvat linjauksissa koulunkäynninohjaajien tehtäväkuvan määrittelyn tarkentamiseen sekä ohjaajien määrän vähentämiseen ja erityis-opettajien määrän lisäämiseen pitkällä aikavälillä. Vuonna 2018 kaupungissa työskenteli yh-teensä noin 30 erityisopettajaa, joista noin kolmannes työskenteli vaativan erityisen tuen luokilla. Samaan aikaan koulunkäynninohjaajia työskenteli noin 50, kun vaativan erityisen tuen ohjaajat on jätetty pois laskuista. Uusien linjausten tavoitteiden mukaisesti tarkoituk-sena on lisätä erityisopettajien määrää noin 10 opettajalla ja vähentää noin 20 koulunkäyn-ninohjaajaa.
Erityisopetuksen tilannetta tarkasteltiin kaupungin toimesta alkuvuodesta 2020. Kaupungin mukaan kehittämistyön aikana oli jo onnistuttu perustamaan jokaiselle koulukeskukselle
oma JOPO-luokka sekä yksi yhteinen luokka vetäytyville oppilaille. Joustavia pienryhmiä oli myös toteutettu jokaisessa koulukeskuksessa jossain määrin, mutta muutoksen nähtiin olevan vielä hidasta, erityisesti koska kaupunki käy läpi suuria rakenteellisia muutoksia kou-lukeskusten suhteen. Haasteena kehittämistyölle nähtiin myös se, että oppilaiden haasteet, kuten ahdistuneisuus, masentuneisuus ja koulupoissaolot ovat lisääntyneet, ja tarve erilai-sille opetusjärjestelyille ja joustaville pienryhmille on kasvamassa.
Alkuvuodesta 2020 erityisopettajia työskenteli kaupungin alueella hieman yli 30, eli erityis-opettajien määrää oli saatu nostettua hieman. Osa erityisopettajista oli palkattu hankerahoi-tuksen avulla. Koulunkäynninohjaajien määrää oli vähennetty vain muutamalla. Kaupungin mukaan onnistumisena nähtiin se, että koulunkäynninohjaajien toimenkuvia oli pystytty tar-kentamaan tavoitteiden mukaisesti, mutta koulunkäynninohjaajien tehtäviä ei pystytty vaih-tamaan erityisopettajan viroiksi suunnitelman mukaisesti, sillä koulunkäynninohjaajien vä-hentäminen oli tapahtunut kaupungin säästövelvoitteiden täyttämiseksi. Tavoitteiden täyttä-miseksi erityisopettajia tulisi vielä saada lisää ja koulunkäynninohjaajia vähentää edelleen.
Räisäsen (2005, 115) mukaan koulutuskontekstissa toteutetun kehittävän arvioinnin tarkoi-tuksena on tuottaa tietoa, jota koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja opettajat voivat käyttää kehittyäkseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kehittävää arviointia hyödyn-täen tarkemmin sitä, miten nämä kaupungin asettamat linjaukset ovat toteutuneet, nyt kun linjaukset ovat olleet jo jonkin aikaa osana arkea. Erityisopetusta ja erityisen tuen linjauksia pyritään kehittämään koko ajan, ja siksi arviointia tulee tehdä reaaliaikaisesti kehittämispro-sessin aikana, kuten kehittävän arvioinnin periaatteen kuusi, prosessin huomioiminen, mu-kaisesti suositellaan (Atjonen 2015, 171–176; Atjonen 2016, 132).
Atjosen (2014; 2015) esittämä kehittävän arvioinnin periaate yksi, arvioitavien osallistami-nen, toteutuu tässä tutkimuksessa, kun kaupungin X erityisopettajia ja rehtoreita pyydetään kertomaan kokemuksiaan ja näkemyksiään erityisopetuksen ja linjausten toteutumisesta.
Erityisopettajat ja rehtorit valikoituivat mukaan tutkimukseen, koska heillä nähdään olevan ajantasaisin tieto siitä, miten malli toimii käytännön työssä. Myös Gamblen (2008, 26) mu-kaan kehittävää arviointia tehdessä on tärkeää tuntea arviointiympäristö, jotta arviointipro-sessiin voidaan ottaa mukaan juuri ne henkilöt, joiden kuuluukin olla arvioinnissa. Arvioi-tavien osallistamisella pyritään päätösten toimeenpanon tehostamiseen, kun
arviointi-prosessiin pääsevät osallistumaan ne henkilöt, joita arviointi ja muutokset koskevat, ja ne henkilöt, joilla on mahdollisuus käytännössä toteuttaa muutoksia (Atjonen 2015, 109).
Atjonen (2015, 51) korostaa, että arvioinnista tulisi seurata aiempaa parempia ja toimivam-pia käytäntöjä. Tällä tutkimuksella pyritään saamaan tietoa opettajien ja oppilaiden hyvin-voinnin ja oppimisen nykytilasta, jotta kehittävän arvioinnin avulla voidaan tukea päätök-sentekoa, sekä kehittää parempia ja toimivampia käytänteitä linjausten toteuttamiseksi (ks.
Atjonen 2015, 18, 51). Tämä tutkimus on osa kaupungin kehittämistyön keskellä tapahtuvaa arviointia, jonka tarkoituksena on saada erityisopettajilta ja koulujen johdolta tietoa siitä, miten linjaukset toimivat ja tarvitseeko niitä muuttaa. Tämä noudattelee kehittävän arvioin-nin periaatetta kahdeksan, nykykäytäntöjen paljastaminen, jonka tarkoituksena on tuoda esiin se, mitä on saavutettu sekä se, mitä ei ole saavutettu (Atjonen 2015, 199). Atjosen (2016, 134) mukaan arvioinnin ydintehtävänä on lisätä tietoa, joka voi olla uutta tai vahvis-taa jo havaittuja asioita, mutta tärkeää on myös, että nykytoiminvahvis-taa katsovahvis-taan kriittisesti, jolloin mahdollistetaan positiivinen tai negatiivinen muutos.
Erityisen tuen järjestämistä ja sen toteutumista on kaupungissa X selvitetty aiemmin kau-pungin puolelta muun muassa erityisopettajien ryhmäkeskustelujen muodossa sekä valta-kunnallisen oppimis- ja ohjauskeskus Valterin toimesta. Tällä tutkimuksella halutaan tuoda, kolmannen periaatteen, monimenetelmäisyyden mukaisesti, toisenlainen lähestymiskulma asiaan, kun linjausten toteutumista selvitetään tällä kertaa sähköisen kyselylomakkeen avulla (Atjonen 2015, 134–135). Koska kyseessä on yhden kaupungin malli, on tärkeää huomioida myös periaate viisi, kontekstisensitiivisyys, jonka mukaan arviointituloksia ei voida täysin irrottaa tästä kontekstista (Atjonen 2015, 158).
4 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA -KYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erityisopettajien ja rehtoreiden kokemuksia siitä, miten erityistä tukea toteutetaan kaupungissa X, ja mitä kehitettävää toimintamalleissa olisi. Erityisen tuen toteuttamista on kaupungissa pyritty kehittämään uusien erityisen tuen linjausten avulla ja nyt tarkoituksena on selvittää, miten nämä linjaukset ovat toteutuneet, kun ne ovat olleet voimassa jonkin aikaa, ja millainen vaikutus niillä on oppilaiden oppimi-seen erityisopettajien ja rehtoreiden kokemusten mukaan. Monipuolinen arviointitieto näh-dään tärkeänä asiana koulutuksen kehittämisen näkökulmasta (Lovio & Sihvonen 2005, 77–
79), ja paikallisen arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaitosten kehittämistä ja luoda pa-rempia edellytyksiä oppimiselle (Rönnholm 2005, 65). Jotta kehittämistä voidaan tehdä, tu-lee oma tilanne tunnistaa ja asettaa tavoitteita sen parantamiseksi. Näiden päätösten ja kehit-tämistoiminnan johtamisen tueksi tarvitaan arviointitietoa. (Harjunen ym. 2017,19.)
Tutkimuskysymyksinä tässä tutkimuksessa ovat:
1. Millaisia kokemuksia erityisopettajilla ja rehtoreilla on erityisen tuen toteuttamisesta vas-tausajankohtana?
2. Millaisia näkemyksiä erityisopettajilla ja rehtoreilla on uusien linjausten merkityksestä oppilaiden oppimiseen?
3. Millaisia vahvuuksia, kehittämiskohteita ja tulevaisuusnäkymiä erityisen tuen toteuttami-sessa on erityisopettajien ja rehtoreiden mukaan?
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tässä luvussa tarkastelen tutkimuksen toteutusta. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutki-muksena, jonka tarkoituksena oli selvittää erityisopettajien ja rehtoreiden kokemuksia eri-tyisen tuen toteuttamisesta kaupungissa X. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kaupungin kanssa, heidän pyynnöstään ja tarpeidensa pohjalta. Luvun alussa tarkastelen tutkimuksen menetelmällisiä lähtökohtia. Tämän jälkeen esittelen tarkemmin tutkimuksen kohdejoukon ja aineistonkeruumenetelmän sekä lopuksi aineiston analyysin vaihe vaiheelta pohjautuen Kuckartzin (2014) sisällönanalyysin malliin.