Tässä tutkimuksessa kontekstina olivat opettajat, jotka työskentelivät Valteri-kouluissa.
Tämä on syytä ottaa huomioon myös tuloksia tarkasteltaessa ja siirrettävyyttä pohdittaessa. Tulevaisuudessa tutkimus, joka kohdistuisi kunnan kouluissa toimivien erityisopettajien vaativan erityisen tuen ratkaisuihin, täydentäisi tietämystä tältä alalta.
Opettajankoulutuksen antamia valmiuksia vaativan erityisen tuen oppilaiden opettamiseen ei ollut tutkittu tätä ennen. Ylipäätään opettajankoulutus on melko vähän tutkittu osa-alue, minkä takia jatkotutkimukset opettajankoulutuksen antamista valmiuksista olisivat tarpeellisia. Aihetta voisi tutkia esimerkiksi vasta valmistuneiden erityisopettajien haastatteluilla.
Toivon, että tutkimukseni voi olla osaltaan kehittämässä vaativan erityisen tuen osaamista ja antaa toimivia keinoja arjen tilanteisiin.
LÄHTEET:
Ahtiainen, R., Beirad, M., Hautamäki, J., Hilasvuori, T., Lintuvuori, M., Thuneberg, H., Vainikainen, M.-P. & Österlund, I. 2012. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittäminen 2007–2011. Kehittävän arvioinnin
loppuraportti. Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:5.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79219/okm05.pdf?seque nce=3&isAllowed=y (luettu 8.2.2019).
American Association on Intellectual and Developmental Disabilities. 2017. Definition of Intellectual Disability.
http://aaidd.org/intellectual-disability/definition#.VUnKsmPNFyI. (luettu 1.2.2019).
Autismiliitto. 2020. Autismikirjon lapsi kouluiässä.
https://www.autismiliitto.fi/files/3451/Autismikirjon_lapsi_kouluiassa_4.painos.pdf (7.12.2020).
Autismi- ja Aspergerliitto. 2017. Autismikirjo - mistä on kysymys?
https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo (luettu 20.2.2019).
Autismi- ja Aspergerliitto. 2017. Autismikirjon ensiopas perheille.
https://www.autismiliitto.fi/files/2607/Ensiopas_A5_suomeksi_8painos_webb.pdf (luettu 7.12.2020).
Björn, P. 2012. Erityisopettajan työnkuva tulevaisuudessa. Teoksessa: M. Jahnukainen (toim.) Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere: Osuuskunta
Vastapaino.
kolmiportaisen tuen kehittämiseen: esimerkkinä matematiikan oppimisen tuki.
Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, Vol. 25, No. 3 Niilo Mäki -säätiö, 10–
21.
Bogdan, R. & Biklen, S. 2007. Qualitative research for education: an introduction to theories and methods. Boston: Pearson A & B.
Brinkmann, S. & Kvale, S. 2018. Doing interviews. London: SAGE Publications Ltd.
Browder, D. M., Trela, K., Courtade, G. R., Jimenez, B. A., Knight, V. & Flowers, C. 2012.
Teaching mathematics and science standards to students with moderate and severe developmental disabilities. Journal of Special Education, 46(1), 26–35.
Browder, D. M., Wood, L., Thompson, J. & Ribuffo, C. 2014. Evidence-based practices for students with severe disabilities (Document No. IC-3). University of Florida, Collaboration for Effective Educator, Development, Accountability, and Reform Center.
Bryan, L. C. & Gast, D. L. 2000. Teaching on-task and on-schedule behaviors to high-functioning children with autism via picture activity schedules. Journal of Autism and Developmental Disorders, 30, 553-567.
Dettmer, S., Simpson, R. L., Brenda, S. M. & Ganz, J. B. 2000. The use of visual supports to facilitate transitions of students with autism. Focus on Autism and Other Developmental Disabilities, 15(3), 163.
Elo, S. & Kyngäs, H. 2007. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing 62 (1), 107-115.
Ekenberg, J., Väisänen P. & Savolainen E. (toim.) 2000. Opettajatiedon kipinöitä Kirjoituksia pedagogiikasta. Joensuu: Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.
Enkenberg, J., Savolainen, E. & Väisänen P. (toim.) 2005. Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja. Joensuu: Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos.
Enkenber, J. 2005. Yliopistopedagogiikka haasteena ja kehittämisen kohteena. Teoksessa:
J. Enkenberg, E. Savolainen & P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja. Joensuu: Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 7–21.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Eskola, J. & Vastamäki, J. 2015. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa: R. Laine
& J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus.
Florian, L., Young, K., & Rouse, M. 2010. Preparing teachers for inclusive and diverse ed-ucational environments: Studying curricular reform in an initial teacher education course. International Journal of Inclusive Education, 14(7), 709–722.
Fuchs, D. & Fuchs, L. S. 2005. Responsiveness-to-intervention: A blueprint for
practitioners, policymakers, and parents. Teaching Exceptional Children, 38, 57–
61.
Fuchs, D. & Fuchs, L. S. 2006. Introduction to response to intervention. What, why, and how valid is it? Reading Research Quarterly 41(1), 93–99.
Gomm, R., Hammersley, M. & Foster, P. 2000. Case study method: key issues, key texts.
Lontoo: SAGE 2000.
Haverinen, L. & Martikainen, M. 2002. Opetuksen tutkimus opettajan pedagogisen ajattelun kehittäjänä. Esimerkkinä kotitalousopettajien koulutus. Teoksessa: P.
Kansanen & K. Uusikylä (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita. Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyväskylä: PS-kustannus.
Hergovich, A., Monshi, B., Semmler, G. & Zieglmayer, V. 2002. The effects of the
presence of a dog in the classroom. Anthrozoos: A Multidisciplinary Journal of The Interactions of People & Animals. 2002, Vol.15(1), 37–50.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Hirsjärvi, S.; Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerrus.
Holloway, I. & Wheeler, S. 2010. Qualitative research in nursing and healthcare.
Chichester: Wiley-Blackwell.
Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi pedagoginen ennakointi. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Husu, J. & Toom, A. 2016. Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan. Selvitys ajankohtaisesta opettaja- ja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:33.
Iphofen, R. & Tolich, M. 2018. The SAGE handbook of qualitative research ethics. London:
SAGE Publications Ltd.
Julien, H. 2008. Content Analysis. Teoksessa Given, L. The SAGE Encyclopedia of Qualitative Research Methods. USA: SAGE publications, Inc.
Jyrhämä, R. 2002. Ei kysyvä tieltä eksy. Pedagogisen ajattelun kehitysvaiheita.
Teoksessa: P. Kansanen & K. Uusikylä (toim.) Luovuutta, motivaatiota, tunteita.
Opetuksen tutkimuksen uusia suuntia. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jyväskylän yliopisto. 2020. Erilliset erityisopettajan opinnot.
https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/eri/eok (luettu 3.12.2020).
Järvinen, P. & Järvinen, A. 2004. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan kirja.
Kaski, M. (toim.), Manninen, A., Mölsä, P. & Pihko, H. 2012. Kehitysvammaisuus. Helsinki:
Sanoma Pro.
Kerola, K. (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjänä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kiviniemi, K. 2015. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa: J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. 4. uudistettu painos. Juva: PS-kustannus.
Kivirauma, J. 2010. Erityisopettajaksi kouluttautuminen ennen erityisopettajankoulutusta.
Kasvatus & Aika (Verkkolehti), 4, 100–106.
Kontu, E., Ojala, T., Pesonen, H., Kokko T. & Pirttimaa, R. Vaativan erityisen tuen käsite ja tutkimustuloksia (VETURI-hanke 2011–2015). Teoksessa Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. 2017. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2017:34.
Kokko, T., Pesonen, H., Polet, J., Kontu, E., Ojala, T. & Pirttimaa, R. 2014. Erityinen tuki perusopetuksen oppilaille, joilla on tuen taustalla vakavia psyykkisiä ongelmia, kehitysvamma-tai autismin kirjon diagnoosi. VETURI-hankkeen kartoitus 2013.
Jyväskylä.
Korkeila, J. & Leppämäki, S. 2017. Keskushermoston kehitykseen liittyvät häiriöt.
Teoksessa J. Lönnqvist, M. Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kouvonen, P. & Laajasalo T. 2019. Implementaatio-opas. Kasvun tuki. Vaikuttavan varhaisen tuen tietolähde. https://kasvuntuki.fi/implementointiopas/2-kasitteita-tutkimusta-ja-teoriaa/ (luettu 26.11.2020).
Kuckartz, U. 2014. Qualitative text analysis: A guide to methods, practice and using software. Los Angeles: SAGE.
Kurth J., Ruppar A., McQueston J., McCabe K., Johnston R. & Toews S. 2018. Types of Supplementary Aids and Services for Students With Significant Support Needs. The Journal of special education, Vol.52 (4), 208–218.
Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka: Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Tampere:
Vastapaino.
Kvale, S. & Brinkmann, S. 2009. Interviews learning the craft of qualitive research inter-viewing. USA: Sage.
Kärnä,E. 2019. TUVET-hankkeen lähtökohtia.
https://www.tuvet.fi/2019/01/tammikuu2019/ (luettu 21.2.2021).
Laine, T. 2015. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma.
Teoksessa: R. Valli, J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Näkökulmia
analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lehtinen, E., Kinnunen, R., Vauras, M., Salonen, P., Olkinuora, E. & Poskiparta, E. 1990.
Oppimiskäsitys koulun kehittämisessä. Helsinki: Kouluhallitus.
Leskisenoja, E. 2019. Positiivinen pedagogiikka varhaiskasvatuksessa: toteuta käytännössä. Jyväskylä: PS-kustannus.
Mahlamäki-Kultanen, S., Lauriala, A., Karjalainen, A., Rautiainen, A., Räkköläinen, M., Helin,E., Pohjonen, P., Volmari, K. & Nyyssölä, K. (toim.) 2014.
Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014. Muistiot 2014:4. Opetushallitus.
Marttunen, M. & Kaltiala-Heino, R. 2017. Nuorisopsykiatria. Teoksessa J. Lönnqvist, M.
Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Vaajakoski:
Gummerus kirjapaino Oy.
Miettinen, R. 1984. Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta. Valtion koulutuskeskus.
Julkaisusarja B nro 24. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Moberg, S. & Savolainen, H. 2015. Yhteistä koulua kohti. Teoksessa S. Moberg, J.Hauta-mäki, J.Kivirauma, U. Lahtinen, H. Savolainen & S. Vehmas. Erityispedagogiikan pe-rusteet. Jyväskylä: PS-Kustannus. 75–102.
Määttä, S., Pelkonen, J., Lehtisare, S. & Määttä, M. 2020. Kouluakäymättömyys Suomessa Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus. Raportit ja selvitykset 2020:9. Vantaa: PunaMusta Oy.
Naukkarinen, A. & Ladonlahti, T. 2001. Sitoutuminen, joustavat resurssit ja yhteistyö – välineitä kaikille yhteiseen kouluun. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & T.
Saloviita (toim.) 2001. Inkluusion haaste koululle: oikeus yhdessä oppimiseen.
Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Niemi, H. 2010. Suomalainen opettajankoulutus uusien haasteiden edessä. Teoksessa A.
Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari. Akateeminen
luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Jyväskylä:
Jyväskylän yliopistopaino.
Odom, S. L., Collet-Klingenberg, L., Rogers, S. J. & Hatton, D. D. 2010. Evidence-based practices in interventions for children and youth with autism spectrum disorders.
Preventing School Failure, 54(4), 275–282.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki:
Opetushallitus.
Opintopolku. 2020. Erilliset erityisopettajan opinnot.
https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.65328903441 (luettu 2.12.2020).
Opintopolku. 2020. Erityisopettaja, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3v + 2v).
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.68135002217 (luettu 3.12.2020).
Opintopolku. 2020. Luokanopettaja, Opetus- ja kasvatusalan tutkinto-ohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3v + 2v).
https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.75497564205 (luettu 3.12.2020)
Patrikainen, R. 1997. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokanopettajan pedagogisessa ajattelussa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 36.
Pesonen, H., Ojala, T., Itkonen, T. & Kontu, E. 2015. Miten vaativa erityinen tuki
toteutuu? Teoksessa M. Jahnukainen, E. Kontu, H. Thuneberg & M-P. Vainikainen (toim.) Erityisopetuksesta oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura, 163–177.
Pesonen, H. & Äikäs, A. 2020. Perusopetuksen oppilas vaativan monialaisen tuen keskiössä. Julkaisematon kuvio. TUVET-hanke.
Perusopetuslaki 21.8.1998/628.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L7P25 (luettu 7.2.2019).
Pihkala, J. & Lamberg, K. 2017. Johdanto. Teoksessa Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. 2017. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2017:34.
Prior, L. 2004. Documents. InC. Seale, G. Gobo& J. F. Gubrium (ed.) Qualitative Research Practice. SAGE Publications, 345–360.
Puolimatka, T. 2002. Opetuksen teoria. Konstruktivismista realismiin. Helsinki: Tammi.
Raatikainen, P. 2004. Ihmistieteet ja filosofia. Helsinki: Raatikainen, P. & Gaudeamus Kirja / Oy Yliopistokustannus University Press Finland.
Rauste-von Wright, M. & von Wright, J. 1994. Oppiminen ja koulutus. Porvoo: WSOY.
Ruusuvuori, J. & Nikander, P. 2017. Haastatteluaineiston litterointi. Teoksessa M.
Hyvärinen, P. Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja.
Tampere: Vastapaino.
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. 2010. Haastattelun analyysin vaiheet.
TeoksessaJ. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen(toim.) Haastattelun analyysi.
Tampere: Vastapaino, 9–36.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa J.
Ruusuvuori& L. Tiittula (toim.) Haastattelu-tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.
Tampere:Vastapaino, 22-56.
Schreier, M. 2014. Qualitative Content Analysis. Teoksessa Flick, U. (toim.) The SAGE Handbook of Qualitative Data Analysis. Iso-Britannia: SAGE Publications.
Sergejeff, J. & Koivula, P. 2020. Esipuhe. Teoksessa S. Määttä, J. Pelkonen, S. Lehtisare &
M. Määttä (toim.) Kouluakäymättömyys Suomessa Vaativan erityisen tuen VIP-verkoston tilannekartoitus. Raportit ja selvitykset 2020:9. Vantaa: PunaMusta Oy.
Shenton, A. K. 2004. Strategies for ensuring trustworthiness in qualitative research pro-jects. Education for Information, 22 (2004), 63–75.
Siljander, P. 2014. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Peruskäsitteet ja pääsuuntaukset. Tampere: Vastapaino.
SOOL. 2020. Haluatko opettajaksi? https://www.sool.fi/opettajaksi/ (luettu 9.12.2020).
Sourander, A. & Aronen, E. 2017. Lastenpsykiatria. Teoksessa J., Lönnqvist, M.
Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.) Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P16 (luettu 7.2.2019).
Takala, M. Sirkko, R. & Kokko, M. 2020. Yhteisopetus – yksi mahdollisuus toteuttaa inklusiivista kasvatusta. Teoksessa M. Takala A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Taylor, S.J., Bodgan, R. & DeVault, M. 2015. Introduction to Qualitative Research Methods: A Guidebook and Resource. John Wiley & Sons, Incorporated.
Talja, E. & Iisakka, R. 2020. Tutkimusperustaiset opetusmenetelmät vaativassa erityisessä tuessa -kirjallisuuskatsaus. Osa 1: opettajajohtoiset menetelmät. TUVET-hankkeen julkaisu.
Talja, E. & Iisakka, R. 2020. Tutkimusperustaiset opetusmenetelmät vaativassa erityisessä tuessa -kirjallisuuskatsaus. Osa 2: ikätoverien tukeen perustuvat menetelmät.
TUVET-hankkeen julkaisu.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf (luettu 8.3.2019).
Tuunainen, K. & Nevala, A. 1989. Erityiskasvatuksen kehitys Suomessa. Helsinki:
Painokaari Oy.
TUVET – Tutkimusperustaista vaativan erityisen tuen kehittämistä. 2019.
https://www.tuvet.fi/ (luettu 17.1.2019).
TUVET – Tutkimusperustaista vaativan erityisen tuen kehittämistä. 2020.
https://www.tuvet.fi/vaativa-erityinen-tuki/ (luettu 15.12.2020).
perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.
Uusitalo, L. & Vuorinen, K. 2020. Positiivinen kasvatus inkluusion tukena. Teoksessa M.
Takala A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
VALTERI – Tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. 2019. https://www.valteri.fi/ (luettu 17.5.2019).
Väyrynen, S. 2001. Miten opitaan elämään yhdessä? -Inkluusion monet kasvot. Teoksessa P. Murto, A. Naukkarinen & T. Saloviita (toim.) 2001. Inkluusion haaste koululle:
oikeus yhdessä oppimiseen. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.
Yin, R. 2014. Case study research: design and methods. USA: Sage.
LIITTEET
LIITE 1. Vaativaan erityiseen tukeen liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus ja erilliset erityisopettajan opinnot, Helsingin yliopisto
Vaativa erityinen tuki, 5 op
Erityispedagogiikan syventävät opinnot
OSAAMISTAVOITTEET • syventää osaamistaan vammaisuudesta, laaja-alaisista tuen tarpeista, neuropsykiatrisesta ja psyykkisestä oireilusta.
• toteuttaa tarvittavien tukitoimien arvioinnin, suunnittelun, toteutuksen
• suhtautua eri ikäisiin oppijoihin ja heidän lähipiiriinsä eettisesti ja arvostavasti x sekä ymmärtää monialaisen yhteistyön ja työyhteisön toimintakulttuurin merkityksen
SISÄLTÖ • räätälöityjä pedagogisia ratkaisuja, poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä sekä toimintakykyä ja osallisuutta vahvistavia toimia monitarpeisille oppijoille.
• henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista, oppimäärien yksilöllistämistä ja toiminta-alueittaisen opetuksen keskeisiä sisältöjä.
• kuntoutuksen ja terapian sovelluksia erityispedagogiikan konteksteissa.
OPPIMATERIAALI Datta, P. (2014). Students with intellectual disabilities:
Insights, implications and recommendations. Singapore; New York: Springer.
(2014). Intellectual disability in health and social care.
London: Routledge.
Latvala, A., & Silventoinen, K. (toim.) (2014).
Käyttäytymisgenetiikka: geeneistä yhteiskuntaan. Helsinki:
Gaudeamus.
Carpenter, B., Egerton, J., Cockbill, B., Bloom, T., Fotheringham, J., Rawson, H., & Thistlethwaite, J. (2015).
Engaging learners with complex learning difficulties and disabilities: A resource book for teachers and teaching assistants. London: Routledge.
Shakespeare, T. (toim.) (2015). Disability research today:
International perspectives. London: Routledge.
Tonkin, A. (toim.) (2014). Play in healthcare: Using play to promote child development and wellbeing. London: Routledge.
Artikkelit:
Räty, L., Kontu, E. & Pirttimaa, R. (2015). Teaching Childeren with Intellectual Disabilities: Analysis of Research-Based Recommendations: Journal of Educational and Learning, 5 (2), 318-336.
Rämä, I., & Kontu, E. (2014). Communicative spontaneity in autism: exploring supportive prompts in an educational context. European Journal of special needs education, 29 (2), 184-199.
Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tuki, 5 op Erityispedagogiikan syventävät opinnot
OSAAMISTAVOITTEET • ymmärtää vuorovaikutustaitojen perustan erityispedagogiikan kontekstissa.
• osaa tunnistaa ja ymmärtää omia ja toisten tunteita ja tarpeita vuorovaikutustilanteissa
• osaa rakentaa yhteyttä toisiin ja oppii vuorovaikutuksen keinoin ratkaisemaan ja neuvottelemaan erilaisista ilmiöistä eri toimijoiden kanssa
• tunnistaa sosioemotionaalisten
vuorovaikutustaitojen osa-alueet ja omat kehittämistarpeensa niissä
• tuntee monikulttuurisuuteen liittyviä kommunikaation haasteita
• osaa arvioida (ekologisen ja funktionaalisen arvioinnin avulla) eri käyttäjäryhmien vuorovaikutusta
• osaa tukea eri käyttäjäryhmiä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen avulla
• ymmärtää aistivammojen haasteet
kommunikoinnin ja itsenäisen osallistumisen kannalta
SISÄLTÖ • vuorovaikutuksen perusta, yhteys itseen ja itsetuntemus
• tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ja niiden yhteys vuorovaikutuksessa
• yhteiset ratkaisut ja neuvottelut
vuorovaikutustilanteissa
• opettajan sosioemotionaaliset vuorovaikutustaidot
• monikulttuurisuuteen liittyviä kommunikointia tukevia keinoja
• nonverbaalinen viestintä ja puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot: AAC-keinot, tukiviittomat, viitotun puheen perusteet, selkokieli ja AAC-keinojen soveltaminen
• viittomakieli (kielitaito ja kulttuurin tuntemus)
• sosiaalishaptinen kommunikointi ja hapteeraaminen
OPPIMATERIAALI Rosenberg, M.B. (2015). Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Viisas elämä.
Takala, M. & Lehtomäki, E. (toim.) (2015). Kieli, kuulo ja oppiminen - kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus.
Helsinki: Finn Lectura.
Ferrell, K. A. & Spungin, S. J. (2011). Reach out and teach:
helping your child who is visually impaired learn and grow.
New York: AFB Press.
Spencer, P.E. & Marschark, M. (2010). Evidence-based practice in education deaf and hard-hearing students.
Professional perspectives on deafness: evidence and applications. Oxford; New York: Oxford University Press. 244 s.
Muu luennoitsijan valitsema materiaali ja kirjallisuus, jotka käsittelevät vuorovaikutusta, kielen kehitystä, sen häiriöitä ja kuntoutusta, kommunikoinnin arviointia ja puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja.
LIITE 2. Vaativaan erityiseen tukeen liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus ja erilliset erityisopettajan opinnot, Itä-Suomen yliopisto
Kommunikoinnin ja laaja-alaisen kehityksen tukeminen, 10 op Syventävät opinnot
OSAAMISTAVOITTEET • tunnistaa ja arvioida tavallisimmat puheen vaikeudet
• soveltaa teoreettista tietoa puheen ongelmista ja tuesta
• opettaa ja ohjata henkilöitä, joilla on puheen ja kommunikaation ongelmia
• ohjata vanhempia ja muita henkilön kanssa työskenteleviä kommunikoinnin tukemisessa
• keskeisimmät laaja-alaisten kehityksen vaikeuksien määrittelytavat ja teoreettiset lähtökohdat
• soveltaa tietoa laaja-alaisista kehityksen vaikeuksista oppimisen tukemisessa arvioida erilaisten tukitoimien ja toimintatapojen soveltuvuutta kehityksen laaja-alaiseen tukemiseen
SISÄLTÖ 2221323a-b Puheen, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen 7 op
• Opintojakso sisältää teoreettista ja soveltavaa tietoa artikulaation, äänen ja puheen sujuvuuden ongelmista ja muista puheilmaisun vaikeuksista sekä niissä tukemisesta. Lisäksi opintojakso sisältää teoreettista ja soveltavaa tietoa keskeisimmistä kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukemisessa käytettävistä menetelmistä.
2221323c Laaja-alaiset kehityksen vaikeudet 3 op
• Opintojaksolla käsitellään teoreettisia näkökulmia laaja-alaisiin kehityksen vaikeuksiin (autismikirjo,
niiden syystaustaa ja ilmenemistä sekä laaja-alaista kehityksen arviointia ja tukemista eri ikäkausina.
OPPIMATERIAALI 2221323a Puheen vaikeudet ja tuki:
Oppimistehtävässä käytettävä kirjallisuus:
Launonen, K., Korpijaakko-Huuhka, A-M. (toim.) 2009 tai verkkokirja 2015. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita.
Luvut CP-vamman vaikutus puheeseen, kieleen ja kommunikaatioon, (s. 95-118) ja Aikuisiän kielelliskognitiiviset häiriöt (s. 225-250).
Kunnari, S., Savinainen-Makkonen, T. (toim.) 2012. Pienten sanat: lasten äänteellinen kehitys.
Luku I Äänteellisen kehityksen edellytykset (s. 29-62),
Luvusta II Äänteellisen kehityksen merkkipaalut sivut 65-142, Luku III Äänteellisen kehityksen ongelmat ja kuntoutus (s.
169-349).
Luentoihin liittyvä oheismateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa.
Harjoituksiin liittyvä oheismateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa.
2221323b Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tukeminen:
Oheismateriaali ilmoitetaan opintojakson alussa.
2221323c Laaja-alaiset kehityksen vaikeudet:
Luentokuulustelun yhteydessä tentittävä kirjallisuus:
Craven, R, G., Morin, A. J., S., Tracey, D., Parker, P., D. &
Zhong, H., F. 2015. Inclusive Education for Students with Intellectual Disabilities. International Advances in Education:
Global Initiatives for Equity and Social Justice. Charlotte, NC:
Information Age Publishing. (319 s.) (sähköinen julkaisu Ebsco-tietokannassa)
Oppimistehtävissä käytettävä kirjallisuus ilmoitetaan opintojakson alussa.
LIITE 3. Vaativaan erityiseen tukeen liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus, Jyväskylän yliopisto
Käyttäytymisen ja kouluun kiinnittymisen tehostettu tukeminen, 5 op Syventävät opinnot
OSAAMISTAVOITTEET • tuntee hyvän yleisen tuen merkityksen käyttäytymisen ongelmien ennaltaehkäisyssä
• tuntee näyttöön perustuvia tehostetun ja erityisen tuen keinoja oppilaan toivottavan käyttäytymisen ja kouluun kiinnittymisen tukemisessa
• osaa soveltaa näitä keinoja osana kolmiportaista tukea
SISÄLTÖ • näyttöön perustuvat keinot oppilaan toivottavan käyttäytymisen ja kouluun kiinnittymisen tehostetussa tukemisessa
• kolmiportainen tuki (painopisteenä tehostettu ja erityinen tuki)
OPPIMATERIAALI ei mainittu
Vaativaan erityiseen tukeen liittyvät opintojaksot, erilliset erityisopettajan opinnot, Jyväskylän yliopisto
Autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus: taustaoletukset, tukipalvelut ja pedagogiset ratkaisut, 5 op
Valinnaiset opinnot
OSAAMISTAVOITTEET • määritellä käsitteet autismikirjo, kehitysvamma, moni- ja vaikeavammaisuus
• tarkastella kriittisesti em.
kohderyhmän opetukseen liittyviä taustaoletuksia opetettavuuteen ja koulutettavuuteen liittyen
• arvioida erilaisia pedagogisia tukipalveluja
• analysoida vammaisuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä
SISÄLTÖ autismikirjo, moni- ja vaikeavammaisuus,
kehitysvammaisuus kohderyhmän koulutushistoria ja nykytilanne kuntoutus,
hoiva, opetus, vaativa erityinen tuki toiminta-alueittainen opetussuunnitelma etiikka ja sosiaalinen vammaistutkimus
OPPIMATERIAALI Opetusohjelmassa ilmoitettava
oppimateriaali.
LIITE 4. Vaativaan erityiseen tukeen liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus ja erilliset erityisopettajan opinnot, Oulun yliopisto
Aistit ja kommunikaatio, 5 op Syventävät opinnot
OSAAMISTAVOITTEET • Opiskelija ymmärtää aistien ja kommunikaation yhteyden sekä kommunikaation historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen.
• Opiskelija osaa kuvata lapsen normaalin ja poikkeavan kielen kehityksen.
• Hän oppii arvioimaan ja tukemaan lapsen kielen kehitystä yleisellä tasolla sekä osaa käyttää puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä.
• Opiskelija oppii tunnistamaan kommunikaation ongelmia, kuten artikulaatiovaikeuksia ja kielen kehityksen erityisvaikeuden ja osaa kuntouttaa niitä erilaisin interventioin.
• Opiskelija saa käsityksen kuulo- ja näkövamman vaikutuksista kielenkehitykseen.
SISÄLTÖ
• Kommunikaation kehityksen vaiheet sekä niiden tukeminen harjoitteilla ja/tai AAC-menetelmillä, yleisimpien artikulaatiovirheiden tunnistus, arviointi ja kuntoutus.
• Viittomakielen ja tukiviittomien opettelua.
OPPIMATERIAALI 4 teosta:
Takala, M. & Sume, H. (toim.) 2016. Kieli, kuulo ja oppiminen.
Kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Finn Lectura.
Tampere: Tammer-Paino. 3. täysin uudistettu painos.
JA
Korpilahti, P., Aalto, O. ja Laine, M. (toim.) 2010. Kieli ja aivot.Turun yliopisto. Art-Print oy: Helsinki. (ei lukuja 2 (s.51-88) eikä 7 (s. 263-299).
TAI
Loukusa, S. & Paavola, L. (toim.) 2011. Lapset kieltä käyttämässä. Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt.
PS-kustannus. 324 s.
JA
Damico, J. S.; Muller, N. & Ball, M. J. 2010. The Handbook of Language and Speech Disorders - Wiley & Blackwell. 543 s.
(osa III, vain luvut 15, 16, 19,20) JA YKSI SEURAAVISTA
Huuhtanen, K. (toim.) 2011. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Kehitysvammaliitto.
TAI
Baron-Cohen, S. (2008). Autism and Asperger Syndrome.
Oxford University press. 127 s.
TAI
Bogdashina, O. (2005). Communication Issues in Autism and Asperger Syndrome. Do we speak the same language? Jessica Kingsley Publishers. 265 s.
LIITE 5. Vaativaan erityiseen tukeen liittyvät opintojaksot, erityisopettajankoulutus, Åbo Akademi
Toiminnanvaihtelu II, 5 op Erityispedagogiikan aineopinnot
OSAAMISTAVOITTEET Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijan tulee pystyä:
• kuvaamaan aivotoimintojen, käyttäytymisen ja kognitioiden välistä yhteyttä
• opiskelijoilla on riittävät tiedot ja valmius opettaa vähemmän yleisiä kehitysvammaisia
• osaavat ja omaavat perusvalmiuden soveltaa erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea
Yleiset taidot: Reflektoiva ajattelu. Kyky tehdä yhteistyötä.
SISÄLTÖ • perustiedot kognitiivisista prosesseista ja taustalla olevista neuropsykologisista rakenteista ja toiminnoista sekä siitä, miten ne vaikuttavat yksilön kehitykseen ja oppimiseen
• tuntemus harvinaisemmista vammoista (esim. näkö-, kuulo- ja motorinen toiminta) sekä yksilöiden kehitys, oppiminen ja niiden yhteydessä käytettävät kuntoutusmenetelmät – opiskelija syventää tietämystään tietyllä osa-alueella
Kurssi keskittyy lähinnä fyysisiin vammoihin (näkövamma, kuulovamma, motorinen vamma).
OPPIMATERIAALI Hyytiäinen, M. m.fl. (2015). Vaikeavammaisten oppilaiden opetus - Esiopetuksesta peruskoulun päättymiseen. Förlag:
Kehitysvammaliitto. Jakobsson, I-L & Nilsson, I. (2019).
Specialpedagogik och funktionsvariationer: att möta barn och unga med funktionsnedsättningar i en utvecklande miljö.
Stockholm: Natur & Kultur. Kap. 7-9. Klingberg, T. (2011).
Den lärande hjärnan: Om barns minne och utveckling.
Stockholm: Natur & Kultur. Kirk, S. (2015). Educating exceptional children (14th ed.). Belmont, CA: Cengage Learning.
LIITE 6. Tutkimuslupalomake
TUTKIMUSLUPA
2220326, Seminaarityöskentely Itä-Suomen yliopisto
Filosofinen tiedekunta/KAPSY
Erityispedagogiikan oppiaine Joensuu
Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa filosofisessa tiedekunnassa ja pääaineenani on erityispedagogiikka. Haen tutkimuslupaa opinnäytetyöni (pro gradu -tutkielma) tekemiseksi. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää toimivia pedagogisia ratkaisuja, joita
Opiskelen Itä-Suomen yliopistossa filosofisessa tiedekunnassa ja pääaineenani on erityispedagogiikka. Haen tutkimuslupaa opinnäytetyöni (pro gradu -tutkielma) tekemiseksi. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää toimivia pedagogisia ratkaisuja, joita